Valikko
Muistot    |   Kuolleet

Outi Ojala 1946–2017

Erikoissairaanhoitaja, kansanedustaja

Entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Outi Ojala kuoli syöpään 16. toukokuuta 2017 Terhokodissa Helsingissä. Hän oli leski, ja kamppaili omaa sairauttaan vastaan yli neljä vuotta. Ojala oli syntynyt 28. kesäkuuta 1946 Lappeella.

Outi Ojalan vanhemmat tulivat evakkoina Viipurista Lappeenrantaan, isä oli konduktööri ja äiti myymälänhoitaja. Keskikoulun käytyään tytär muutti yli vuodeksi Tukholmaan, hoiti vanhuksia laitoksissa ja omaksui ruotsin hyvin. Hän opiskeli erikoissairaanhoitajaksi ja työskenteli 20 vuotta hoitajana, osastonhoitajana ja ylihoitajan sijaisena Marian sairaalassa Helsingissä.

Työtoverina ja esimiehenä Ojala oli jopa harvinaisen pidetty. Ay-luottamustoimien myötä hän liukui politiikkaan – mutta tavanomaista myöhemmässä iässä. 1980-luvulla hän aktivoitui kunnallisella ja sitten valtakunnan tasolla, nousi Skdl:n kaupunginvaltuutetuksi 1988 ja Vasemmistoliiton kansanedustajaksi 1991.

”Ay-liikkeessä jo hahmotti yhteiskuntaa ja vaikuttamisen paikkoja laveammin. Kiinnostuin yleispolitiikasta ja vasemmistolaistuin vähitellen”, Ojala kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa täyttäessään 70 vuotta.

Eduskunnassa Ojala istui 13 vuotta, ollen välillä EU:n parlamentissa 1996–99. Eduskuntavaaleihin 2007 hän ei enää asettunut ehdolle ja jätti Helsingin kunnallispolitiikan 2012.

Paavo Lipposen ykköshallitusta 1995 koottaessa Ojalaa pidettiin varmana nimenä sosiaali- ja terveysministeriksi. Aluesyistä hänen puolueensa kuitenkin asetti paikalle kainuulaisen Terttu Huttu-Juntusen. Ojala pettyi muttei katkeroitunut, ja hän sai kosolti luottamusta eduskunnassa ja puoluejohdossa. Eduskuntaryhmässä hän johti puhetta vuosina 1999–2004.

Niin ikään Ojala oli ensimmäinen vasemmistoliittolainen, joka on toiminut Pohjoismaiden Neuvoston presidenttinä. Hän oli pohjoismaisen yhteistyön vakaa kannattaja.

Omimmillaan Ojala oli sosiaalipolitiikan, naisten ja vähemmistöjen kysymyksissä.

Ojala nosti sitkeästi esille etenkin niukempituloisten asemaa ja asioita, joissa hän argumentoi viileän järkevästi mutta inhimillisesti oikeudenmukaisuuden puolesta. Hän oli sananmukaisesti köyhän kansan edustaja.

70-vuotishaastattelussaan hän painottikin kahta asiaa perintönään: puolustakaa heikompia ja turvatkaa hyvinvointivaltion perusta.

Tasa-arvoiseen avioliittolakiin johtaneen aloitteen allekirjoitti ensimmäisenä Ojala. Hän katseli seksuaalitasa-arvoa yhtä luonnollisena ja itsestään selvänä päämääränä kuin mitä tahansa yhdenvertaisuusasiaa.

Hänessä yhdistyi käytännönjärki ja päämäärätietoisuus – kipakkaan suoruuteen asti.

Eläväisen karjalaisen oli helppo lähestyä ihmisiä ja olla lähestyttävissä, mikä loi hänelle sankan tuttavuuksien ja ystävyyksien piirin. Arkadianmäellä hänellä oli arvovaltaa yli puoluerajojen.

Outi Ojala oli suomalaisen politiikan valovoimaisimpia naisia 1990–2000-luvulla. Sisimmässään hän taisi siltikin olla hiljainen hienostunut kulttuurin rakastaja.

Veli-Pekka Leppänen

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kansanedustajat
  • Kuolleet