Muistot    |   Kuolleet

Margaretha von Bahr

Professori Margaretha von Bahr (o.s. Wasenius) kuoli Helsingissä sunnuntaina 21. helmikuuta 2016. Suomen kansallisbaletin ensitanssijatar ja balettipedagogi oli 94-vuotias, hän oli syntynyt Helsingissä 11. joulukuuta 1921. Margaretha Waseniuksella oli lapsena tapana aiheuttaa perheelleen sydämentykytystä kiipeilemällä kotona Kaivopuistossa talojen katoille. Villikko laitettiin seitsenvuotiaana balettikouluun. ”Äiti ajatteli, että tanssiminen rauhoittaisi minua”, kertoi von Bahr kotonaan Lauttasaaressa syksyllä 2011.

Professori Margaretha von Bahr s. 11.12.1921 k. 21.02.2016

Professori Margaretha von Bahr (o.s. Wasenius) kuoli Helsingissä sunnuntaina 21. helmikuuta. Suomen kansallisbaletin ensitanssijatar ja balettipedagogi oli 94-vuotias, hän oli syntynyt Helsingissä 11. joulukuuta 1921.

Margaretha Waseniuksella oli lapsena tapana aiheuttaa perheelleen sydämentykytystä kiipeilemällä kotona Kaivopuistossa talojen katoille. Villikko laitettiin seitsenvuotiaana balettikouluun. ”Äiti ajatteli, että tanssiminen rauhoittaisi minua”, kertoi von Bahr kotonaan Lauttasaaressa syksyllä 2011.

Ikä oli silloin jo alkanut painaa 90-vuotiasta. Asiat eivät tulleet mieleen entiseen tapaan, mutta hirtehishuumori ja elämänilo olivat juuri sellaisia kuin lehtihaastatteluja lukemalla oli osannut aavistella.

Von Bahr istui lempituolissaan, nauroi iloisesti ja jutteli lempiroolistaan, ruotsalaislegenda Birgit Cullbergin Neiti Julie -koreografian nimiosasta, jonka Suomen kantaesityksessä hän oli tanssinut vuonna 1952.

Seitsenvuotias Margaretha hurmaantui baletista ja päinvastoin: hän sai kiinnityksen Suomalaisen oopperan balettiin 17-vuotiaana vuonna 1938.

Vuonna 1942 nuori tanssijatar lähti Tukholmaan täydentämään opintojaan ja työskenteli sodan aikana sekä Tukholman oopperan baletissa että Ivo Cramérin ja Birgit Cullbergin ryhmissä.

Sitten kotimaa kutsui. Vuonna 1946 von Bahria tarvittiin Joutsenlammen pääosaan. Hän ei kehdannut tunnustaa, ettei ollut Joutsenlampea nähnytkään, ja opetteli vaikean kaksoisroolin nopeasti.

Psykologisesti mutkikas Joutsenlampi oli von Bahrin läpimurto kotimaassa. Hänet nimitettiin ensitanssijattareksi ja pääroolit seurasivat toistaan.

Tukholman lisäksi Pariisissa jatko-opiskellut tanssijatar tunnettiin erinomaisesta tekniikastaan. Parhaimmillaan hän oli vahvoissa, dramaattisissa luonnerooleissa. Sellaisiin kuului myös neiti Julie. ”Siinä sai tanssimisen lisäksi olla ja näytellä. Se oli aivan ihana rooli”, von Bahr kertoi 90-vuotispäivänsä edellä.

Kymmenen vuotta aiemmin hän kertoi asiasta tarkemmin Auli Räsäsen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa. Von Bahria oli pidetty sopivana neiti Julieksi, sillä hän oli roolihahmon tapaan paremmista piireistä. ”Piireissä taas ajateltiin, että pilasin baletin maineen, kun rupesin treenaamaan myös modernia tekniikkaa.”

Pippurisella ballerinalla olisi ollut vientiä ulkomaille. Hän ei kuitenkaan halunnut muuttaa Pariisiin ja joutua eroon pienistä pojistaan.

”En koskaan halunnut muuttaa Suomesta, se on ollut hieno maa”, hän tiivisti 90-vuotishaastattelussa.

Ainakaan kansainvälisyydestä ja kielitaidosta mikään ei ollut kiinni. Von Bahrin isä oli suomenruotsalainen ja äiti venäläinen. ”Kotona puhuttiin ruotsia, baletissa suomea, kävin saksalaista koulua ja puhuin äidin kanssa venäjää. Koko suku on ollut muusikkoja, ja minusta tuli ainoa tanssija.”

Von Bahr ei lopettanut tanssimista jäätyään eläkkeelle Kansallisbaletista vuonna 1964. Seuraavana vuonna hän perusti oman koulun, jota piti vuoteen 1988. Hän työskenteli myös koreografina niin Kansallisbaletille ja Kaupunginteatterille kuin televisiollekin.

Pro Finlandia -kunniamerkin hän sai vuonna 1957 ja professorin arvonimen 1979.

Leena Pallari

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet