Valikko

Helsinki on nyt omaperäisempi ja kiinnostavampi ruokakaupunki kuin koskaan aiemmin, ja näin siihen on tultu

Helsinkiläinen fine dining juhlii ensi viikonloppuna Taste of Helsinki -tapahtumassa.

Alku on aina hankalaa.

Helsingin ravintolaelämän hapuilevista ensiaskeleista on jälkipolville säästynyt tietoa niukanpuoleisesti. Onneksi kuitenkin käytössä on aikalaistodistus, jonka esittäjän arvovaltaisuudessa ei ainakaan ole moitteen sijaa.

Vuonna 1832 14-vuotias Zachris Topelius oli juuri muuttanut Helsinkiin ja päässyt J. L. Runebergin yksityisoppilaaksi. Samoihin aikoihin ravintoloitsija Hård Nathan perusti ”parempiosaiselle väestölle tarkoitetun hyvätasoisen majataloliikkeen” kauppatorin kulmaan Sofiankadulle. Topelius riensi ensimmäisten joukossa testaamaan paikan tarjoomukset.

Nathanin majataloliikkeen nimi ei ole tiedossa, mutta se tiedetään, että nuori Topelius nautti paikassa niin merkittävän sipulipihvin, että se herätti hänessä mielikuvia ”eurooppalaisen ruokakulttuurin kohokohdista”.

Kovin tarkkoja tietoja myös kulkukauppiaana ja camera obscura -kuvaajana toimineen Nathanin ravintolan ruuan tasosta ja luonteesta ei ole. Sven Hirn on kirjaansa Huvia ja herkkuja varten onnistunut selvittämään jonkin verran sitä, millaisista antimista helsinkiläiset pääsivät nauttimaan Nathanin paikassa, jonka osoite vaihtui tiuhaan.

Ainakaan raaka-aineet eivät kalpene vähääkään nykyistenkään fine dining -paikkojen rinnalla: poronkieliä, nahkiaisia, parsaa, herkkusimpukoita, tuoretta ja savustettua lohta, äyriäisiä, hummeria ja piparjuurta.

Niin, ja nyt tosiaankin puhutaan 1830-luvun Helsingistä.

Helsingin ravintolaelämä oli tuolloin alkanut vilkastua pääkaupungiksi julistamisen myötä. Kun Turun herroista tuli Helsingin herroja, he kaipasivat luonnollisesti herrojen herkkuja uudessa kotikaupungissaan. Samaan aikaan liike-elämä kasvoi kohisten, ja Helsingistä kehittyi myös turistikaupunki erityisesti Ullanlinnan kylpylän ansiosta.

Hyvätasoista ruokaa tarjoaville ravitsemusliikkeille alkoi vähitellen löytyä asiakaskuntaa. Aikaisemminhan Helsingissä oli ollut vain krouveja ja kapakoita. Työväestö söi ruokaloissa tai nappasi mukaan street foodia ruokakojuista, joista myytiin muun muassa keittoja ja voileipiä.

Vuosisadan puolivälissä kaupungin tasokkaimpina ravintoloina pidettiin Ullanlinnan kylpylän yhteydessä toimivaa Kaivohuonetta, Hotel de Bellevue’ta ja vuonna 1933 valmistunutta Seurahuonetta, jossa järjestettiin myös konsertteja, naamiaisia ja komeita juhlia.

Helsingin ravintolaelämän Belle Époque, kaunis aika, alkoi Hotelli- ja ravintolamuseon tutkijan Anni Pelkosen mukaan kuitenkin vasta 1800-luvun lopussa. Merkkipylväitä olivat suuret mannermaiset hotellit, joita putkahti Helsingin keskustaan. Tärkeimmät niistä olivat Kämp, joka valmistui vuonna 1887 ja reilu kymmenen vuotta myöhemmin aloittanut hotelli Fennia.

”Ne toivat myös mannermaisen ravintolatoiminnan Helsinkiin”, Pelkonen sanoo.

Korkeatasoiset ravintolat nojasivat puhtaasti perinteiseen ranskalaiseen gastronomiaan. Ennen Suomen itsenäistymistä myös maahanmuuttosäädökset olivat vapaita ja suurin osa häävimpien ravintoloiden työtekijöistä tuli ulkomailta, monet Saksasta, Ruotsista tai Venäjältä.

”Maahanmuuttajat ovat tuoneet ravintolakulttuurin Suomeen. Keittiömestarit tulivat Eurooppalaisista kaupungeista ja toivat mukanaan vaikutteet ja oman henkilökunnan”, Pelkonen sanoo.

Ruokalistat olivat useimmiten kirjoitettu ranskaksi tai ruotsiksi. Suomenkielistä ruokasanastoa oli vasta kehittymässä.

Hotelli- ja ravintolamuseossa on säilynyt yksi tiettävästi ensimmäisistä suomenkielisistä ruokalistoista, joka kertoo mitä nautittiin Porthanin juhlassa 1864.

Tarjolla oli hanhi á la dobia ja puljonkia pasteijain kanssa. Pääruokana oli lohta kaprisi-kasella ja silavoitua vasikanlihaa höysteillä. Väliruokina nautittiin Franskan putinka ja kanaa Sjampinjoneilla sekä kukkais-kaalia. Vielä ennen jälkiruokaa syötiin kalkkunaa sallateilla, wiini-hyytelöä sekä krokaania. Jälkiruuiksi nautittiin jääde-hilloa, joka tarkoittaa jonkin sortin jäätelöä sekä hedelmiä.

Kolmekymmentä vuotta myöhemminkään suomenkieliset nimet eivät olleet vielä kovin vakiintuneita.

7. toukokuuta 1897 tarjottiin tuntemattomassa helsinkiläisessä ravintolassa päivällinen, jossa syötiin menyyn mukaan voihanhia Ranskasta, oikeata kilpikonnanlientä, kuhaa valkoisessa viinassa, lampaan ryhää kasviksien keralla, maamuurain jäätelöä ja parsaheinän juurta. Pääruokana oli kananpoika kaaliksien keralla ja sen kanssa juotiin samppanjakalja-maljakkoa.

Kielen kankeudesta huolimatta se tulee selväksi, että 1900-luvun vaihteessa parhaissa helsinkiläisissä ravintoloissa syötiin hyvin. ”Ruokalistat olivat suorastaan pröystäilevän pitkiä ja ylellisiä”, Pelkonen sanoo.

Viinitilannekaan ei ollut hullumpi. ”Sanotaan, että Suomessa viinitietämys on nuorta. Mutta 1900-luvun alussa Seurahuoneen viinilista oli 30-sivuinen.”

Pelkästään punaisia bordeaux-viinejä löytyi viinikellarista kokonaisen sivun verran.

Myös Seurahuoneen juustovalikoima oli vaikuttava. Tarjolla oli muun muassa stiltonia, roque­fortia, gorgonzolaa ja camembertia. ”Mutta totta kai, tällaiseen nautiskeluun oli varaa vain hyvin pienellä porukalla”, Pelkonen huomauttaa.

Suomalaisen ravintolakulttuurin ensimmäinen kulta-aika päättyi vuonna 1914. Seuraavat viisi vuosikymmentä merkitsivätkin sitten lähinnä pelkkää kurjuutta.

Tuli ensimmäinen maailmasota, kansalaissota ja kieltolaki, jonka jälkeen alkoi Alkon pitkä ja ankea valtakausi. Sitten tuli toinen maailmansota ja sitä seurannut säännöstelyn aika.

Puhutaan ensin kieltolaista, sillä se väänsi koko ravintola-alan aivan uuteen asentoon. Se ei toki lopettanut anniskelua ravintoloissa, vaikka laillisesti alkoholia ei ollutkaan saatavilla. Asiakkaat toivat juomat mukanaan ja henkilökunta saattoi myydä alkoholia omaan laskuunsa.

”Hienoilla ravintoloilla tarjoilu jatkui melkein entisellään, sillä heillä oli omat kanavansa. Mutta hankaloittihan kieltolaki elinkeinonharjoittamista.”

Hyvien ravintoloiden ruokalistat supistuivat radikaalisti ja tietotaitoa karkasi, sillä monet ulkomaalaiset ravintoloitsijat keräsivät patansa ja kattilansa ja muuttivat pois Suomesta. Alalle tuli läjäpäin uusia yrittäjiä, joita kiinnosti lähinnä pirtulla rikastuminen.

Kieltolain yksi merkittävimpiä seuraamuksia oli se, että se pilasi monien silmissä koko ravintola-alan maineen, koska alkoholin myynti oli rikollista toimintaa.

”Kieltolain varjo on pitkä. Voi olla, että kaikuja siitä on vieläkin. Ravintoloissa käymisestä tuli epäilyttävää ja ihmisten mielikuvissa ravintola-alasta tuli juoppojen ja prostituoitujen ammattikunta”, Pelkonen sanoo.

Merja Sillanpää tiivistää kieltolain vaikutuksen tutkimuksessaan Säännöstelty huvi: kieltolaki teki Suomesta viinamaan. Juomia ei enää arvostettukaan niiden maun takia vaan korkean alkoholiprosentin vuoksi.

Kun kieltolaki päättyi 1932, siirryttiin Alkon aikakauteen.

Alkosta tuli myynti- ja maahantuontimonopoli, mutta myös viranomainen, joka valvoi ravintolatoimintaa ja myönsi anniskeluoikeudet. ”Heti kun siirryttiin Alkon aikakauteen, alettiin puhua vain alkoholista ja lakattiin puhumasta ruuasta”, Pelkonen sanoo.

Kurjuuden keskellä nähtiin silti pieniä valonpilkahduksia. 1930-luvulla Helsinki valmistautui isännöimään vuoden 1940 olympialaisia. Silloin Suomessa ensimmäisen kerran pohdittiin laajasti, mitä on suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri.

Varsinkin Suomen Ravintolalehdessä keskustelu kävi kuumana. Arveltiin, että kenties ulkomaiset turistit haluaisivat maistella suomalaisia ruokia, mutta päiviteltiin sitä, että mitään sellaista ei paremman väen paikoissa ollut tarjolla.

Maakunnallisten ruokalajien tarjoamista ei suositeltu, sillä niiden epäiltiin maistuvan ulkomaalaisten suussa oudolta. Mämmistä varoiteltiin erityisesti. Sen sijaan suomalaisia raaka-aineita puolustettiin innokkaasti.

Olympialaisia ei tullut, vaan tuli sota. Ja sitä seurasi pitkä säännöstelyn aika.

Kun ruokasäännöstely purettiin 1950-luvun alussa, suomalaiset villiintyivät syömään rasvaa ja sokeria. Se ei tarkoittanut, että ravintoloiden ruokalistat olisivat juurikaan muuttuneet. Edelleen jatkettiin perinteisen ranskalaisen keittiön hengessä, mutta resepteihin lisättiin tuplasti voita.

Olympiaisännyys myönnettiin Helsingille jälleen ja keskustelu suomalaisesta ruuasta käytiin toisen kerran, yhtä laihoin tuloksin. Olympialaiset olivat muutenkin ravintola-alalle pettymys. Turisteja tuli vähemmän kuin odotettiin ja nämä viihtyivät Suomessa odotettua lyhyemmän ajan. Sekin selvisi, että kaikki ulkomaalaiset eivät ole raharikkaita. Kaupunkiin saatiin silti uusia paikkoja, hienojakin, kuten Palace ja Vaakuna.

Valonpilkahduksista huolimatta tilanne oli 1960-luvulle tultaessa tämä: suomalainen ravintolakulttuuri oli masentavassa jamassa. Ravintola-alan ammatit olivat erittäin epäarvostettuja.

Urho Rauhala teki vuonna 1960 tutkimuksen, jossa viideltä tuhannelta pääkaupunkiseudun kansa- ja keskikoulualiselta kysyttiin toiveammattia. Ravintola-ala jäi hännänhuipuksi. Koululaisten vastauksissa näkyi suoranainen pelko: ”Ne elävät siellä hirveetä elämää – niissä ravintoloissa kun ne suljetaan ja ne jää sinne juhlimaan ja voi vaikka murhia sattua ja vaikka mitä sellaista”, vastasi eräs koulutyttö.

Ravintolat olivat samankokoisia, näyttivät samanlaisilta ja niissä tarjoiltiin melkein samaa ruokaa.

Merja Sillanpää siteeraa tutkimuksessaan englantilaista matkaopasta, joka antoi vuonna 1966 tylyn tuomion suomalaisesta ruuasta. Se oli oppaan mukaan mielikuvituksetonta. Opas löysi Helsingistä vain kaksi keittiöltään edustavaa ravintolaa. Ne olivat Savoy ja hotelli Tornin kiinalainen ravintola.

1980-luvulla suomalaiseen ravintolasanastoon tuli uusi termi: gourmetravintola.

Sen taustalla oli ranskalaisen keittiömestari Paul Bocusen kehittelemä uusi ranskalainen keittiö ja talouden huikea nousukausi. Kokit alkoivat perustaa omia ravintoloita ja monet sovelsivat Bocusen oppeja. Paksut jauhoiset kastikkeet saivat väistyä, rasvan käyttö väheni ja kasviksia ilmestyi lautasille lisää.

Annoskoot pienenivät ja menyyt pitenivät, ja siihen oli suomalaisten ravintola-asiakkaiden vaikea tottua. Mutta rahaa oli ja gourmetravintoloissa syötiin firman rahoilla pikkuruisia annoksia – vaikka ilta saattoikin päättyä nakkikioskille.

Gourmetskenen ulkopuolella tapahtui vielä enemmän. Pizzeriat valtasivat maan. Pikaruokaketjut vyöryivät Suomeen. Etnisiä ravintoloita syntyi valtavasti.

Muutamista kokeista alkoi tulla tähtiä ja Suomi sai ensimmäiset tv-kokkinsa. Ja vihdoin, 1987 Eero Mäkelän johtama Palace Gourmet sai ensimmäisenä suomalaisena Michelin-tähden.

Gourmetboomi katkesi 1990-luvun alun lamaan, joka kuritti kovalla kädellä ravintola-alaa.

Ennätysmäärä ravintoloiden konkursseja nähtiin 1992, jolloin 185 paikkaa joutui panemaan lapun luukulle. Varsinkin fine dining kärsi. Enää kellään ei ollut varaa kalliiseen piperrykseen.

Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, ja se muun muassa vapautti raaka-aineiden tuonnin. Sillä oli suuri merkitys uudessa nousussa, joka alkoi vuosikymmenen lopussa.

2000-luvulla kokeista tuli vieläkin suurempia tähtiä ja Michelin-tähdistäkin alkoi tulla vakiotavaraa. Hans Välimäen Chez Dominique ylsi kahteen tähteen.

Ravintoloihin marssi kokonaan uusi asiakastyyppi, nuoret ruokaintoilijat, jotka olivat tottuneet syömään ravintoloissa koko elämänsä. 2000-luvun loppupuolella talouden laskukausi alkoi jälleen hyydyttää menoa. Fine dining vetäytyi sivummalle, ja hetken ajan kaikkialle perustettiin bistroja tai syötiin katuruokaa.

Mutta missä ollaan nyt?

Monien mielestä Helsingissä ei ole koskaan syöty niin hyvin ja niin monenlaisissa paikoissa kuin nyt. Neljän Michelin-tähtiravintolan takana porskuttaa vankka kaarti nuorten ja kekseliäiden kokkien pieniä yksityisiä paikkoja, jotka tarjoavat omaperäistä ja raaka-ainetietoista ruokaa.

Koska suomalaisten on helpompi uskoa ulkomaalaisia, kysytään amerikkalaisen Ron Gentilen mielipidettä. Hän tuli Suomeen 2010 työskentelemään Chez Dominiquessa ja nousi keittiömestariksi suomalaisen ravintolamaailman lippulaivaan.

Kun Chez Dominique lopetti, hän piipahti vuodeksi Pariisiin ravintola Mirazuriin, joka on rankattu maailman 11 parhaaksi ravintolaksi. Painoarvoa siis riittää.

Gentile viihtyi Pariisissa vuoden. Hän palasi Helsinkiin 2014 eikä ollut uskoa silmiään.

”Täällä oli tapahtunut ravintolamaailmassa niin paljon hyvää, vaikka luulin, että täällä oli lama. Muutos oli valtava. Hienoja, uusia paikkoja oli tullut valtavasti”, Gentile kertoo.

Hän sanoo empimättä, että tätä nykyä Helsinki on yksi maailman kiinnostavimmista ruokakaupungeista. Tutkija Pelkonen asettaa sanansa hieman varovaisemmin.

”Kuinka suuri väestönosa pystyy tästä kaikesta uudesta nauttimaan? ABC on kuitenkin suosituin ravintola Suomessa.”

Taste of Helsinki 16.–19.6. Kansalaistorilla alkaen joka päivä klo 11.

Juttua muokattu 10.6. klo 10.49: Lisätty osiin kuvista lähteeksi Hotelli- ja ravintolamuseo

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ravintolat
  • Ruoka
  • Historia
  • Michelin-ravintola
  • ravintola
  • Ruokatrendit
  • Tapahtumat
  • Helsinki
  • Kotimaa
  • Yleinen
Nyt.fi luetuimmat
  1. 1

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  2. 2

    Suomi mainittu, Voguessa! Maailman kuuluisin muotilehti nosti Helsingin seuraavaksi cooliuden pääkaupungiksi

  3. 3

    Viikonloppuna paistaa aurinko: näitä kivoja juttuja voi tehdä Helsingissä

  4. 4

    Näin syntyy täydellinen hampurilainen kotikeittiössä – huippukokki antaa vinkkejä jokaiseen vaiheeseen

  5. 5

    Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

  6. 6

    Menin epäillen katsomaan uutta Kaunotarta ja hirviötä ja yllätyin: Se on alkuperäistä parempi, olennainen päivitys klassikkoon

  7. 7

    Pikatestissä Ison Roobertinkadun ylistetty ravintola, josta saa Lähi-idän ruokaa – salaatti oli raikasta ja lammas mehevää

  8. 8

    Muistatko 80-luvun suosikkiravintolat? Tältä ne näyttävät nyt

  9. 9

    Metallican keikan kallein lippu maksaa 2 400 euroa – vip-liput ovat tulleet jäädäkseen, sanoo tapahtumajärjestäjä

  10. 10

    Ravintolauutisia: Siltasen Lie Mi siirtyy Kamppiin, tilalle Onda

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  2. 2

    Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

  3. 3

    Näin syntyy täydellinen hampurilainen kotikeittiössä – huippukokki antaa vinkkejä jokaiseen vaiheeseen

  4. 4

    Suomi mainittu, Voguessa! Maailman kuuluisin muotilehti nosti Helsingin seuraavaksi cooliuden pääkaupungiksi

  5. 5

    Viikonloppuna paistaa aurinko: näitä kivoja juttuja voi tehdä Helsingissä

  6. 6

    Netissä kiertää nyt ”maailman epätyydyttävin” video, jolla tehdään harmittomia juttuja väärin ja katsojia inhottaa – psykologi selittää, mistä vastenmielisyys johtuu

  7. 7

    Menin epäillen katsomaan uutta Kaunotarta ja hirviötä ja yllätyin: Se on alkuperäistä parempi, olennainen päivitys klassikkoon

  8. 8

    Pikatestissä Ison Roobertinkadun ylistetty ravintola, josta saa Lähi-idän ruokaa – salaatti oli raikasta ja lammas mehevää

  9. 9

    Ravintolauutisia: Siltasen Lie Mi siirtyy Kamppiin, tilalle Onda

  10. 10

    Tästä syystä suomalaispoliitikoiden kauhistelu suurmoskeijasta on tekopyhää

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  2. 2

    Some villiintyi Angela Merkelin Trump-ilmeistä, esittelyssä johtajien supertapaamisen suosikkimeemit

  3. 3

    Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

  4. 4

    Popin supertähti sairastui syömishäiriöön ja lopetti nettikommenttien lukemisen, kertoo siitä nyt kaikille, koska haluaa tukea naisia samassa taistelussa

  5. 5

    Netissä kiertää nyt ”maailman epätyydyttävin” video, jolla tehdään harmittomia juttuja väärin ja katsojia inhottaa – psykologi selittää, mistä vastenmielisyys johtuu

  6. 6

    Maailman huonoimmasta elokuvasta tehtiin Hollywood-leffa, jota ylistetään ja jolle povataan jo Oscaria

  7. 7

    Pelit-lehden ansiosta suomalaisista tuli juuri tällainen pelaajakansa: päätoimittajana 25 vuotta toiminut Tuija Lindén kertoo nyt, miten se kävi

  8. 8

    Näin syntyy täydellinen hampurilainen kotikeittiössä – huippukokki antaa vinkkejä jokaiseen vaiheeseen

  9. 9

    Saksan internet keksi Angela Merkel -hymiön

  10. 10

    Instagramin seuratuin ihminen poisti Instagramin puhelimestaan eikä halua enää seurata sitä, koska väsyi turhia asioita tursuavaan someen

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  1. 1

    Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

  2. 2

    Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

  3. 3

    Kommentti: USA:n oikeiston bluffi paljastui

  4. 4

    Amerikkalaiset kuolevat nuorempina kuin ennen – muissa maissa olisi jo hätätila

  5. 5

    USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

  6. 6

    HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

  7. 7

    Suomalainen Jeri Sopanen taisteli Kuuban vallankumouksessa, seilasi Jacques Cousteaun kanssa ja teki kansainvälisesti palkitun elokuvauran – kotimaassaan hän jäi täysin tuntemattomaksi

  8. 8

    Suomalaisnainen opettaa Kreikan saarelle päätyneitä pakolaisia kutomaan – ”Shiian on hirveän vaikea antaa sunnille lankaansa”

  9. 9

    Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

  10. 10

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  2. 2

    Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

  3. 3

    Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

  4. 4

    HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

  5. 5

    Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko

  6. 6

    Ilmavoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa Raven-joukot – ”korpit” suojelevat vip-matkustajia mahdollisesti vaarallisilla paikoilla

  7. 7

    Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

  8. 8

    Näin lähtee Jopo hävyttömän varkaan mukaan helsinkiläisnaisen kotipihasta – ”Toivottavasti tämä toimii muille opetuksena”

  9. 9

    Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

  10. 10

    Herätkää poliittiset päättäjät – Suomi on sairastunut, ja taudin nimi on avoin rasismi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

  2. 2

    Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

  3. 3

    Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

  4. 4

    Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

  5. 5

    En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

  6. 6

    Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

  7. 7

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  8. 8

    Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

  9. 9

    Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

  10. 10

    Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

  11. Näytä lisää