Muistot    |   Kuolleet

Pekka Hintikka

Pekka Hintikka 1920–2016

Matemaatikko, diplomi-insinööri Pekka Hintikka s. 19.06.1920 k. 24.02.2016

Matemaatikko, diplomi-insinööri Pekka Hintikka kuoli Jyväskylässä 95-vuotiaana 24. helmikuuta 2016. Hän oli syntynyt Jyväskylässä 19. kesäkuuta 1920.

Hintikka aloitti koulutaipaleensa Jyväskylän seminaarin ”mallikoulussa”. Jo kolmannelta luokalta hän pyrki oppilaaksi Jyväskylän lyseoon, vaikka rehtori oli todennut äidille, että eihän tämä poika ole vielä yhdeksääkään täyttänyt.

Äiti ei antanut kuitenkaan periksi, ja niin Hintikka aloitti oppikoulun todennäköisesti lyseon historian nuorimpana.

Kirjoitettuaan jo 16-vuotiaana ylioppilaaksi Hintikka ryhtyi opiskelemaan matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Opinnot keskeytyivät talvisodan puhjetessa. Hintikka otti osaa taisteluihin Keski-Kannaksella kenraali Taavetti Laatikaisen komentamassa 1. divisioonassa.

Jatkosodan alussa hän palveli alikersanttina Vienan Karjalan Uhtuassa ja myöhemmin upseerikoulun käytyään 2. divisioonassa tykistöupseerina.

Hän ansioitui erityisesti ilmakuvien tutkijana. Itse näpertämällään apulaitteella hän pystyi selvittämään vihollisen toimivat tuliasemat ja jopa pienemmätkin kohteet. 2. divisioonan ja omista sotakokemuksista hän on toimittanut kirjan Kannaksen murtumaton lukko.

Valmistuttuaan sodan jälkeen 1945 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan matematiikka ja 1953 diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun sähköosastolta Pekka Hintikka työskenteli insinöörinä Strömberg Oy:ssä, mutta toimi samaan aikaan myös tuntiopettajana Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa. Tässä oppilaitoksessa hän suoritti myös varsinaisen elämäntyönsä: yli 30 vuotta matematiikan ja fysiikan sekä sähkötekniikan lehtorina ja yliopettajana.

Pekka Hintikkaon julkaissut useita opetusaineisiinsa liittyviä oppimateriaaleja. Häntä kiinnosti erityisesti matemaatikkojen maailman kiehtova arvoitus, Fermat’n suuri lause, josta hän on julkaissut kirjallisesti omat näkemyksensä.

Siirryttyään eläkkeelle 1984 hän seurasi yhä valppaasti teknillisen opetuksen tilaa ja otti sen kehitykseen hyvin kriittistä kantaa teoksissaan.

Hintikalle keskisuomalaiset juuret olivat tärkeitä. Hän toimi Keskisuomalaisen osakunnan kuraattorina 1947–1949. Hintikan kesäasunnolle ”Pekkalaan” Hankasalmella kokoontui kesäisin monien vuosien ajan myös osakunta-aikaisen elämän ystäväpiiriä.

Hintikkaoli ylpeä lyseolaisuudestaan. Palattuaan Jyväskylään 2011 hän kävi vielä opettamassa yli 90-vuotiaana matematiikkaa lyseolaisille. Hän luovutti lyseolaisille jaettavaksi myös huomattavan summan stipendejä.

Hintikka arvosti saamaansa Lyseon riemuylioppilaan arvoa ja JYLY:n kunniajäsenyyttä.

Hintikalle on myönnetty ansioistaan 4. luokan vapaudenristi, talvi- ja jatkosodan muistomerkit, Keski-Kannaksen risti ja Murtaja Divisoonan risti (2. D) sekä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali.

Jorma Lempinen
Kirjoittaja on kouluneuvos ja Jyväskylän Lyseon lukion emerituslehtori.