Valikko

Sarkasmia ei ymmärretä netissä eikä juuri muuallakaan – tutkija selittää, miksi

Sarkasmia tutkiva Henri Olkoniemi on huomannut tutkimuksissaan, että terveet aikuiset ihmisetkään eivät ymmärrä sarkasmia.

Mikko kertoi Jarnolle ostaneensa hyvää kahvia. Kahvi oli tehty pavuista, jotka oli kerätty sivettikissan ulosteesta. Jarno: ”Kuulostaa tosi herkulliselta.”Mikko: ”Ethän sinä ole edes maistanut.”

Lääkäri oli unohtanut pinsetit leikkauksessa Miian vatsaan. Miia: ”Olet kyllä ammattitaitoinen lääkäri.”Lääkäri: ”Rauhoittukaa, teemme poisto-operaation jo tänään.”

Ellin koira näykki Minnan jalkoja koko vierailun ajan. Minna: ”Teidän Jeppe on sitten kiva koira.”Elli: ”Anteeksi, minä vien Jepen toiseen huoneeseen.”

Nämä kursivoidut lauseet ovat sarkasmia.

Tunnistitko?

Jos et, älä huoli. Yhdysvaltojen salainen palvelukin etsi vuonna 2014 ihan avoimesti ohjelmaa, joka pystyisi erottamaan somekirjoittelusta, mikä on sarkasmia ja mikä ei.

Netissä sarkasmin väärinymmärtäminen on juuri nyt surullisen yleistä. Joko sarkasmia ei osata tai edes haluta ymmärtää, tilanteesta riippuen.

Tieteessä vallitsi 2000-luvulle saakka käsitys, että jollei kyseessä ole lapsi tai henkilö, jolla on esimerkiksi autismikirjon häiriöitä, ymmärtää kyllä sarkasmia.

Se ei pidä paikkaansa, sanoo Turun yliopistoon sarkasmin ymmärtämisestä väitöskirjaa tekevä Henri Olkoniemi, 30.

Olkoniemi on luetuttanut sarkastisia esimerkkilauseita sadoille henkilöille netissä ja kasvotusten. Suurin osa heistä on ollut tavallisia ihmisiä.

”Joukossa on ollut aina henkilöitä, joilla on hankaluuksia sarkasmin ymmärtämisessä”, Olkoniemi sanoo.

”Kaikilla se voi mennä ohi, ei tarvitse olla mikään erityistapaus.”

Olkoniemi selittää alussa annettuja esimerkkilauseita näin:

”Voi tietysti olla, että sivettikissan ulosteesta tehtyä kahvia maistaneet tietävät, että se olisi oikeasti hyvää. Mutta se, että jokin on tehty eläimen ulosteesta, ei lähtökohtaisesti kuulosta herkulliselta. Lisävihjeen Jarnon sarkastisuudesta antaa Mikon kommentti, joka voidaan lukea pahastuneeksi: ethän sinä ole vielä edes maistanut.”

”Jos lääkäri unohtaa instrumentteja ihmisen sisälle, se ei ainakaan potilaasta itsestään vaikuta kovin ammattitaitoiselta. Kun lääkäri vielä rauhoittelee Miiaa, se kertoo, että lääkäri on tulkinnut Miian lauseen sarkastisesti, sillä jos potilas kehuisi lääkäriä ammattitaitoiseksi, se olisi positiivisesti esitetty. Tässä Miia on esittänyt sen tuohtuneena, koska hänet joudutaan leikkaamaan uudestaan.”

”Jos koira näykkii koko ajan nilkkoja, kun kyläilet, se ei ole kiva juttu. Kun Minna kuitenkin sanoo, että täähän on kiva koira, Elli on pahoillaan, että hänen koiransa tekee niin. Kommenttia ei siis ole luettu kirjaimellisesti vaan sarkastisesti.”

Mikä sarkasmin ymmärtämisestä tekee niin vaikeaa?

Ihan ensimmäiseksi pitää määritellä, mitä sarkasmi on.

Sarkasmia on tutkittu kielitieteissä ja filosofiassa runsaasti. Niissä se määritellään monimerkitykselliseksi kieleksi.

Sarkasmi ei tarkoita samaa kuin ironia. Moni sekoittaa ne keskenään.

Ironia merkitsee yleisesti tilannetta, jossa odotetun ja oikeasti tapahtuneen asian välillä on ristiriita.

”Kuvitellaan, että ulkona vihmoo räntää vaakasuoraan, ja minä sanoisin, että onpa kaunis ilma”, sanoo Olkoniemi.

