Muistot

Valikko
Muistot

Arvi Jakosuo

Rehtori Arvi Jakosuo kuoli Jyväskylässä 25. helmikuuta 2016. Hän oli syntynyt Suojärven Hyrsylän mutkan Hautavaaran kylässä 16. elokuuta 1928 kolmetoistalapsiseen perheeseen.

Rehtori Arvi Jakosuo s. 16.08.1928 k. 25.02.2016

Rehtori Arvi Jakosuo kuoli Jyväskylässä 25. helmikuuta 2016. Hän oli syntynyt Suojärven Hyrsylän mutkan Hautavaaran kylässä 16. elokuuta 1928 kolmetoistalapsiseen perheeseen.

Talvisodan syttyessä Arvi Jakosuo jäi kylän evakuointipäällikkönä toimineen isänsä ja vanhemman veljensä kanssa sotavangiksi. Heidät siirrettiin liki tuhannen muun hyrsylänmutkalaisen sotavangin joukossa ”tasavallan panttivankeina” Interposolkan vankileirille, Suatnoihin Vasoijärvelle, missä nyttemmin toimii jälleenrakennettu kukoistava luostari. Sieltä heidät palautettiin Suomeen vasta toukokuun lopulla 1940 ja sijoitettiin Helsingin Kaisaniemen koululle perustettuun karanteenileiriin.

Jakosuo valmistui opettajaksi Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta. Opettajana hän toimi aluksi Porissa ja sittemmin Jyväskylässä Cygnaeuksen koulussa, jonka rehtorinvirasta (1966–1988) hän jäi eläkkeelle. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni.

Kollegat ja oppilaat muistavat Arvi Jakosuota lämmöllä oivana opettajana sekä tasapuolisena ja rehtinä rehtorina, joka erosi edukseen perinteisestä johtajatyypistä. Hänen rehtorikaudellaan käynnistettiin Cygnaeuksen koulussa muun muassa musiikkiluokkatoiminta.

Opettajantyönsä ohella Jakosuo teki Jyväskylässä merkittävän ja pitkän uran yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli Kansallisen Kokoomuspuolueen edustajana useamman kauden niin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa kuin kaupunginhallituksessa ja toimi myös niin kaupunginvaltuuston kuin kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajana. Hän tuli myös liki valituksi kansanedustajaksi vuoden 1979 eduskuntavaaleissa.

Aikalaispoliitikot muistavat Arvi Jakosuon arvostettuna, maltillisena ja yhteistyöhaluisena kollegana, joka oli myös erityisen taitava puhuja. Poikkeuksellisen monialaisen elämäntyön ja elämänkokemuksen omaavana ja sivistyneenä sydämen ihmisenä hän erottui edukseen muista tavanomaisista poliitikoista.

Arvi Jakosuo oli myös usean vuoden ajan muun muassa Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston ja -neuvoston, Suo-säätiön hallituksen ja sen hallintoneuvoston jäsen.

Yhteiskunnallisen toiminnan sekä raja-karjalaisen että ortodoksisen perinteen ohella Arvi Jakosuon sydäntä lähellä olivat myös taide ja ruumiinkulttuuri. Hän oli aktiivinen ja tunnustettu vaikuttaja niin Mieskuoro Sirkkojen kuin Suomen ja Jyväskylän ladun toiminnassa.

Erityisen rakkaaksi paikaksi Jakosuolle tuli 1960-luvun lopusta lähtien Rautalammilla sijaitseva Velan huvila laajoine kalastusvesineen. Viimeisimpänä harrastuksenaan Jakosuo sai valmisteltua julkaisukuntoon myös oman kotikylänsä Hautavaaran yksityiskohtaisen talokartan sotaa edeltävältä ajalta tsasounineen ja kalmistoineen.

Perhe sekä laaja suku- ja ystäväkunta muistaa Arvi Jakosuon aina avuliaana, lempeänä, ryhdikkäänä ja rakastettavana puolisona, isänä ja lähimmäisenä.

Matti Jakosuo
Mitro Repo

Kirjoittajat ovat Arvi Jakosuon sisarusten lapsia.