Valikko
Muistot

Jussi Huovinen 1924–2017

Runonlaulaja

Vienalaisen kulttuurin tuntija Jussi Huovinen kuoli suomalaisuuden päivänä 12. toukokuuta 2017 93-vuotiaana. Hän oli vienalaisen runolaulun viimeinen taitaja Suomessa.

Huovinen syntyi 2. huhtikuuta 1924 Suomussalmen vienalaiskylässä Hietajärvellä monilapsiseen perheeseen. Lähes koko elämänsä hän teki töitä kotikylässään. Suuria hän ei tavoitellut, mutta nousi huomaamattaan suomalaisen kulttuuriperinnön vaalijaksi. Hän oli elävä side muinaisuutemme ja viimeinen lenkki suullisen perinteen ketjussa, joka ulottuu kauas menneisyyteen.

Huovisen esiäiti, ”kantamoamo”, kuten hän itse ilmaisi, jätti sananjäljen Kalevalaan. Toarie Huovinen lauloi Daniel Europaeukselle vuonna 1845 laulun, jonka perusteella Elias Lönnrot muutti uuden Kalevalan rakennetta. Huovinen oli Toarien Timon Ohvon Iivanan Jussi.

Huovisen kiinnostus perinnettä kohtaan alkoi jo pikkupoikana. Se kohdistui sekä käsityö- että suulliseen perinteeseen. Hän oppi käsistään taitavaksi ja imi itseensä muistitietoa, satuja, lauluja, loitsuja ja runoja. 1950-luvulla Huovinen huomasi sanomalehdestä kirjoituksen, jossa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto kehotti ihmisiä merkitsemään muistiin oman kotikylänsä tarinoita ja lähettämään niitä arkistoon.

Hän alkoi haastatella Hietajärven kylän vanhaa rahvasta oman kylän sekä rajantakaisten naapurikylien asioista. Keruutyö sai hänet itsensä entistä enemmän kiintymään perinteeseen. Kansanrunousarkistossa Jussi Huovisen lähettämän aineiston poikkeuksellinen arvo ymmärrettiin.

Jussi Huovisesta kehkeytyi vienalaisen kulttuurin perinpohjainen tuntija, jonka luokse moni tutkija, haastattelija ja harrastaja on tehnyt unohtumattoman matkan. Tietohuisiaan hän jakoi auliisti kyselijöille.

Runolaulajana Huovinen oli Suomessa vailla vertaa. Hänen muistiinsa oli tarttunut laaja valikoima esi-isien lauluja.

Kiinnostus runolaulua kohtaan on kasvanut viime vuosina myös tutkimuksen osalta. Huovisen merkitys tässä prosessissa ei ole ollut vähäinen.

Hänen viimeinen esiintymisensä oli 25. huhtikuuta, kun vietettiin Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvaa valtakunnallista runolaulupäivää. Sen pääkonsertti oli hänen pihapiirissään sijaitsevassa Hietajärven perinnetalossa.

Huovinen tunnetaan maailmalla elokuvien kautta. National Geographicin J. R. R. Tolkienista tekemässä dokumenttielokuvassa Jussi edustaa kalevalaista perinnettä. Hänestä on tehty televisio-ohjelmia Venäjälle ja Japaniin. Hänen keskeisestä repertoaaristaan on koottu levy ja hänen elämäntyöstään kirja. Viimeksi hän oli näyttävästi esillä parin vuoden takaisessa Laulu-dokumentissa.

Huoviselle vienalainen kulttuuri perinteineen ja arvoineen oli kaikki kaikessa. Kotikielenään hän pakasi karjalaa, sitä vienan murretta, joka Kalevalan välityksellä vaikutti ratkaisevasti suomen kirjakielen kehittymiseen ja suomalaisen kirjallisuuden syntyyn.

Ympäristönsä luontoa hän seurasi tarkoin ja joka kevät odotti lintuystäviensä paluuta kotimailleen. Perinnettä hän ei hallinnut vain ulkoisena tietona, vaan oli samalla osa sitä.

Markku Nieminen

Pekka Laaksonen


Kirjoittajat ovat Jussi Huovisen pitkäaikaisia ystäviä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet