Muistot

Pertti A. O. Kärkkäinen 1933–2017

Suurlähettiläs

Suurlähettiläs Pertti A. O. Kärkkäinen kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Helsingissä 10. tammikuuta 2017. Hän oli 83-vuotias, syntynyt Viipurissa 3. huhtikuuta 1933.

Pertti A. O. Kärkkäinen oli aina oman tiensä kulkija, hyvin isänmaallinen, aina Suomen asialla. Hän oli myös omalla tavallaan ulkopuolinen, osittain evakkotaustansa ja osittain ulkomailla opiskelun takia. Tultuaan ylioppilaaksi Karkkilasta hän lähti opiskelemaan valtameren taakse, ensiksi psykologiaa ja valtio-oppia Davidson Collegeen ja sitten valtiotieteitä Denverin yliopistoon. Palattuaan Suomeen hän suoritti Helsingin yliopistossa valtiotieteen kandidaatin tutkinnon.

Vuonna 1957 Kärkkäinen aloitti YK:n päämajassa New Yorkissa harjoittelijana ja myöhemmin konferenssisihteerinä. Indonesian Helsingin-lähetystössä Kärkkäinen toimi poliittisen sihteerin avustajana ja siirtyi myöhemmin Kaukomarkkinat Oy:n palvelukseen.

Ura ulkoasiainhallinnossa, ulkoministeriössä, alkoi kesällä 1959. Virkamiesten tapaan hän työskenteli vuoroin kotimaassa, vuoroin maailmalla. Tutuiksi tulivat Köln, Pariisi, Belgrad, Beirut, Bryssel. Ollessaan virkatehtävissä Suomessa Salt I -neuvottelujen aikana Kärkkäinen tapasi tulevan vaimonsa Tuijan, jonka kanssa avioitui 1971. Beirutin sodan puhjettua perhe evakuoitiin Suomeen.

Vuonna 1982 Kärkkäinen sai ensimmäistä kertaa suurlähettilään asemapaikan Indonesian Jakartasta. Indonesian jälkeen Kärkkäisen ollessa Suomessa neuvottelevana virkamiehenä presidentti Urho Kekkonen kuoli, ja Kärkkäisen tehtäväksi tuli osallistua hautajaisjärjestelyihin.

Seuraava lähettilään paikka oli Argentiina ja Buenos Aires, ja vastuu-alueina Kärkkäisellä olivat tuolloin myös Uruguay ja Chile. Uusi manner, uusi kieli, uudet tavat, mutta myös kaksi vallankaappausyritystä ja hyperinflaatio värittivät Kärkkäisen Argentiinan kautta.

Pertti A. O. Kärkkäisen koti kertoi hänen matkoistaan. Jokaiseen esineeseen ja valokuvaan liittyi kiinnostava tarina. Hänellä oli arkistossaan myös runsaasti filmimateriaalia. Pääosissa olivat Tuija-vaimo ja pojat, ja usein huomion varastivat perheen bokseri-koirat. Aina oli hauskaa, meno oli vallatonta.

Kesät perhe vietti Padasjoella Virmailassa. Pitkän linjan radioamatöörinä Kärkkäinen viritteli antenneja, radioita ja rentoutui tekemällä koneella klapeja. Lähettiläspariskunnan vieraanvaraisuutta ystävät muistavat lämmöllä. Molemmat olivat hyvin kielitaitoisia, ja Tuija-vaimo oli suuri tuki puolisolleen.

Tärkeä keidas Kärkkäiselle oli Helsingin Suomalainen klubi, missä hän usean vuoden ajan veti suosittuja ulkopolitiikan iltoja. Oman seuran muodostivat radioamatööriystävät, etenkin Columbia Radio Club. Myös Ravintola Kaisaniemessä kokoontuva Ukkokerho oli tärkeä ystävien kohtaamispaikka. Yhteys ulkoministeriöön jatkui myös.

Pojilleen Kimmolle (s. 1972) ja Terolle (s. 1974) isä jakoi elämänkatsomustaan, joka käsitti oikean ja väärän erottamisen, ymmärryksen Suomen paikasta maailmassa sekä ymmärryksen ja arvostuksen muita kulttuureja kohtaan. Erityisen iloinen ja ylpeä hän oli poikiensa perheistä ja lapsenlapsistaan, Iiriksestä ja Oonasta. Pertti A. O. Kärkkäinen opetti pojilleen kyvyn luottaa itseensä. Hän jaksoi muistuttaa: ”Suomalainen mies pärjää aina!”

Jean Ramsay

Maarit Tyrkkö


Kirjoittajat ovat Pertti A. O. Kärkkäisen perheystäviä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet