Muistot    |   Kuolleet

Pentti Kaartinen

Laulaja ja lauluntekijä Pentti Olavi Kaartinen kuoli Helsingin Käpylässä 15. huhtikuuta 2016 88-vuotiaana. Hän oli syntynyt 19. elokuuta 1927 Lappeenrannassa. Kuusilapsisen perheen toiseksi pojaksi syntynyt Pentti vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kouvolan Inkeroisissa, mutta kauppiaan poikana perhe muutti usein. Isä myi ompelukoneita, pyöriä ja hevosiakin.

Laulaja, lauluntekijä Pentti Kaartinen s. 19.08.1927 k. 15.04.2016

Laulaja ja lauluntekijä Pentti Olavi Kaartinenkuoli Helsingin Käpylässä 15. huhtikuuta 2016 88-vuotiaana. Hän oli syntynyt 19. elokuuta 1927 Lappeenrannassa.

Kuusilapsisen perheen toiseksi pojaksi syntynyt Pentti vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kouvolan Inkeroisissa, mutta kauppiaan poikana perhe muutti usein. Isä myi ompelukoneita, pyöriä ja hevosiakin.

Poika aloitti juoksupoikana ensin osuuskaupan leipomossa ja sitten lihaosastolla, josta myöhemmin tuli hänen varsinainen ansiotyönsä.

Armeijaan Kaartinen ilmoittautui vapaaehtoisena vuonna 1943 ja hänet laitettiin Kotkan ilmatorjuntapatteriin.

Siellä kesällä 1944 hän näki, kuinka saksalaisten Kotkaan sijoitettu ilmatorjunta-alus Niobe massiivisesti torpedoitiin.

”Hävittäjässä oli hienot tilat ja elokuvateatterikin. Pääsimme usein katsomaan sinne elokuvia. Pommituspäivänä olin vaihtanut vuoroa erään kuusankoskelaisen kaverin kanssa. Minun kannaltani se oli onnekas vaihto”, Pentti Kaartinen muisteli.

Sodan jälkeen hän kouluttautui liha-alalle. Kun hän 50-luvulla tuli töihin Karjakunnan makkaratehtaalle Lautatarhankadulle Helsingin Sörnäisiin, oli hän omien sanojensa mukaan lukenut kieliä jo kahdeksan vuotta. ”Nimittäin lampaan, lehmän ja sian kieliä lihakaupassa”, Kaartinen kuvaili.

Kaartinen perusti sittemmin pari omaa lihaliikettä Helsingin keskustaan ja kehitteli makkarareseptejä.

Laulaminen ja laulujen teko vetivät Heinolaan muuttanutta touhukasta nuorukaista puoleensa siitä lähtien kun hän oli kuullut Reino Helismaan esittävän Meksikon pikajunan.

Vuonna 1950 Kaartinen osallistui Seura-lehden ja Lasten Päivän järjestämään uusien esiintyvien kykyjen kilpailuun Linnanmäellä ja voitti kuplettien sarjan.

Mukana oli tuolloin pari omaakin kuplettia, joista Auton apumies päätyi myös levylle.

Voitto toi hänelle kiinnityksen Sirkus Peacockiin, mutta myöhemmin Helsingin keskeisiin iltamapaikkoihin kuten Fenniaan, Konservatorioon, Kauppakorkeaan ja Honkapirttiin. Hän osallistui myös Kuplettikuningas-kilpailuun Työväentalolla vuonna 1951 ja voitti senkin. Lehtiarvioissa sanottiin, että kupletin ohella osansa oli ”vapautuneella esiintymisellä, silmäkulman veitikalla ja miellyttävällä lauluäänellä”.

Voittonsa jälkeen hän esiintyi parissa elokuvassa (Kesäyön lapset ja Kaunis Kaarina) ja aloitti esiintymiset mm. Marjatta ja Martti Pokelan sekä Viipurin nyrkkeilijöitä edustaneen Valle Reskon kanssa ”Nyrkkeily- ja kupletti-illoissa”.

Kaartinen oli mukana myös Kauko Kokkosen, Henry Theelin, Veikko Tuomen, Erkki Junkkarisen ja Viljo Vesterisen kiertueilla sekä Suomen ilmailuliiton järjestämien lentonäytösten solistina.

Vuonna 1954 Kaartinen tapasi Helsingissä Hesperian puistossa vaalikiertueella esiintymässä olleen Reino Helismaan.

Kohtaamisesta alkoi ystävyys ja esiintyminen 14 vuotta vanhemman monitaiturin kanssa ja mm. tuotti levylle kappaleet Samanlaisia ollaan ja Kovalla kiireellä (1956). Ikäerostaan huolimatta hän täydensi kiertueilla osuvasti Helismaan poikamaisuutta ja huumoria. Heidät nähtiin yhdessä mm. Tesvision partakonemainoksessa.

1960-luvulla Kaartinen kirjoitti salanimellä kirjan Autolla Kanariansaarille. Irwin Goodman myöhemmin teki samannimisen laulun.

Keskeisimmän tuotantonsa eli reilut 30 levypuolta Kaartinen kirjoitti ja levytti 1950-luvun puoleen väliin mennessä.

Monet tekstit olivat Kalevi Hartin säveltämiä, mutta osa myös Kaartisen itsensä.

Menestyneimmän hittinsä Pentti Kaartinen teki kuitenkin vasta 1970-luvulla, kun hän tekstitti ja sävelsi ajan humppabuumiin istuvan iskemän Lähde Lappiin. Kaartisen omista levytyksistä on tehty kokoelma.

Pentti Kaartinen oli pohdiskelija ja aikansa seuraaja, jonka mietteet päätyivät usein runoiksi ja lauluteksteiksi. Vanhempanakin hän ymmärsi nuorisoa ja seikkailunhaluisia ihmisiä. Runo- ja mietetekstejä kertyi vuosien varrella useita satoja viimeisiin vuosiin saakka.

Koko elämänsä miellyttävänä seuramiehenä tunnettu Pentti Kaartinen vietti pari viimeistä vuotta Käpylässä Heseva-kodissa. Hänet haudattiin Hietaniemen sotaveteraanilehtoon.

Jukka Pennanen
Kirjoittaja on Pentti Kaartisen ystävä.