Muistot    |   Kuolleet

Heikki Kääriäinen

Heikki Kääriäinen 1928–2016

Kustantaja Heikki Kääriäinen s. 25.10.1928 k. 29.10.2016

Kustantaja Heikki Kääriäinenkuoli 29. lokakuuta 2016 kauan sairastettuaan. Hän oli 88-vuotias, syntynyt Haminassa 25. lokakuuta 1928.

Kääriäinen astui julkisuuteen keväällä 1956 tultuaan Ylioppilaslehden päätoimittajaksi. Lehdestä tuli pian kansallisesti merkittävä ja näkyvä kulttuurilehti, keskusteleva, ärhäkkä, kaihtelematon. Jo Kääriäisen ensimmäinen pääkirjoitus näytti suunnan. Se käsitteli hallituksen esitystä kirjojen 25 prosentin liikevaihtoverosta, jota Kääriäinen nimitti ”henkiseksi pimennysharjoitukseksi ja koko kulttuurielämän kuristusyritykseksi”.

Kirjoittaessaan samana vuonna pääkirjoituksessa vapaudesta hän puhui Puolasta ja Unkarista ja sanoi, että kansandemokratioissa on luovuttu tästä elämän perusarvosta. Hän asettui Unkarin ”vapaustaistelijoiden” puolelle. Vakaumuksen ääni, ei YYA-puhetta. Myös mennyttä puolustettiin: muinaistieteelliselle toimikunnalle vaadittiin lisää varoja.

Kääriäisen lehden avustajakaarti oli komea. Ikätovereista ja hiukan nuoremmista muiden muassa Jouko Tyyri, Tuomas Anhava, Pekka Lounela, Patrik Törnudd ja Jaakko Iloniemi sekä seuraavasta sukupolvesta muiden muassa Pentti Saarikoski, Juhana Blomstedt, Pekka Suhonen, Jaakko Pakkavirta, Anto Leikola, Auli Kostioja (Viikari), Kari Rydman ja Risto Hannula kirjoittivat toistuvasti Kääriäisen Ylkkäriin.

Tästä oli vakiavustajiin kuuluvan entisen toimitussihteerin Arvo Salon hyvä jatkaa päätoimittajana. Sosiaalidemokraatti Kääriäinen sai nimittäin ylioppilaspoliittisen pelin tuloksena liian vapaamielisenä ja kekkoslaiseksi määriteltynä potkut. Siitä kerrottiin hänen lehdessään: ”HYY:n hallitus päätti sanoa hänet irti. Irtisanominen suoritettiin ’kehoituksella pyytää eroa, mutta mikäli päätoimittaja kieltäytyy eroa pyytämästä, hallitus edellyttää hänen tulleen tällä päätöksellä irtisanotuksi’.”

Kääriäinen ei pyytänyt eroa.

Lopun työelämänsä Kääriäinen toimi kustannusosakeyhtiö Tammessa, ensin mainospäällikkönä, jolloin hän oli muun muassa kehittämässä Angelika-cocktailia. Vuonna 1965 hänet nimitettiin tietokirjaosaston päälliköksi ja sittemmin kirjallisen osaston päälliköksi. Ylioppilaslehdessä hankitut kontaktit ja terästetty ennakkoluulottomuus tuottivat tulosta.

Kääriäinen muun muassa suunnitteli Huutomerkki-sarjaa ja toimitti sitä. Sarjan ensimmäinen nide oli legendaarinen Praha 21.8.1968, joka ilmestyi pari viikkoa miehityksen jälkeen. Sarjan kaupallisesti menestynein nide oli Terho Pursiaisen Uusin testamentti. Kaikkiaan Huutomerkki-sarjassa ilmestyi toistasataa titteliä. Satojen kirjatitteleiden isä jäi eläkkeelle vuonna 1991.

Työyhteisössä Kääriäinen oli aina läsnä. Monena jouluna hän Tammen Tiernapojissa esitti murjaanien kuningasta.

Eläkevuosiksi hän muutti puolisonsa Liisan kanssa Kuopioon jouduttuaan jalkojen rappeuduttua luopumaan kauniista kaksikerroksisesta Helsingin kodistaan.

Sittemmin hän joutui luopumaan myös rakkaasta veneilyharrastuksestaan. Mutta henkisestä aktiivisuudestaan hän ei luopunut.

Matti Suurpää
Kirjoittaja on Heikki Kääriäisen työtoveri ja ystävä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet