Muistot

Rauni Turkia 1926–2017

Valtiotieteiden kandidaatti

Valtiotieteiden kandidaatti Rauni Turkia kuoli Laakson sairaalassa Helsingissä 6. maaliskuuta 2017 90-vuotiaana. Hän oli syntynyt 23. kesäkuuta 1926 Kouvolassa.

Turkia valmistui ylioppilaaksi Kouvolan lyseosta 1945 ja valtiotieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1952.

Vuosina 1959–1965 Turkia opiskeli Luterilaisen maailmanliiton (LML) stipendiaattina ­Länsi-Saksassa, Ranskan stipen­diaattina Sorbonnessa, työskenteli LML:n pakolaistyössä ­Saksassa, osallistui kveekarien organisoimaan Lapin kansain­väliseen jälleenrakennusleiriin ­sekä työskenteli Suomen kirkon so­siaalikuraattorina Lontoossa.

Hän työskenteli myös Kotimaa-lehden toimittajana ja Kirkkojen maailmanneuvoston palveluksessa Tunisiassa sekä toimi Helsingissä pidetyn LML:n yleiskokouksen tiedotussihteerinä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ura ulkoasiainministeriössä alkoi 1965. Tunisia oli Suomen ensimmäinen kehitysyhteistyökohde, ja siellä toteutettiin laaja metsityshanke.

Ranskan kielen taitoisena Turkia hallinnoi hanketta sekä ulkoasiainministeriössä että Suomen Tunisian edustustossa 1971–1974.

Turkia työskenteli useat vuodet kouluttajana ja valmentajana. Erityisesti kurssi- ja stipen­diaattitoiminnassa ja kehitysmaihin lähtijöiden kouluttajana hän oli vailla vertaa. Hän oli kehitysyhteistyön valmennuksen kehittäjä ja sisällön tuottaja ja vastasi Suomen toisen kehitysjoukon lähettämisestä Tansa­niaan.

Vietnamista tuli Turkialle rakas ja tärkeä maa. Hän oli Hanoin suurlähetystössä kahteen otteeseen vuosina 1979–1981 ja 1985–1988. Siellä hän hallinnoi mm. Hanoin vesiprojektia ja toimi suurlähetystön väliaikaisena päällikkönä.

Palattuaan Suomeen ja jää­tyään eläkkeelle 1989 Turkia ylläpiti tiiviitä suhteita Suomen vietnamilaiseen yhteisöön, jossa häntä arvostettiin maan kulttuuria ymmärtävänä ihmisenä.

Turkia oli nauravainen ja iloinen karjalainen, elämästä, linnuista ja luonnosta nauttiva ihminen. Pihlajasaari oli hänen kesäpaikkansa. Hänellä oli valtava kirjallisuuden tuntemus ja harrastuneisuus. Erityisesti hän oli kiinnostunut runoudesta ja kaunokirjallisuudesta.

Turkia teki kulttuuriretkiä luovutettuun Karjalaan: Kannakselle, Terijoelle, Laatokalle Valamoon. Lähi-itäkin oli hänen sydäntään lähellä. Hän kirjoitti tieteellisiin julkaisuihin, laati Yleisradioon pakinoita ja käänsi kirjoja ranskasta suomen kielelle. Yleisradion dokumenttiarkistossa on 29 otsaketta Rauni Turkian pakinoista tai mainintaa hänen kääntämistään kirjoista.

Turkia edusti sellaista sydämen ja kirjan sivistyneisyyttä, jota harvoin tapaa; ihmistä, joka älyllään ymmärtää ja sydämellään sisäistää, muistinsa avulla kokoaa sekä sydämen kyllyydestä jakaa kaiken tietonsa ja kokemuksensa, ja nauttii ihmisen osasta, sen kaikkein arvokkaimmilta osin.

Ulla-Maija Finskas

Sari Suomalainen


Kirjoittajat ovat Rauni Turkian ystäviä ja työtovereita.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet