Muistot    |   Kuolleet

Osmo Ikola

Professori Osmo Ikola kuoli 27. huhtikuuta 2016 Turussa. Hän oli 98-vuotias, syntynyt Joensuussa 6. helmikuuta 1918. Ikola oli sukujuuriltaan satakuntalainen, mutta hän oli myös aito turkulainen. Turun klassillinen lyseo antoi vankan pohjan hänen monipuoliselle kielitaidolleen ja koko myöhemmälle toiminnalleen. Uranvalintaan vaikuttivat kodin antamat virikkeet, varsinkin suomen kielen tutkijana ja korkeakoulumiehenä tunnetun Niilo-isän esimerkki.

Professori Osmo Ikola s. 06.02.1918 k. 27.04.2016

Professori Osmo Ikola kuoli 27. huhtikuuta 2016 Turussa. Hän oli 98-vuotias, syntynyt Joensuussa 6. helmikuuta 1918.

Ikola oli sukujuuriltaan satakuntalainen, mutta hän oli myös aito turkulainen. Turun klassillinen lyseo antoi vankan pohjan hänen monipuoliselle kielitaidolleen ja koko myöhemmälle toiminnalleen. Uranvalintaan vaikuttivat kodin antamat virikkeet, varsinkin suomen kielen tutkijana ja korkeakoulumiehenä tunnetun Niilo-isän esimerkki.

Ikola aloitti opintonsa Turun yliopistossa pääaineenaan suomen kieli ja sen sukukielet. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän suoritti 1940 ja aloitti samana vuonna väitöskirjatyönsä.

Syksystä 1947 alkaen Ikola toimi kolme vuotta Upsalan yliopiston suomen kielen lehtorina. Vuoden 1950 lopussa hänet nimitettiin Ravilan jälkeen Turun yliopiston suomen kielen ja sen sukukielten professoriksi.

Ikola julkaisi useita suomen lauseopin keskeisiä ongelmia käsitteleviä artikkeleita, jotka synnyttivät tiedeyhteisössä vuosikymmeniä jatkuneen vilkkaan ja tutkimusta inspiroineen tieteellisen keskustelun.

Ikolan artikkeleita julkaistiin myös oppimateriaalina ahkerasti käytettyinä kirjoina. Yleiskielen lisäksi Ikolan kiinnostuksen ja tutkimustyön kohteena oli suomen murteiden lauseoppi.

Erityisen merkittävä hanke on ollut Ikolan aloitteesta Turun yliopistoon 1967 perustettu Lauseopin arkisto, laaja puhe- ja kirjakielen sähköinen aineisto, jota arkiston oman tutkimustyön lisäksi on voitu monipuolisesti hyödyntää muuallakin tehtävässä kielitieteellisessä tutkimuksessa.

Vanhan kirjasuomen ja nykysuomen perusteellinen tuntemus koitui hyödyksi nykyisen kirkkoraamattumme kielelle Ikolan toimiessa käännöstyön suomen kielen asiantuntijana. Oikeakielisyys ja kielenhuolto olivat tärkeällä sijalla Ikolan tutkimus- ja opetustyössä. Vakiintuneen aseman koulu- ja yliopistoväen sekä muidenkin kielenkäyttäjien käsikirjana on saavuttanut lukuisina painoksina ilmestynyt Ikolan toimittama Nykysuomen käsikirja.

Ikolan monipuolista asiantuntemusta on arvostettu ja hyödynnetty valtakunnallisten ja kansainvälisten tieteellisten seurojen ja kulttuurilaitosten johtotehtävissä.

Paitsi arvostettu tutkija ja opettaja Ikola oli taitava hallintomies. Hänen tullessaan professoriksi 1950-luvun alussa Turun yliopisto oli aloittamassa nopeaa kasvuaan. Siinä Ikolan vuosikymmeniä jatkunut osallistuminen oli hyvin merkittävä. Hän toimi yliopistohallinnon kaikilla tasoilla, laitosjohtajana, dekaanina, vararehtorina sekä rehtorina kaksi kolmivuotiskautta 1975–81.

Osmo Ikolan elämäntyö on ansiokas luku Turun yliopiston historiaa ja itsenäisen Suomen sivistyshistoriaa.

Aimo Hakanen
Riitta Pyykkö
Kalervo Väänänen

Kirjoittajat ovat Osmo Ikolan työtovereita.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet