Valikko

Näin yleistäminen menee pieleen Facebookissa, keskustelupalstoilla ja lähes kaikkialla

Suomessa ja Euroopassa on viime ajat vaikeiltu yleistämisestä. Kuinka suuria asioita muutaman ihmisen kokemuksista voi päätellä? Entä tilastoista? Jussi Pullinen pohtii, milloin saa yleistää.

Suomessa ja Euroopassa on viime ajat vaikeiltu yleistämisestä. Kuinka suuria asioita muutaman ihmisen kokemuksista voi päätellä? Entä tilastoista? Jussi Pullinen pohtii, milloin saa yleistää.

Suomessa on viime aikoina yleistetty urakalla.

Asiantuntija kertoo osan miehistä jäävän parisuhteessa naisten kanssa heikoille. Suomen miehet ovat siis joukolla tossun alla ongelmissa, naisissa on jotain vialla.

Islaminuskoisesta maasta tullut turvapaikanhakija tekee rikoksen. Kiittämätöntä ja huonotapaista sakkia siis koko uskontokunta, ulos koko kööri.

Naiset kertovat ahdistelukokemuksistaan netissä. Kaikki kokemuksia jakaneet naiset pitävät siis kaikkia miehiä lääppijöinä.

Esimerkit viime viikoilta ovat kaikki virhepäätelmiä.

Ne ovat myös netti-Suomen arkea: teemme saman virheen uudelleen ja uudelleen.

Me yleistämme liikaa.

Mistä tämä johtuu?

Otetaan avuksi Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian virkaatekevä professori Jaakko Kuorikoski.

Kuorikoski kertoo puhelimessa, että kokeelliset tutkimukset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet kaksi asiaa.

Ensinnäkin me ihmiset luulemme yleisesti jonkin vieraan ihmisjoukon olevan valtavan paljon yhtenäisempi kuin se todellisuudessa on.

Eli luomme mielessämme kuvan vaikkapa "taksikuskeista" ja oletamme, että kuskit ovat pääosin tällaisia. Oikeasti vaihtelu kuskien välillä on niin suurta, että kuva on pääosin väärä.

Toiseksi me yliarvioimme rajusti omien kokemustemme yleisyyden ja merkityksen arvioidessamme sitä, millainen maailma on.

Eli muodostamme kuvamme "taksikuskeista" usein sen perusteella, millaisia kuskeja olemme itse nähneet (tämän vuoksi ei ole yhdentekevää, miten esimerkiksi media ryhmät esittää).

Lyhyesti sanottuna me ihmiset olemme äärimmäisen vikkeliä yleistämään.

”Ihmiset ovat luontaisia olemusajattelijoita. Tälle voi olla syitä ihan evoluutiossa”, Kuorikoski sanoo.

Olemusajattelu tarkoittaa, että ihminen olettaa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen olemus, joka määrittää heitä enemmän kuin yksilölliset piirtet.

Evoluutioajatus kuulostaa loogiselta. Viidakossa nopea päätelmä voi tosiaan olla kullankallis. Tuosta porukasta on uhattu minua aiemmin. Tuossa yksi siitä porukasta taas on. Juokse!

Jos jäät tutkimaan, tulitko yleistäneeksi, ehkä kuolet.

Yleistäminen on olemassaolon perusedellytys.

Jos emme yleistäisi lainkaan, maailmassa ei olisi mitään järkeä. Asioita on pantava ryhmiin, jotta pärjäämme arjessa. Ilman yleistämistä emme voisi sanoa, että asiat ovat ”oransseja” tai ”sinisiä”.

Tällaisen olemusajattelun ja erilaisen yksilöajattelun törmäys aiheuttaa nyt jatkuvasti uusia kiistoja.

Mitä esimerkiksi voi sanoa siitä, että ihminen on mies tai nainen? Kertooko tämä luokittelun taso lopulta mistään mitään, kun vaihtelu yksilöiden välillä on niin suurta?

Ovatko esimerkiksi miehet ja naiset ryhminä niin erilaisia ja sisältä niin yhtenäisiä, että sanoa voi paljonkin?

Länsimaissa on lähihistoriassa kuljettu päinvastaiseen, yksilöajattelun suuntaan. Tämä ajatus perustuu siihen, että ihmistä pitää arvioida yksilönä eikä ryhmän edustajana.

Suomen perustuslaissakin todetaan, että ihmisiä pitää kohdella samanarvoisesti uskontonsa, ihonvärinsä, sukupuolensa tai muusta vastaavasta ominaisuudesta huolimatta.

Joskus yleistys viedään kokonaisten kansakuntien, kulttuurien tai uskontojen tasolle.

Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentiksi pyrkivä Donald Trump vaati taannoin kaikkien muslimien maahantulon estämistä terrori-iskujen vuoksi.

Avaus herätti suurta tyrmistystä, koska se oli täysin valtavirran yksilöajattelun vastainen.

Yleistäminen on silti paitsi välttämätöntä, myös tärkeää.

Suuri osa tieteestäkin perustuu yleistyksiin.

Otetaan otos ryhmästä, tutkitaan sen ominaisuuksia ja päätellään, että tulokset pätevät koko joukkoon. Tuloksia verrataan vielä muilla joukoilla samalla tavalla tehtyyn testiin.

Jos eroja on, ne voidaan yleistää: tuo joukko on tuolla tavalla erilainen kuin tuo toinen.

Samalla tavoin voidaan hankkia tietoa myös hyvin laajoista ryhmistä – esimerkiksi kulttuureista tai uskonnoista.

Kuorikosken mielestä laajojen kysymysten kohdalla tosin on kysyttävä, onko tiedosta hyötyä.

”Käsiteltävät ihmismäärät ovat silloin jo niin laajoja ja niin heterogeenisia, että tiedon relevanssi on hyvin kyseenalainen.”

Toisaalta oikein yleistetty tieto on tärkeä politiikan työkalu.

Sen avulla on tutkittu myös Suomessa nyt puhututtavaa seksuaalirikollisuutta: esimerkiksi Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen tulleiden miesten raiskausrikosten taso oli pari vuotta sitten tehdyssä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula) rekisteritutkimuksessa paljon kantaväestöä suurempi – vielä senkin jälkeen, kun ryhmien ikä-, tulo- ja asuinpaikkaerojen vaikutus oli poistettu.

Tämä on yleistetty tulos, mutta paikkansapitävä sellainen.

Vaikeudet alkavat, kun pitäisi päättää, mitä yksittäinen tieto ryhmästä merkitsee, ja mitä sille pitäisi tehdä. Vaikka riski on kohonnut, Optulan raportissa todetaan, että ”kaikissa tarkastelluissa väestöryhmissä suuri enemmistö ei ole osallistunut rikoksiin”.

Optulalle tutkimusta tehnyt yliopistotutkija Martti Lehti huokaisee, kun hän kuulee kysymyksen.

Tutkija ei arvaile.

”Tieto on paras harhaluulojen poistaja. Tiedon puute luo tyhjiöitä, ja tyhjiöt on helppo täyttää spekulaatioilla. Siksi tätä pitäisi tutkia lisää.”

Siinä, mihin tieto loppuu, alkavat poliittiset arvovalinnat.

Ja politiikassa pelataan väistämättä yleistyksillä: linjoja ei voi vetää jokaisen ihmisen kohdalla uusiksi.

Siksi esimerkiksi Euroopassa puntaroidaan nyt pakolaiskriisin kohdalla avunannon velvollisuutta, turvallisuutta, taloutta, tasavertaisuutta ja muita arvoja keskenään. Miten näitä pitäisi arvioida? Mikä on ratkaisu?

Yleistämisen ketjun viimeinen ongelma on, että ihmiset ovat myös tällaisessa arvioinnissa melko huonoja.

Kun puntariin asetetaan erilaisia arvoja (esimerkiksi auttaminen ja turvallisuus), ihmisillä on taipumus nähdä valinnat mustavalkoisina, Kuorikoski selittää.

”Moraalisesti mennään helposti tällaiseen joko–tai käsittelyyn.”

Lopuksi on todettava, että maailma on yleistäjälle juuri nyt otollinen paikka.

Suomessa ja Euroopassa on nyt paljon uusia ”noita toisia”, joita osoitella.

Pakolaiset, työn murros, muuttoliike, digikupla, tuloerot, arvojen eriytyminen ja ikääntyminen tuottavat kaikki jonkun näkökulmasta yhä uusia ryhmiä, jotka uhkaavat meitä tai heikentävät asemaamme, ja joista meillä on ennestään vain vähän tietoa.

Silloin on helppo päätellä toisin ajattelevien olevan ”tuollaisia”, eivätkä yksilöitä.

Kun huomio kiinnittyy ryhmään, monimutkaiset valtarakennelmat, ryhmien sisäiset alakulttuurit ja muut taustatekijät jäävät arvioimatta.

Mikä siis neuvoksi?

Oikeastaan on vain yksi sääntö, jos haluaa saada maailmasta tolkkua, mutta ei erehtyä.

Yleistä, mutta aina vain niin vähän kuin voit.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kotimaa

Nyt.fi luetuimmat

  1. 1

    Nauroin työkaverin lähettämälle rivolle viestille, mutta jälkikäteen inhotti

  2. 2

    Asiantuntija: Meitu ei ole sen pahempi sovellus kuin muutkaan, kohussa kyse jopa ”rasismista”

  3. 3

    Erika Vikman on tv-tähti, suosikkilaulaja – ja Dannyn kumppani, mutta miten hän oikein on 23-vuotiaana tullut tähän?

  4. 4

    Lapset viihtyvät näissä ravintoloissa ja kahviloissa: Esittelyssä 7 Helsingissä sijaitsevaa paikkaa – sekä HopLopin pop-up-rafla, joka avataan pian

  5. 5

    Meryl Streep vaati puheessa kunnioitusta ihmisille ja haukkui Donald Trumpin – Trump haukkui Twitterissä Streepin takaisin

  6. 6

    Päivän trendi: Metsuriseksuaali on seksikäs ulkoilmamies

  7. 7

    Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

  8. 8

    Aamiaistesti: Kokeilimme viiden helsinkiläishotellin aamiaisia, tällaisia ne olivat

  9. 9

    Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

  10. 10

    Nettisivu paljastaa, onko tuttusi Tinderissä – käyttäjät järkyttyivät

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nauroin työkaverin lähettämälle rivolle viestille, mutta jälkikäteen inhotti

  2. 2

    Lapset viihtyvät näissä ravintoloissa ja kahviloissa: Esittelyssä 7 Helsingissä sijaitsevaa paikkaa – sekä HopLopin pop-up-rafla, joka avataan pian

  3. 3

    & Other Stories avaa helmikuun alussa Helsinkiin – Näistä syistä muotiliikettä on odotettu ja nämä meiltä vielä puuttuvat

  4. 4

    Asiantuntija: Meitu ei ole sen pahempi sovellus kuin muutkaan, kohussa kyse jopa ”rasismista”

  5. 5

    Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

  6. 6

    Erika Vikman on tv-tähti, suosikkilaulaja – ja Dannyn kumppani, mutta miten hän oikein on 23-vuotiaana tullut tähän?

  7. 7

    Putous jatkuu huomenna: Tällainen on sarjan uusi tähti Ernest Lawson, joka on näyttelijänä itseoppinut – ja jonka ihonväristä vitsaillaan jo sarjan trailerissa

  8. 8

    Pikatestissa sympaattinen korttelikahvila Buongiorno caffe, joka henkii italialaista tunnelmaa Töölössä

  9. 9

    Tunnetut ravintolat tarjoavat viikonloppuna hienoa ruokaa lapsille – Lapsiraati testasi ennakkoon yhden illallismenun, näin se sujui

  10. 10

    Kansanedustajat saavat pian 200 t-paitaa, joilla nuoret vaativat tasa-arvoa ja kunnioitusta kaikille

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

  2. 2

    Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

  3. 3

    Nyt puhuu kääntäjä, joka suomensi Mötley Crüe -konsertin upeasti Ylelle: ”Tein käännökset vähän ilkeyksissäni, koska genre ansaitsee näpäytystä”

  4. 4

    Nauroin työkaverin lähettämälle rivolle viestille, mutta jälkikäteen inhotti

  5. 5

    ”Posti mulle helvettiin toimittakaa” – Yle esitti Mötley Crüen jäähyväiskonsertin mahtavilla käännöksillä

  6. 6

    20 vuotta sitten oli niin huikea musiikkivuosi, ettemme voi käsittää sitä, myös Suomessa – tässä todisteet

  7. 7

    Erika Vikman on tv-tähti, suosikkilaulaja – ja Dannyn kumppani, mutta miten hän oikein on 23-vuotiaana tullut tähän?