”Lauseessa vain todetaan jotain, mikä on oikealle asiantilalle vastakkaista.”

Sarkasmi sen sijaan on ironian alamuoto. Sarkasmilla on aina kohde, kuten esimerkiksi säätila, jota sarkasmi koskee. Lisäksi on henkilö, jota Olkoniemi nimittää ”uhriksi”, johon kommentti todellisuudessa kohdistuu.

Sarkasmi on siis tyypillisesti loukkaus jotakuta kohtaan.

”Ajatellaan, että lupasit, että voimme hoitaa tämän haastattelun pihalla, koska siellä on niin nätti ilma. Kun siellä tuleekin sitä räntää, minä sanon, että onpa kaunis ilma!”, Olkoniemi sanoo.

”Kommenttini koskee siis tarkalleen sitä, mitä sinä hetki sitten sanoit.”

Alkaa hahmottua kuva siitä, miksi sarkasmin ymmärtäminen on niin vaikeaa. Tarvitaan olennaista tietoa siitä, missä yhteydessä, kenen toimesta ja mihin liittyen kommentti on sanottu. Jos tällaista tietoa ei ole saatavilla, tulkintaa voi aina yrittää helpottaa äänenpainoilla, käsieleillä ja ilmeillä.

Voi vinkata silmää ja lainata edesmennyttä Simo Salmista: ”This is hjuumor!”

Tätä tarvittaisiin nyt netissä, missä kaikki sävyt tuntuvat häviävän.

Sen ovat huomanneet erityisesti poliitikot, joiden oletetaan puhuvan yksiselitteisesti.

Vuonna 2011 kansanedustaja Jussi Halla-Ahon (ps) aiheutti kohun kommentoimalla Facebook-päivityksessä, että Kreikan mielenosoitukset saataisiin parhaiten kuriin tankeilla.

Myöhemmin Halla-Aho poisti kirjoituksensa, kertoi, ettei oikeasti kannata sotilasjunttaa Kreikkaan ja vetosi siihen, että kommentti oli kirjoitettu Halla-Ahon ”omassa tyylilajissa”.

Vuonna 2012 silloisen perussuomalaisten kansanedustajan James Hirvisaaren eduskunta-avustaja Helena Eronen ehdotti blogissaan ulkomaalaisille pakollisia hihamerkkejä.

Blogikirjoitus poistettiin vielä samana päivänä ja Eronen kertoi ehdottaneensa hihamerkkejä ”vitsimielessä”:

”Ei siinä ilmeisesti ollut vitsiä, kun se ei naurattanut ihmisiä”, Eronen kommentoi Iltalehdelle.

Henri Olkoniemen mukaan nettisarkasmin ongelmina on yleisön laajuuden (käytännössä rajaton) ja pohjustamisen puutteen (kontekstia ei pystytä antamaan riittävästi) lisäksi se, ettei kommentin tekijä pysty arvioimaan kirjoituksen mahdollista lukijaa ja ”rukkaamaan” viestiä tämän sarkasmitajun mukaiseksi.

Sitten loukkaannutaan verisesti.

Niin kuin vuonna 2013, jolloin Merja Ailus joutui eroamaan eläkelaitos Kevan toimitusjohtajan paikalta raha- ja auto-etuihin liittyvien skandaalien vuoksi. Ailus pahoitteli Kevan sisäisessä tiedotustilaisuudessa, ettei voinut enää viedä lapsia BMW:llä ratsastamaan.

Kommentti levisi julkisuuteen ja Ailus sai sen ansiosta vuoden absurdeimmalle provokaatiolle myönnetyn Trolli-Finlandian.

Iltasanomissa Ailus selitti kommenttiaan näin:

”Mun on pakko tässä kyllä sanoa, että se oli itseeni kohdistuva sarkastinen heitto eikä millään muotoa tarkoittanut sitä, että tässä valitellaan.”

Ailuksen huumorintajua tuntemattomille tämä ei avautunut. Todennäköisesti Ailuksen saamat edut olivat suututtaneet ihmisiä siihen malliin, että huumorintajua ei enää löytynyt. Kommentti otettiin siis kirjaimellisesti tahallaan.

”Se oli sarkasmia”-selityksen taakse on toisaalta helppo piiloutua.

Pressiklubin toimittaja Janne Zareff on tutkinut väitöskirjassaan huumoria journalismissa. Netissä väärinymmärtämiseltä ei hänen mukaansa suojaa se, ettei käytä sarkasmia tai ironiaa ollenkaan.

”Kyllä multa on ymmärretty usein väärin ihan vakaviakin kirjoituksia ja olen niitä joutunut oikomaan”, Zareff sanoo.

Jos väärinymmärtämiseen törmää, ei selitykseksi Zareffin mukaan riitä, että toteaa ”se oli vitsi”– oli kyse tahallaan tehdystä tai ihan oikeasta väärinymmärryksestä.

Väärinymmärtämiseen töksähtäminen voi olla hyväkin juttu.

”Vitsin selittäminen ei välttämättä tarkoita epäonnistumista, vaan että päästään vielä seuraavalle tasolle. Jos vitsailijalla on urheilumieltä, voi alkaa avata sitä, mitä yritti sanoa, ja tästä voi käynnistyä erittäin hedelmällinenkin keskustelu.”

Sarkasmin ymmärtämisestä on julkaistu psykologiassa tutkimustietoa vielä vähän.

Kun sarkasmin käyttöä on tutkittuesimerkiksi oikeudenkäyntien tai mainonnan yhteydessä, on huomattu, että sarkasmi ymmärretään yleensäkin väärin.

Joissakin tutkimuksissa on huomattu, että mitä enemmän joku käyttää sarkasmia, sitä paremmin hän sitä ymmärtää.

”Ei mikään mullistava ajatus”, Olkoniemi myöntää. Myös sarkasmin ja luovuuden yhteydestä on löydetty alustavaa osviittaa.

Olkoniemen oma tutkimus liittää sarkasmin ymmärtämisen muun muassa työmuistin kapasiteettiin. Työmuisti on se paikka, missä ihmiset pitävät esimerkiksi juuri kuulemansa puhelinnumeron ennen kuin kirjaavat sen johonkin ylös.

Kun ihmisiä on pyydetty lukemaan tekstejä, joissa eteen tulee sarkasmia, ja seurattu heidän silmiensä liikkeitä, tapahtuu jotain omituista: lukeminen muuttuu ja hidastuu kun sarkasmi tulee vastaan.

Ne, joilla on korkea työmuistikapasiteetti, alkavat prosessoimaan sarkastista virkettä muita varhaisemmassa vaiheessa.

Mistä tämä johtuu?

”Koska sarkasmiin liittyy aina konteksti, yksi mahdollinen selitys on, että nämä henkilöt pystyvät pitämään aiemmin lukemaansa paremmin mielessä”, Olkoniemi sanoo.

Toinen mahdollinen selitys on työmuistin tuoma joustavuus: sarkasmi on aina pienoinen yllätys, joten työmuistirikkaat koehenkilöt pystyivät vaihtamaan lauseen kirjaimellisesta tulkinnasta nopeammin sarkastiseen.

”Sarkasmi on tehtävä, joka pitää ratkaista.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kieli ja tapakulttuuri
  • Kotimaa
  • Tiede
Nyt.fi luetuimmat
  1. 1

    HSTV:n satiirinen Uutisraportti: Hillitön organisaatiokaavio näyttää, miksi Ylen asiat menevät niin upeasti pieleen

  2. 2

    ”Jos uteliaisuus kumppaniin lopahtaa, eikä tavallinen arki milloinkaan maistu” – eroasiantuntija kertoo, milloin suhteesta kannattaa huolestua

  3. 3

    Aamiaistesti: Kokeilimme viiden helsinkiläishotellin aamiaisia, tällaisia ne olivat

  4. 4

    20 tänä vuonna ilmestynyttä sarjaa, jotka kannattaa katsoa

  5. 5

    Carpool Karaoke -hittivideoista tunnettu James Cordenin show tulee Ylelle

  6. 6

    Kännykän näprääminen meni yli, tarvitset siis askeesiharjoituksia, sanoo teologi

  7. 7

    Nytpedia: Tällainen yhtye on Pertti Kurikan nimipäivät

  8. 8

    Kannabis kauppoihin: Näin Suomi sen laillistaisi

  9. 9

    Queen ja Adam Lambert Helsinkiin syksyllä

  10. 10

    Hyväksytäänkö animaatiot lopulta aikuisten viihteeksi: Teattereihin tulevassa hittileffassa teurastetaan päähenkilöitä ja se on lapsilta kielletty

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

  2. 2

    ”Jos uteliaisuus kumppaniin lopahtaa, eikä tavallinen arki milloinkaan maistu” – eroasiantuntija kertoo, milloin suhteesta kannattaa huolestua

  3. 3

    Tällainen on Helsingin uusi K–18-kauhukierros, jonka edeltäjästä tehtiin rikosilmoitus – nyt paikkana on teatterimainen ”motelli”, joka pitää ensin löytää

  4. 4

    67 brunssia Helsingissä – kattava opas siihen, mitä syödä ja missä

  5. 5

    Ihastuttavasti hellivä viiniravintola Wino on parasta uutta Kalliossa

  6. 6

    Muistatko ihmemekon, joka sai internetin sekaisin? Tiede selvitti vihdoin, miksi näemme sen niin erivärisenä – vastaus liittyy aamuvirkkuuteen

  7. 7

    20 tänä vuonna ilmestynyttä sarjaa, jotka kannattaa katsoa

  8. 8

    Game of Thronesin seitsemännen kauden ensimmäiset kuvat julkaistiin – analysoimme, mitä ne kertovat

  9. 9

    Maistuisiko vapaan kissan kakkakahvi tai viskikahvi? Tässä 3 maisteluvinkkiä viikonlopun kahvifestivaalille

  10. 10

    Menovinkkejä Helsingin vappuun – valitse tästä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

  2. 2

    ”Jos uteliaisuus kumppaniin lopahtaa, eikä tavallinen arki milloinkaan maistu” – eroasiantuntija kertoo, milloin suhteesta kannattaa huolestua

  3. 3

    Trumpia tukevat trollit kiusaavat Hollywood-tähteä Kiasmassa, vartijat joutuneet poistamaan häiriköitä museosta – Näin Shia LaBeouf kommentoi Nytille itse

  4. 4

    Muistatko ihmemekon, joka sai internetin sekaisin? Tiede selvitti vihdoin, miksi näemme sen niin erivärisenä – vastaus liittyy aamuvirkkuuteen

  5. 5

    Sotatanner – raportti Malmön monikulttuurisesta helvetistä

  6. 6

    Adidas onnitteli Bostonin maratonin juoksijoita tavalla, joka toi mieleen vuoden 2013 pommi-iskun – joutui pyytämään anteeksi

  7. 7

    Tällainen on Helsingin uusi K–18-kauhukierros, jonka edeltäjästä tehtiin rikosilmoitus – nyt paikkana on teatterimainen ”motelli”, joka pitää ensin löytää

  8. 8

    Game of Thronesin seitsemännen kauden ensimmäiset kuvat julkaistiin – analysoimme, mitä ne kertovat

  9. 9

    Trumpin poika twiittasi selfien valeuutiset-paidassa ja tuplapeukuttaen, internet rakastui ja muutti meemeiksi

  10. 10

    Norjan Huippuvuorille avattiin ydintuhon kestävä ”ikuinen” holvi ihmiskunnan tietoaarteille – tällainen se on

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  1. 1

    Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

  2. 2

    Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

  3. 3

    Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

  4. 4

    Kristityiksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita ei pidä palauttaa

  5. 5

    ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

  6. 6

    Sunnuntaina lyötiin murskaksi Ranskan vanha valta – murtuuko tässä myös brexitin ja Trumpin käynnistämä hyökyaalto?

  7. 7

    Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

  8. 8

    Edessä hulppea nousu vai joko se päättyi? Nämä kuusi tekijää keikuttavat Suomenkin taloutta

  9. 9

    HS Ranskassa: Le Penin kannattaja liikuttui pettymyksestä, vaikka äärioikeiston johtaja pääseekin jatkoon

  10. 10

    Sydänsairaudesta, aivokasvaimesta, keuhkosyövästä ja murtuneesta lonkasta kärsivälle yli 90-vuotiaalle toitotetaan, että ”kotona on paras”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

  2. 2

    Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

  3. 3

    Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

  4. 4

    Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

  5. 5

    Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

  6. 6

    Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

  7. 7

    Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

  8. 8

    Onnen päivät -sarjan ”pikkuriiviö” kuoli – Erin Moran oli lapsitähti, jonka tragediaksi koitui rooleitta jääminen aikuisena

  9. 9

    Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

  10. 10

    Munkkiniemessä odotettiin postia kaksi viikkoa, tärkeä lasku maksamatta – jakeluongelmat jatkuvat Helsingissä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

  2. 2

    Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

  3. 3

    Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

  4. 4

    Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

  5. 5

    Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

  6. 6

    Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

  7. 7

    Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

  8. 8

    ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

  9. 9

    Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

  10. 10

    Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

  11. Näytä lisää