Muistot

Kai Linnilä 1942–2017

Tietokirjailija

Tietokirjailija, kustantaja Kai Lauri Linnilä kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen kesken työmatkan 24. elokuuta 2017 Forssassa. Hän oli 75-vuotias, syntynyt 23. heinäkuuta 1942 Oulussa.

Linnilä aloitti toimittajan­uransa Kainuun Teinilehdessä Klopassa ja Kainuun Sanomissa, Teinilehdessä ja Ylioppilaslehdessä. Hän työskenteli Nuoren Voiman liiton toiminnanjohtajana 1968–72.

Linnilä valmistui Helsingin yliopistosta 1968 pääaineenaan taidehistoria. Hän kirjoitti ja toimitti rakennustaidetta ja taidehistoriaa käsitteleviä kirjoja, opetti 60- ja 70-luvuilla mm. Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä ja Tampereella, toimi kuvataide- ja kirjallisuuskriitikkona, hoiti lukuisia taidealan luottamustoimia ja työskenteli graafisena suunnittelijana.

Linnilä avioitui kirjailija Kaari Utrion kanssa vuona 1974. Pari asettui Somerniemelle ja innostui omavaraisuudesta. Esikoiskeittokirjassa Pihalla kasvaa lammaskaali (1977, 2004) näkyy rakkaus ruokaan sekä kyky luoda nasevaa ja humoristista tietotekstiä. Reseptit ja tarinat suomalaisesta ruokakulttuurista yhdistyvät Kai Linnilän myöhemmässäkin tuotannossa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Utrio ja Linnilä perustivat kirjantuotantoyhtiö ja kustantamo Amanitan 1982. Kirjatalon kupeeseen syntyi sikariharrastuksen pohjalta vuonna 1999 Sikaritalo-verkkokauppa ja myöhemmin Töölön sikarikauppa. Amanitan toimitusjohtajana vuosina 1982–2006 Linnilä kykeni nopeisiin suunnanmuutoksiin. Viisaaksi osoittautui mm. päätös keskittää kustantamon voimat vahvimpaan osaamis­alueeseen, laajoihin, ajattomiin ja huoliteltuihin suurteoksiin. Näistä Linnilä piti tärkeimpänä teosta Olaus Magnus – Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa (2002).

Kai Linnilä kirjoitti ja toimitti puolensataa tietokirjaa, jotka käsittelivät erityisesti Suomen historiaa, kulttuuri- ja taidehistoriaa tai kasvi- ja eläintiedettä. Työ huomioitiin mm. Warelius-palkinnolla vuonna 1999. Valtavien kirja- ja paperipinojen keskellä hän tuotti suvereenisti värikästä, jäsenneltyä ja täsmällistä tekstiä, aina ajallaan. Kirjan­ystävä kokosi kirjakokoelman, joka on Amanitan toimitukselle korvaamaton tieto- ja kuvalähteistö. Linnilä kutsuttiin Kansalliskirjaston kummiksi 2012. Hän pakinoi Bibliofilos-lehdessä 2010-luvulla.

Sosiaalisella monen toimen miehellä oli laaja ystävä- ja tuttavapiiri. Tarmoa riitti luottamustoimiin ja kotiseututyöhönkin. Linnilä säilytti yhteyden lapsuusvuosiensa Kajaaniin sekä sukuseutuunsa Kiuruveteen ja oli idearikas talkoolainen Somerniemi-Seurassa.

Viimeisenä kesänään hän oli seuran puheenjohtajana järjestämässä kotiseuturetkiä sekä 30-vuotisjuhlaa Somerniemen kesätorille, jota hän 1987 oli perustamassa. Kotiseutukirjallisuutta seudulla on julkaistu ahkerasti, paljolti Kai Linnilän ansiosta. Linnilä pakinoi Forssan lehdessä Tiernapoika-nimellä neljällä vuosikymmenellä.

Kai karsasti falskiutta, turhantärkeyttä ja väärää vallankäyttöä ja oli niitä kohdatessaan suorasanainen. Tunnettu sikariaficionado puhui viime vuosina usein sikarikulttuurin ja itsemääräämisoikeuden puolesta.

Heinäkuun lopussa hän sai valmiiksi suurtyönsä Suomalaisen sikarin historian.

Sari Savikko

Hanna Pukkila-Toivonen


Kirjoittajat ovat Kai Linnilän ­työtovereita.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet