Muistot    |   Kuolleet

Nestori Kaasalainen

Nestori Kaasalainen 1915–2016

Ministeri Nestori Kaasalainen s. 14.02.1915 k. 01.03.2016

Suomen vanhin elossa ollut ministeri Nestori Kaasalainen kuoli 1. maaliskuuta 2016 Sipoossa 101-vuotiaana. Hän syntyi 14. helmikuuta 1915 Karjalan Kannaksella Pyhäjärven Tiituan kylässä.

Kaasalainen oli kansanedustaja 21 vuotta vuodesta 1951 alkaen ja toimi mm. puhemiehistössä, valtiovarainvaliokunnan ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Maatalousministerinä hän oli Paasion I- ja Karjalainen II-hallituksissa.

Kannaksen evakko suuntasi tiensä politiikkaan isoveli Väinön jalanjäljissä. Veljekset olivat kansanedustajina neljä vuotta yhtä aikaa.

Kaasalainen kiersi Urho Kekkosen kanssa jo vuoden 1950 presidentinvaaleissa kymmenien tilaisuuksien toisena puhujana. Tunsi miehen ja kunnioitti vahvasti. Mutta tapa suhtautua itänaapuriin ei ollut yksioikoinen asia. Vallassa olleen K-linjan kannattajiin kuuluminen olisi voinut edistää poliittista uraa, mutta Tiituan kyläyhteisö oli jättänyt vahvan jälkensä Kaasalaiseen.

Kaasalaisen mukaan ero hänen ja K-linjan välillä oli 45 astetta. ”Sen verran eroa on kumarruksen syvyydessä, sillä 90 asteesta on mahdoton nähdä eteenpäin.” Nestori oli vanhana tyytyväinen, että hänen ei tarvinnut hävetä itseään valta-asemien tavoittelusta hinnalla millä hyvänsä, vaikka ohituskaista oli nähtävissä – ja monet sitä hyväksi käyttivät.

Kaasalainen tuli valituksi kaikissa valtiollisissa vaaleissa, joissa oli ehdolla: kuusi kertaa eduskuntaan ja kolmesti valitsijamieheksi. Ministeriksi Kaasalainen hyväksyttiin Tamminiemessä 1966. Vasemmisto voitti vaaleissa enemmistön ja tulevalle maatalousministerille enteiltiin poliittisen uran loppua.

Raittiusmiehenä tunnetusta Kaasalaisesta tuli 1972 Alkon hallinnollinen johtaja. Työvuodet Alkossa olivat erityisen innostavia. Henkilöstöasioistakin vastannut Kaasalainen oli ylpeä, että tuona aikana Alkossa ei ollut yhtään lakkoa. Osasyy kenties oli, että johtajien joukossa oli myös ”tavallinen Kaasalainen”, kuten hän itseään tittelintarkassa organisaatiossa nimitti.

Maanviljelijäksi aikonut Kaasalainen oli armoitettu puhuja ja yhteistyökykyinen kuoro- ja urheilumies pitkälti Tiituan tiiviissä kyläyhteisössä ja nuorisoseurassa saatujen oppien ansiosta.

Suojeluskuntaan kuulunut Kaasalainen keskeytti kyntötyöt 9.10.1939 ja suuntasi läheiselle Järisevän linnakkeelle. Talvisotaa edeltäneen YH:n aikana hän valmisti tulenjohtotaulut, joiden avulla Laatokan rannikkopuolustuksen tykkipatteri kykeni myös epäsuoraan ammuntaan kovalle maalle Taipaleenjoelle asti. Järisevä oli puna-armeijan suosikkimaalitaulu ja siihenastisen maailmanhistorian pommitetuin piste.

Järisevän ykköstykin tukkeutuneen piipun avaaminen suojattomana tykkivallin päältä vihollisen yrittäessä itsenäisyyspäivän läpimurtoa mainittiin esimerkkinä, kun Kaasalaiselle esitettiin Mannerheim-ristiä talvisodan ”rohkeista ja esimerkillisistä teoista”. Alikersanttina sotaan lähtenyt Kaasalainen palasi kuusi ja puoli vuotta myöhemmin ”talonpoikaisluutnanttina” käymättä upseerikoulua.

Maansa menettänyt meni töihin Maalaisliittoon. Hän kiersi ympäri Suomea sopimassa, miten Karjalan evakot saadaan mukaan vaalitoimintaan. Karjalaisten tukimiesverkoston luominen 1940-luvulla oli kovaa työtä: tärkeät työkalut olivat polkupyörä ja sukset.

Hyvä kunto ja ruumiillisen työn arvostus mahdollistivat Nestori Kaasalaisen rakennuspuuhat ja metsätyöt yli 90-vuotiaanakin. Urheilua hän seurasi kuolemaansa asti. Nestori oli isä ja äijä neljälle sukupolvelle.

Taina Kaasalainen
Kirjoittaja on Nestori Kaasalaisen lapsenlapsi.