Valikko
Muistot

Simone Veil 1927–2017

Akateemikko, tasa-arvotaistelija

Arvostettu ranskalainen akateemikko, poliitikko ja tasa-arvotaistelija Simone Veil kuoli 89-vuotiaana 30. kesäkuuta 2017 kotonaan Pariisissa.

Veil jäi Ranskan historiaan mukaansa nimetyn aborttilain puolestapuhujana, joka paransi monilla toimillaan ranskalaisten naisten takaperoista asemaa.

Simone Annie Liline Veil (o.s. Jacob) oli syntynyt maallistuneeseen juutalaisperheeseen 13. heinäkuuta 1927 Nizzassa. Hänen isänsä oli palkittu arkkitehti André Jacob.

Toisen maailmansodan aikana Simone joutui 16-vuotiaana isosiskonsa ja äitinsä kanssa Auschwitz-Birkenaun keskitysleirille. Sodan lopulla he päätyivät Bergen-Belseniin. Siellä yksi leirin kapoista sanoi Simonen olevan liian kaunis kuolemaan ja käski tämän omaisineen ke­vyempiin töihin.

Lavantauti vei silti äidin ennen leirin vapautusta keväällä 1945, ja holokaustissa katosivat myös Simone Jacobin isä ja veli.

Opiskellessaan Pariisiin kuuluisassa Sciences Po-korkeakoulussa Simone Jacob tapasi Antoine Veilin (1926–2013). He avioituivat 1946 ja saivat kolme lasta.

Nuori vaimo sai pitkään taivutella miestään ajatukseen, ettei hän halua kotirouvaksi. Sittemmin mies tuki ehdoitta puoli­soaan, jonka varjoon hänen oma uransa korkeana virkamiehenä myös jäi.

Juristiksi valmistunut Simone Veil näyttäytyi ihmisoikeustaistelijana jo 1960-luvulla, jolloin hän oikeusministeriön alaisia vankeinhoitoasioita käsitellessään kohensi naisvankien asemaa. Poliittiset kannuksensa hän ansaitsi 1974–79 ollessaan pääministerien Jacques Chiracin ja Raymond Barren peräkkäisten hallitusten terveysministeri.

Ranskassa oli vain kerran aiemmin nähty naisministeri, ja Veil joutui tylysti solvatuksi esitellessään abortin sallivaa lakiehdotusta kansalliskokoukselle. Laki meni silti parlamentissa läpi ja astui voimaan 1975.

Moraalisesti suoraselkäinen Veil valittiin presidentti Valéry Giscard-d'Estaingin taustapuolueen, keskusta-oikeistolaisen UDF:n kärkiehdokkaana Euroopan parlamenttiin vuosiksi 1979–84. Ensimmäisenä naisena hän toimi sen puhemiehenäkin aina vuoteen 1982 asti.

Pääministeri Édouard Balladur teki Veilistä sosiaali-, terveys- ja kaupunkiasioista vastaavan valtioministerinsä 1993–95. Lisäksi hän oli perustuslakineuvoston jäsen 1998–2007 ja hänet otettiin Ranskan Akatemiaan 2010.

Useita ulkomaisiakin tunnustuksia saaneen Simone Veilin viimeiseksi leposijaksi tulee Ranskan suurmiesten hautapaikka eli Pariisin Panthéon. Hänen viereensä siirretään myös Antoine Veilin hauta.

Petri Immonen

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet