Nyt.fi

Valikko

Näin Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa kiusataan

Nolaamista, solvaamista, syrjimistä, uhkailua. Koulukiusaamista, jonka uhriksi sadat, ehkä tuhannetkin suomalaiset joutuvat joka päivä. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa: siis paikoissa, joissa kaikki opiskelijat ovat aikuisia.

Nolaamista, solvaamista, syrjimistä, uhkailua.

Koulukiusaamista, jonka uhriksi sadat, ehkä tuhannetkin suomalaiset joutuvat joka päivä.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa: siis paikoissa, joissa kaikki opiskelijat ovat aikuisia.

Koulukiusaamisesta on puhuttu ja siihen on etsitty ratkaisuja kymmenien vuosien ajan. Työpaikkakiusaamistakin on tutkittu usein, ja uutisotsikoihin se nousee aika ajoin.

Korkeakoulussa tapahtuva kiusaaminen on asia, johon on herätty vasta aivan viime vuosina. Sitä on tutkittu hyvin vähän missään päin maailmaa.

Suomessa korkeakoulukiusaamista selvitettiin ensimmäisen kerran vuonna laaja-alaisesti vuonna 2008, osana neljän vuoden välein tehtävää valtakunnallista korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta. Tutkimuksesta vastaa yhteisöterveyden ylilääkäri, dosentti Kristina Kunttu ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä.

Nyt aiheesta on julkaistu myös kansainvälinen tutkimusteos: brittiläinen Bullying Among University Students (Routlegde 2016). Helen Cowien ja Carrie Myersin toimittaman teoksen kirjoittajina on tutkijoita eri puolilta maailmaa, myös Suomesta.

Yksi heistä on Itä-Suomen yliopiston puheviestinnän dosentti Maili Pörhölä, joka on tutkinut eri kouluasteilla ja työelämässä esiintyvää kiusaamista 2000-luvun alusta lähtien.

Bullying Among University Students -teoksessa Pörhölä on muun muassa vertaillut tutkijaryhmän kanssa korkeakoulukiusaamista neljässä eri maassa, Suomessa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Argentiinassa.

Suomea koskevat tiedot perustuvat vuoden 2012 terveystutkimukseen, jonka mukaan 5,3 prosenttia suomalaisista korkeakouluopiskelijoista sanoo kohdanneensa kiusaamista. Kyselyyn osallistui noin 4 400 opiskelijaa. Kaikkiaan Suomessa on satoja tuhansia ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa – voidaan siis puhua merkittävästä määrästä.

Kouluterveyskyselyn perusteella noin kahdeksan prosenttia peruskoululaisista joutuu kiusatuksi.

Teimme pienen kyselyn aiheesta myös Nyt.fi:n sovelluksessa: siihen vastasi 291 käyttäjää, joista 7 ilmoitti että heitä on kiusattu korkeakoulussa rankasti ja 49 oli kokenut satunnaista kiusaamista. 49 kertoi, että oli nähnyt jotakuta toista kiusattavan.

Millaista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kiusaaminen sitten on?

”Tyypillisintä on opintoihin liittyvä perusteeton arvostelu, vähättely ja nolaaminen. Eli väheksytään toisen osaamista ja aikaansaannoksia”, Pörhölä kertoo.

Toiseksi yleisintä on sanallinen hyökkääminen eli suorasukainen solvaaminen ja haukkuminen, nimittely, jopa uhkailu.

Seuraavaksi tulevat henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten sukupuoleen, ulkonäköön tai etniseen taustaan perustuva haukkuminen sekä syrjiminen ja muu sosiaalisten suhteiden vahingoittaminen.

Suora fyysinen kiusaaminen on yleistä peruskoulussa, mutta korkeakouluissa harvinaista. Silti sitäkin tapahtuu, Pörhölä sanoo.

Sekä seksuaalista väkivaltaa, ahdistelua ja vainoamista eli stalkkausta. Suomen yliopistoissa esiintyvää väkivaltaa ja vainoamista on tutkinut Katja Björklund vuoden 2010 väitöskirjassaan Stalking and violence victimization among Finnish university students. Sen tuloksia Björklund esittelee Bullying Among University Students -kirjassakin – ne ovat jo aivan oman juttunsa aihe.

Peruskoulussa on harvinaista, että jotakuta kiusataan tämän huonon opintomenestyksen vuoksi. Ennemminkin kiusaajat ovat usein sellaisia, jotka eivät itse menesty kovin hyvin opinnoissa. Tämä asetelma siis tavallaan kääntyy päälaelleen korkeakoulussa.

Pörhölä arvelee sen liittyvän kilpailuasetelmaan.

”Korkeakoulussa opinnoissa pärjäämisellä on huomattavasti aiempaa isompi merkitys tulevan työuran kannalta. Siellä opiskelijoilla alkaa lisäksi olla kyky arvioida toisten suoriutumista. Jotkut ovat kilpailuhenkisempiä kuin toiset, ja jos kokee kilpailevansa muiden eikä oman itsensä kanssa, se voi saada tällaisia ikäviä piirteitä.”

Nolaamista ja osaamisen vähättelyä voi myös tulla opettajien puolelta. Peräti 6,5 prosenttia vuoden 2012 kyselyyn osallistuneista opiskelijoista kertoi opettajien tai muun korkeakouluhenkilökunnan kiusaavan heitä. Pörhölän mukaan asiaa puretaan myöhemmin tänä vuonna kerättävän aineiston pohjalta, jossa selvitetään myös tarkemmin, millaista opettajien kiusaaminen on luonteeltaan.

Yksi kiusaamistutkimusten huolestuttavimmista piirteistä on se, että kiusaajan ja kiusatun ”roolit” vaikuttavat periytyvän kouluasteilta toiselle.

Pörhölän mukaan noin puolet niistä opiskelijoista, joita kiusattiin korkeakouluissa, kertoivat kyselyssä tulleensa kiusatuiksi jo peruskoulussa.

Jopa yli puolet korkeakouluopiskelijoista, jotka kertoivat kiusaavansa toisia, myönsivät kiusanneensa jo peruskoulussa.

Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on Pörhölän mukaan havaittu, että nämä roolit voivat olla pitkäkestoisia ja pysyviä. Ne saattavat jatkua työelämään asti.

Miksi näin tapahtuu? Siihen on tietysti monta selitystä.

Pörhölällä on ainakin yksi: vertaisyhteisöön kiinnittymisen teoria, jonka hän esittelee kirjassakin.

Teorian mukaan kiusaaja oppii jo varhaislapsuudessa toimintamallin, jossa uudessa yhteisössä – oli se sitten opiskelu- tai työporukka – lunastetaan paikka ottamalla niskalenkki toisista.

”Nämä ihmiset ovat omaksuneet ’taistele asemasi puolesta’ -asenteen. Että oman paikan saaminen ryhmässä on jatkuvaa kilpailua ja kamppailua. Mihinkäs se asenne häviäisi aikuisenakaan.”

”Kiusatut puolestaan omaksuvat ajattelutavan, että heitä ei hyväksytä vertaisryhmään eivätkä he kuulu joukkoon”, Pörhölä toteaa.

Entä miltä kiusatusta tuntuu, jos se jatkuu korkeakoulussakin? Ympäristössä, jossa ollaan toisten aikuisten ympäröimänä ja jossa on etukäteen saattanut uskoa olevansa ”turvassa?”

Pyysimme juttua varten Nyt.fi:n lukijoilta kokemuksia korkeakoulukiusaamisesta. Niitä oli kuitenkin vaikea saada, nimettömänäkin.

Kiusattu kokee usein häpeää – voi olla, että aikuisiässä häpeä on vielä pahempi kuin lapsena.

Jo peruskoulussa tapahtuneella kiusaamisella on vakavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia hyvinvointiin. Se saattaa tuntua vielä korkeakouluiässäkin, Pörhölä sanoo.

”Ja jos kiusaaminen jatkuu korkeakoulussa, niin kyllä erilaiset vaikeudet kasautuvat. Stressi on jatkuvaa ja vaikutukset fyysisiä, henkisiä sekä sosiaalisia myös. Ne heijastuvat ihmissuhteisiin ja niiden laatuun.”

Kirjassa esitellyn vertailun mukaan suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevat naiset kertoivat joutuneensa kiusatuksi useammin kuin miehet. Muissa maissa ero ei ollut merkittävä.

”Vaikuttaa siltä, että kun mennään kohti työelämää, naisen asema alkaa vaikeutua. Työpaikkakiusaamisestakin naiset ilmoittavat enemmän kuin miehet. Peruskoulussa asia on vielä toisin päin, mutta korkeakoulussa se alkaa muuttua”, Pörhölä pohtii.

Suhtaudutaanko korkeakoulukiusaamiseen riittävän vakavasti – saako kiusattu tarvittaessa apua?

Siihen Pörhölän on vaikea vastata. Koko asia on niin uusi.

Hänen mukaansa nopeimmin ovat reagoineet opiskelijajärjestöt. Suomen ylioppilaskuntien liitto on esimerkiksi alkanut aktiivisesti tiedottaa kiusaamista vastaan.

Korkeakoulujen puolella pitäisi esimerkiksi kehittää uusia puuttumisen malleja: kenelle kiusaamisesta voisi kouluissa kertoa, mitä sitten tehdään, kuka tekee ja miten valvotaan, että kiusaaminen loppuu.

Oma haasteensa on kiusaamisen tunnistaminen, sillä koulujen opettajat ja muu henkilökunta ovat huomattavasti vähemmän opiskelijoiden kanssa tekemisissä kuin peruskoulussa.

”Mutta esimerkiksi korkeakoulujen rahoituksen kiristäminen saattaa vaikeuttaa tällaisia perusopetuksen päälle tulevia asioita. Mistä aikaa ja resursseja, kun väkeä vähennetään ja työtä tulee lisää?”

Aivan ensimmäinen korkeakoulukiusaamisen hoidossa on Pörhölän mukaan kuitenkin se, että asia ylipäätään tunnustetaan.

”Minkään korkeakoulun, tiedekunnan tai laitoksen tai oppiaineen johdon ei kannata väittää, että meillä ei muuten kiusata. Aivan varmasti sitä tapahtuu joka paikassa, eikä kannata väittää ettei näin olisi.”

Onko sinua kiusattu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa? Kerro kokemuksiasi tai keskustele muuten aiheesta tämän jutun kommenteissa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kiusaaminen
  • Koulukiusaaminen
  • Opiskelu
  • Yliopistot
  • Ammattikorkeakoulut
  • Kotimaa
  • keskustelu

Nyt.fi luetuimmat

  1. 1

    Imatran murhista epäilty on tuomittu aiemmin tapon yrityksestä

  2. 2

    Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

  3. 3

    Lentoparkkiyrittäjä on ahdingossa Vantaalla: ”Peltomäki-vyyhdissä syytetty kostaa tuhoamalla firmani”

  4. 4

    Alexander Stubb oli sukupolvensa valovoimaisin poliitikko – miten ja miksi hänet syrjäytettiin huipulta?

  5. 5

    Italian pääministeri Renzi hävisi, ja se on hyvä asia

  6. 6

    Opettajille voisi helposti opettaa auktoriteettia – miksi sitä ei tehdä?

  7. 7

    Imatran surmatyöt nousivat isoksi uutiseksi maailmalla – ”Osoitus maan aseongelmasta”

  8. 8

    Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

  9. 9

    Kasvisruokavalio voi olla haitaksi hampaille – näin ehkäiset hampaiden kulumista

  10. 10

    Trump-ilmiö romuttaa luottamusta mediaan – uusi journalistiprofessori Jussi Pullinen haluaa palauttaa sen avoimuudella ja vuorovaikutuksella yleisön kanssa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

  2. 2

    Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

  3. 3

    Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

  4. 4

    Yksi Imatran uhreista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja – Puoluetoveri Antti Rinne: ”Hän oli minulle tärkeä ja läheinen ihminen”

  5. 5

    23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

  6. 6

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  7. 7

    Imatran surmatyöt nousivat isoksi uutiseksi maailmalla – ”Osoitus maan aseongelmasta”

  8. 8

    Poliisi: Yksi Imatran ampumisessa kuolleista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

  9. 9

    Imatran surmatut toimittajat työskentelivät Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen yhteisessä toimituksessa

  10. 10

    Saara Aalto eteni Britannian X Factorin finaaliin – kertoo esiintyvänsä Helsingissä maanantaina

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  2. 2

    Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

  3. 3

    Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

  4. 4

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  5. 5

    Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

  6. 6

    Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

  7. 7

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  8. 8

    Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

  9. 9

    Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

  10. 10

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  11. Näytä lisää

Luetuimmat

  1. 1

    Imatran murhista epäilty on tuomittu aiemmin tapon yrityksestä

  2. 2

    Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

  3. 3

    Lentoparkkiyrittäjä on ahdingossa Vantaalla: ”Peltomäki-vyyhdissä syytetty kostaa tuhoamalla firmani”

  4. 4

    Alexander Stubb oli sukupolvensa valovoimaisin poliitikko – miten ja miksi hänet syrjäytettiin huipulta?

  5. 5

    Italian pääministeri Renzi hävisi, ja se on hyvä asia

  6. 6

    Opettajille voisi helposti opettaa auktoriteettia – miksi sitä ei tehdä?

  7. 7

    Imatran surmatyöt nousivat isoksi uutiseksi maailmalla – ”Osoitus maan aseongelmasta”

  8. 8

    Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

  9. 9

    Kasvisruokavalio voi olla haitaksi hampaille – näin ehkäiset hampaiden kulumista

  10. 10

    Trump-ilmiö romuttaa luottamusta mediaan – uusi journalistiprofessori Jussi Pullinen haluaa palauttaa sen avoimuudella ja vuorovaikutuksella yleisön kanssa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

  2. 2

    Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

  3. 3

    Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

  4. 4

    Yksi Imatran uhreista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja – Puoluetoveri Antti Rinne: ”Hän oli minulle tärkeä ja läheinen ihminen”

  5. 5

    23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

  6. 6

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  7. 7

    Imatran surmatyöt nousivat isoksi uutiseksi maailmalla – ”Osoitus maan aseongelmasta”

  8. 8

    Poliisi: Yksi Imatran ampumisessa kuolleista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

  9. 9

    Imatran surmatut toimittajat työskentelivät Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen yhteisessä toimituksessa

  10. 10

    Saara Aalto eteni Britannian X Factorin finaaliin – kertoo esiintyvänsä Helsingissä maanantaina

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  2. 2

    Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

  3. 3

    Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

  4. 4

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  5. 5

    Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

  6. 6

    Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

  7. 7

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  8. 8

    Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

  9. 9

    Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

  10. 10

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  11. Näytä lisää