Muistot

Jaakko Kontio

Arkkitehti Jaakko Kontio kuoli 18. toukokuuta 2016. Hän syntyi 1. huhtikuuta 1925 Kymin Tavastilan kylässä johtajaopettaja Ferdinand Kontion ja opettaja Ilta Kontion nuorimmaiseksi, kolmanneksi lapseksi. Kansakoulu onnistui kotioloissa ja oppikoulun Jaakko kävi Kotkan lyseossa asuen viikot sisarustensa kanssa vuokralla. Kouluvuodet jäivät lukion osalta kesken ja niitä varjostivat sotavuodet.

Arkkitehti Jaakko Kontio s. 01.04.1924 k. 18.05.2016

Arkkitehti Jaakko Kontio kuoli 18. toukokuuta 2016. Hän syntyi 1. huhtikuuta 1925 Kymin Tavastilan kylässä johtajaopettaja Ferdinand Kontion ja opettaja Ilta Kontion nuorimmaiseksi, kolmanneksi lapseksi.

Kansakoulu onnistui kotioloissa ja oppikoulun Jaakko kävi Kotkan lyseossa asuen viikot sisarustensa kanssa vuokralla. Kouluvuodet jäivät lukion osalta kesken ja niitä varjostivat sotavuodet.  

Talvisodan aikana 15-vuotias suojeluskuntalainen kutsuttiin muiden poikien mukana linnoitustöihin sekä vartioimaan paikallista rataa ja siltoja. Desanttien pelko oli suuri.

Täytettyään 18 vuotta Jaakko pääsi vihdoin armeijaan ja palveli äänimittauksessa asemasodan aikana. Hänen omien sanojensa mukaan upseerikoulu keväällä 1944 pelasti hänen henkensä, sillä hän ehti sodan loppuvaiheen kiivaisiin taisteluihin Viipurinlahdelle vasta kesäkuun loppupuolella. Tulenjohtajan tehtävät Viipurinlahden saarilla ja vesi selän takana jätti muistiin elinikäiset jäljet.

Jaakko Kontio kuului niihin asevelvollisiin, joka sai korsussa lukea sanomalehdestä tulleensa nimitetyksi ylioppilaaksi. Sodan jälkeen hän valmistui Tampereella rakennusinsinööriksi 1948 ja jatkoi opiskeluja Helsingissä valmistuen arkkitehdiksi Teknillisestä Korkeakoulusta 1954. Tätä edelsi hoitojakso Tiuruniemen parantolassa, Imatralla ja siellä Jaakko tutustui potilastoveriinsa ja tulevaan vaimoonsa Maria Saariseen.

Opiskeluaikoina Jaakko Kontio työskenteli Jussi Lappi-Seppälän toimistossa ja valmistui arkkitehdiksi 1954, jolloin hän pian pääsi Alvar Aallon toimistoon, missä toimi toimistopäällikkönä 1955 - 1960.

Aallon toimistossa hän oli mukana vetämässä monia isoja projekteja, kuten Summan tehdas, Otaniemen päärakennus, Vuoksenniskan kirkko, Seinäjoen kirkko sekä Suomussalmen muistomerkki. Ulkomaisista kohteista hän oli yhdessä sveitsiläisen Karl Fleigin kanssa mukana Berliinin Interbaun kerrostaloprojektissa. Työteliäs kausi päättyi ylirasitukseen ja sairastumiseen.

Osittain samanaikaisesti hän oli perustanut yhdessä Kalle Räikkeen kanssa toimiston vuonna 1957, jota alkuvuosina veti pääasiassa Kalle Räike, sillä Aallon toimistosta lähdettyään Jaakko toimi ensin Helsingin kaupunginarkkitehtina 1962 - 63, jonka jälkeen siirtyi toimimaan pelkästään omassa toimistossaan.

Aluksi Arkkitehtitoimiston nimi oli Kontio ja Räike, vuonna 1979 joukkoon liittyi Seppo Kilpiä ja Kontio-Räike-Kilpiä -toimiston nimi muuttui myöhemmin Projektisuunnittelu KRK:ksi. Kalle Räikkeen jäätyä pois tuli kolmanneksi osakkaaksi arkkitehti Markku Valjento.

Toimiston työt ovat vaikuttaneet monen paikkakunnan kaupunkikuvaan. Tärkeimpinä mainittakoon Helsingin jäähalli, Vuoksenniskan yhteiskoulu, Imatran siunauskappeli, Porvoon seudun ammattikoulu, Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosaston rakennus, Hotelli Presidentti, Lappeenrannan Teknillisen korkeakoulun kolme ensimmäistä vaihetta, Hakan pääkonttori ja Hartwall-areena.

Kattavan työelämän lisäksi Jaakko osallistui aktiivisesti lähiympäristönsä ihmisten olosuhteiden parantamiseen toimien useamman vuosikymmenen Laajasalon Lionseissa.

Ahkerana tenniksen pelaajana hän oli yksi tärkeimmistä puuhamiehistä Laajasaloon rakennetun tennishallin aikaansaamisessa ja suunnittelussa. Lisäksi viimeiset parikymmentä vuotta kului golfkenttien kiertämiseen sekä touhuaminen lastenlasten kanssa Sipoon tilalla. Myös purjehdus kuului vuosia Jaakon harrastuksiin.

Eläkevuosinaan Jaakolle muodostui tärkeäksi asiaksi tykkimiesyhdistys, jossa hän toimi aktiivisesti ollen mukana tykistömuseon eli nykyisen Museo Militarian synnyttämisessä Hämeenlinnaan, niin rahankerääjänä, suunnittelijana kuin työn valvojanakin ajaen Helsingin ja Hämeenlinnan väliä toistasataa kertaa osallistuakseen työmaakokouksiin.

Jaakkoa jäi kaipaamaan vaimo, kolme lasta, neljä lastenlasta ja kaksi lapsenlapsen lasta.

Markku Kuronen
Kirjoittaja on Jaakko Kontion vävypoika.