Muistot

Liisa Ryömä 1947–2017

Kääntäjä

Pitkän, monipuolisen ja korkeatasoisen uran kääntäjänä tehnyt Liisa Ryömä, 70, kuoli 9. toukokuuta 2017 Loviisassa. Hän oli syntynyt 2. tammikuuta 1947 Helsingissä.

”Teimme tiivistä yhteistyötä”, yksi Ryömän kymmenistä suomentamista kirjailijoista, Monika Fagerholm kertoo. ”Hän oli nerokas ja sielukas, kykeni elämään tekstien maailmoissa.”

Ruotsiksi kirjoittava Fagerholm käyttää sanaa lyhörd. Se tarkoittaa vastaanottavaista – ja Ryömän kohdalla etenkin sitä, että hän tajusi, miten tekstin merkitys piilee rytmissä sekä siinä miltä sanat kuulostavat, eivät välttämättä eri kielten sanojen suorassa vastaavuudessa.

”Hyvän kääntäjän pitää olla tulkki, ymmärtää ajatus sanojen takana”, Fagerholm luonnehtii. ”Hän ymmärsi.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Äidiltään, kirjailija Elvi Sinervolta oppimaansa parityöskentelyä Ryömä sovelsi kaikkiin kolmeen suomentamiinsa Fagerholmin romaaneihin.

Työparina oli Kalle Katz, hänen ja kirjailija Daniel Katzin poika. Ryömä saneli käännöstä, poika kommentoi ja naputti tekstiä tietokoneelle. Kummallakin oli käsikirjoitus edessään. Poika seurasi tekstiä, kun äiti puhui käännöstä ääneen.

”Kahdet aivot vastaavat käännöstyössä kolmia tai neljiä aivoja”, Ryömä itse luonnehti (HS 11. 10. 2009). ”Jos toinen juuttuu johonkin sanaan tai ilmaisuun, toisella voi olla valmis ratkaisu. Ääneen sanottuna huomaa myös, jos joku kohta ei kuulosta hyvältä.”

Nuorena Liisa Ryömä toimi itse usein äitinsä apurina.

Proosan ja runojen ohella Ryömä suomensi laulutekstejä ja näytelmiä niin ruotsista, saksasta, italiasta, englannista kuin ranskasta ja romaniastakin.

Viimeksi mainittua hän oppi 1960-luvun lopussa Romaniassa, italiaa au pair -vuotenaan Italiassa.

”Nuorena kieli tarttuu helposti päähän”, hän totesi.

Vuonna 2013 Ryömä sai kuudelle vuosikymmenelle yltäneestä työstään kirjallisuuden valtionpalkinnon.

Ryömä vertasi kääntämistä yhtälöiden ratkaisemiseen. Nautintoa ja iloa tuotti se, kun koukeroinen lause saa ratkaisunsa.

Hän suomensi kymmenien kirjailijoiden teoksia Claes Anderssonista Carl Michael Bellmaniin, Bertolt Brechtistä Italo Calvinoon ja Kjell Westöstä Per Olov Enquistiin.

Mikael Agricola -palkinnon hän sai vuonna 2002.

Daniel Katz muistaa kosineensa monta kertaa Liisa Ryömää.

”Mutta avioon me ei päästy”, Katz kertoo. ”Liisa sanoi, että symbioosi on parempi, kun ei olla aviossa.”

He pysyivät vuosikymmeniä yhdessä, kunnes erosivat – mutta säilyttivät yhteyden.

”Liisa sairasteli melkein loppuun saakka kotona”, Katz sanoo. ”Pöydällä hänellä oli kuva, jossa kirjailija Torgny Lindgren istuu ulkona valkoisella sohvalla, valkoisessa puvussa ja valkoinen hattu päässä, vähän henkistyneenä jo.”

Ruotsalainen Lindgren kuoli 16. maaliskuuta.

Ryömän tuorein Lindgren-suomennos, romaani Taiteilija Klingsor ilmestyi alkuvuodesta.

”Minulla oli semmoinen tunne, että Liisa halusi loppujen lopuksi jo lähteä pois täältä maailmasta”, Katz tuumii, ”tapaamaan Lindgreniä ja ottamaan yhdessä paukut siellä jossakin.”

Antti Majander

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet