hymistelyä. Se oli seestynyttä viisaan ihmisen kotiseuturakkautta parhaimmillaan. Tämä ei ollut esteenä sille, että hän Väinö Linnan tunteneena esitteli vierailleen asiantuntevasti myös Pentinkulman ja sen

kaunokirjallisuuden kääntäjänä. Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi unkarinnoksena 1982, Lauri Viidan Moreeni 1977, Väinö Kaukosen Kalevalan synty 1983. Virosta unkariksi kääntyi Jaan Krossin, Lennart

on parasta nyt ja aina. Sitä voimaa, minkä Väinö Linna kiteyttää Koskelaan - sitä tasavertaista, eleettömyyden karismaa, joka ei korosta itseään eikä vaadi huomiota itseensä, vaan säteilee ulos toisia

1988 saakka. Martti A. Mykkäsen kirjanpäällykset, julisteet ja tunnukset käynnistivät visuaalisen viestinnän modernistisen kauden 1950-luvun Suomessa. Hänen Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen 1954

kaunokirjallisuutta. Sen sijaan hänen rakkautensa kirjallisuuteen näkyi laaja-alaisena toimintana kirjallisissa järjestöissä ja kulttuuriyhdistyksissä. Kannila toimi aktiivisesti Väinö Linnan seurassa sen

kanssa. Hän järjesti esimerkiksi Väinö Linnan, Edvin Laineen ja Jouko Turkan keskustelun Tuntemattoman sotilaan poliittisesta taustasta. Kaksikielinen Hämäläinen haastatteli usein suomenruotsalaisia

Korkeakoulussa Helsingissä hän opiskeli 1937–39. Sodan aikaan Rantanen palveli JR 8:ssa, joka on tullut myös tunnetuksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan tapahtumista. Sotilasarvoltaan hän oli majuri. Rantanen

Mikkelissä 1943 ja määrättiin rintamalle. Nuori sotilaspappi palveli Syvärin takana Jalkaväkirykmentti 8:ssa, samassa pataljoonassa Väinö Linnan kanssa. Helge Ukkola on kirjassaan muistellut, että kaikki

Hämäläinen tulkitsi erityisen aidolla suomalaisella tunneskaalalla Väinö Linnan henkilöitä kuten Tuntemattoman sotilaan Rokkaa ja Saloa sekä Täällä Pohjantähden alla Laurilaa ja Akselia. Työtoverit

1954, samana vuonna Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kanssa. Talvenkin teosta on pidetty merkittävänä suomalaisena sotaromaanina, mutta se jäi Tuntemattoman varjoon. Talven tuotantoa käännettiin