  8. 8

    Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

  9. 9

    Master Chef -voittaja avaa hampurilaisravintolan Kurvissa tällä viikolla

  10. 10

    Poliisi julkaisi vihapuheen vastaisen videon, jolla suomalaislapset lukevat netin tappouhkauksia ja vihakommentteja

  11. Näytä lisää

Luetuimmat

  1. 1

    Helsinkiä riivaa huutava pula nuorista miehistä – katso HS:n koneesta, puuttuuko kotikulmiltasi naisia vai miehiä

  2. 2

    Trump ei tarjonnut sovinnon eleitä – ensimmäinen puhe presidenttinä oli raju populistinen julistus, suoranainen sodanjulistus

  3. 3

    Perussuomalaisten kannatus laskee taas – Näin sitä selittävät ex-puolueaktiivit, tutkija ja Halla-aho

  4. 4

    Trumpin kannattaja: ”Te siellä Suomessa puhutte enää islamia”

  5. 5

    Opas miehen hankintaan

  6. 6

    Sandstorm teki 17 vuotta sitten Darudesta tähden, ja nyt hän on selviämässä siitä

  7. 7

    Trumpin virkaanastujaisissa soivat Sibeliuksen Finlandian sävelet

  8. 8

    Kansanedustaja Mikko Kärnä vieraili Utsjoella saamelaiskoululla – osa oppilaista jäi vierailun takia kotiin

  9. 9

    Asiantuntija: Trumpin puhe oli harvinaisen jyrkkä – ”Paistoi uho, että hän on pomo, ja nyt te muut kuuntelette”

  10. 10

    Nauroin työkaverin lähettämälle rivolle viestille, mutta jälkikäteen inhotti

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Trumpin kannattaja: ”Te siellä Suomessa puhutte enää islamia”

  2. 2

    Nauroin työkaverin lähettämälle rivolle viestille, mutta jälkikäteen inhotti

  3. 3

    Emmi Salminen, 99, synnytti 20-vuotiaana aviottoman lapsen: ”Kätilö haukkui minua koko yön”

  4. 4

    Juristit vaativat sarjoja ja elokuvia ladanneilta rahaa uhkauskirjeillä – ”Lakimieheltä on turha kysyä moraalista”

  5. 5

    Ministeri Bernerin pelottelutaktiikassa on eräs perin tuttu, mutta holtiton piirre

  6. 6

    Trumpin virkaanastujaisissa soivat Sibeliuksen Finlandian sävelet

  7. 7

    Trump ei tarjonnut sovinnon eleitä – ensimmäinen puhe presidenttinä oli raju populistinen julistus, suoranainen sodanjulistus

  8. 8

    Sinisilmäiset vanhemmat uskoivat sadun koulun järjestämästä laivaristeilystä – valvojia olikin hankittu Tinderistä

  9. 9

    Perussuomalaiset tekevät rasismirikoksistaan vaalimainoksia

  10. 10

    Trump nousi valtaan, Obama jätti hyvästit – näin virkaanastujaispäivä eteni

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

  2. 2

    Trumpin kannattaja: ”Te siellä Suomessa puhutte enää islamia”

  3. 3

    Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

  4. 4

    Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

  5. 5

    Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

  6. 6

    Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

  7. 7

    Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

  8. 8

    Viranomaiset hakivat espoolaispojan kesken koulupäivän – vakavasti sairas äiti ei pääse tapaamaan satojen kilometrien päähän vietyä lastaan

  9. 9

    Huonossa parisuhteessa on turha roikkua – olen suomalainen nainen 2010-luvulla ja voin tehdä mitä haluan

  10. 10

    Autoetu ja 200 000 euron vuosipalkka eivät tehneet onnelliseksi – mainostoimistopomo halusi vain joogata

  11. Näytä lisää