Muistot

Juhani Rinta 1928–2017

Maanviljelysneuvos

Maanviljelysneuvos Juhani Rinta kuoli Laihialla 29. maaliskuuta 2017 88-vuotiaana. Hän oli syntynyt Laihialla 5. heinäkuuta 1928.

Rinnan vankassa sukutalossa vallitsi kaksi arvoa: alkiolaisuus ja herännäisyys. Arvot joutuivat törmäyskurssille, kun Turun kristilliseen opistoon tullut nuorukainen havaitsi, ettei opistoon tilattu Ilkkaa, kokoomuslaista Vaasaa kyllä. Protesti sai vastahakoisen rehtorin Olavi Kareksen taipumaan.

Ilkka koki 1960-luvun alkupuolella syvän taloudellisen ja henkisen kriisin, jonka keskellä lehtiyhtiön koko luottamusjohto vaihtui. Nuori Juhani Rinta valittiin vaativimmalle paikalle, johtokunnan puheenjohtajaksi. Kautta kesti 30 vuotta. Tehtävässä vaadittiin uskoa, taitoa ja luottokelpoisuutta: johtokunnassa jouduttiin ottamaan suuria henkilökohtaisia vastuita yhtiön veloista.

Rinta oli Ilkassa isäntä, jonka kautta puhui omistajan tahto. Hän otti, ojensi ja tarvittaessa erotti toimitusjohtajia. Hän sanoi myös, kuinka omistajan tahdon tuli ilmetä sisällössä. Hän oli voimakastahtoinen, mutta myös yhteistyökykyinen ja sovitteleva.

Luottamustoimia Rinnalle nopeassa tahdissa, eritoten MTK:ssa ja pellervolaisessa osuustoimintaliikkeessä. Tärkein sektori oli osuusmeijerijärjestö. Vuosina 1968–1979 hän edusti eteläpohjalaisia maidontuottajia Valion hallintoneuvostossa, ja 1979–1990 hän oli Valion johtokunnan maanviljelijäjäsen, käytännössä päätoiminen.

Meijeriteollisuus koki tällä kaudella suuren rakennemuutoksen, ja Rinta oli vaikeassa järkeistämisprosessissa keskeinen vaikuttaja. Hän ei säikkynyt muutosvastarintaa, mutta osasi varoittaa vauhtisokeudestakin.

Asema suurliikkeen johdossa toi lukuisia jäsenyyksiä talouselämän, varsinkin osuustoiminnallisen, päätöksenteossa. Maanviljelysneuvoksen arvon lisäksi alan korkeimpien ansio- ja kunniamerkkien sarja todistaa suurista palveluksista viljelijäväestön hyvinvoinnille, talonpojan asialle.

Juhani Rinnan elämään sisältyi paljon tragiikkaa. Nuorena solmitusta avioliitosta isokyröläisen Eeva Rajamäen kanssa syntyi viisi lasta, joista kolme kuoli vanhempiensa eläessä, vanhin poika sairauteen ja kaksi tytärtä auto-onnettomuudessa. Selviytymisessä auttoi epäilemättä isiltä peritty uskonvakaumus.

Rinta oli erinomainen puhuja, olipa kyse arvovaltaisesta meijerijuhlasta tai kevyestä ex tempore -puheesta ilkkalaisten illanvietossa. Luonteeltaan hän oli valoisa ja jutunkertojana etevä – huumori ei unohtunut körttiseurapuheestakaan. Maanpuolustus oli suojeluskunnan sotilaspojista alkaen hänen sydämenasioitaan. Ajatuksensa kirkkauden hän sai säilyttää pitkän elämänsä loppuun asti.

Kari Hokkanen

Kirjoittaja on Juhani Rinnan ystävä ja työtoveri.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet