Valikko

Helsinki on nyt omaperäisempi ja kiinnostavampi ruokakaupunki kuin koskaan aiemmin, ja näin siihen on tultu

Helsinkiläinen fine dining juhlii ensi viikonloppuna Taste of Helsinki -tapahtumassa.

Alku on aina hankalaa.

Helsingin ravintolaelämän hapuilevista ensiaskeleista on jälkipolville säästynyt tietoa niukanpuoleisesti. Onneksi kuitenkin käytössä on aikalaistodistus, jonka esittäjän arvovaltaisuudessa ei ainakaan ole moitteen sijaa.

Vuonna 1832 14-vuotias Zachris Topelius oli juuri muuttanut Helsinkiin ja päässyt J. L. Runebergin yksityisoppilaaksi. Samoihin aikoihin ravintoloitsija Hård Nathan perusti ”parempiosaiselle väestölle tarkoitetun hyvätasoisen majataloliikkeen” kauppatorin kulmaan Sofiankadulle. Topelius riensi ensimmäisten joukossa testaamaan paikan tarjoomukset.

Nathanin majataloliikkeen nimi ei ole tiedossa, mutta se tiedetään, että nuori Topelius nautti paikassa niin merkittävän sipulipihvin, että se herätti hänessä mielikuvia ”eurooppalaisen ruokakulttuurin kohokohdista”.

Kovin tarkkoja tietoja myös kulkukauppiaana ja camera obscura -kuvaajana toimineen Nathanin ravintolan ruuan tasosta ja luonteesta ei ole. Sven Hirn on kirjaansa Huvia ja herkkuja varten onnistunut selvittämään jonkin verran sitä, millaisista antimista helsinkiläiset pääsivät nauttimaan Nathanin paikassa, jonka osoite vaihtui tiuhaan.

Ainakaan raaka-aineet eivät kalpene vähääkään nykyistenkään fine dining -paikkojen rinnalla: poronkieliä, nahkiaisia, parsaa, herkkusimpukoita, tuoretta ja savustettua lohta, äyriäisiä, hummeria ja piparjuurta.

Niin, ja nyt tosiaankin puhutaan 1830-luvun Helsingistä.

Helsingin ravintolaelämä oli tuolloin alkanut vilkastua pääkaupungiksi julistamisen myötä. Kun Turun herroista tuli Helsingin herroja, he kaipasivat luonnollisesti herrojen herkkuja uudessa kotikaupungissaan. Samaan aikaan liike-elämä kasvoi kohisten, ja Helsingistä kehittyi myös turistikaupunki erityisesti Ullanlinnan kylpylän ansiosta.

Hyvätasoista ruokaa tarjoaville ravitsemusliikkeille alkoi vähitellen löytyä asiakaskuntaa. Aikaisemminhan Helsingissä oli ollut vain krouveja ja kapakoita. Työväestö söi ruokaloissa tai nappasi mukaan street foodia ruokakojuista, joista myytiin muun muassa keittoja ja voileipiä.

Vuosisadan puolivälissä kaupungin tasokkaimpina ravintoloina pidettiin Ullanlinnan kylpylän yhteydessä toimivaa Kaivohuonetta, Hotel de Bellevue’ta ja vuonna 1933 valmistunutta Seurahuonetta, jossa järjestettiin myös konsertteja, naamiaisia ja komeita juhlia.

Helsingin ravintolaelämän Belle Époque, kaunis aika, alkoi Hotelli- ja ravintolamuseon tutkijan Anni Pelkosen mukaan kuitenkin vasta 1800-luvun lopussa. Merkkipylväitä olivat suuret mannermaiset hotellit, joita putkahti Helsingin keskustaan. Tärkeimmät niistä olivat Kämp, joka valmistui vuonna 1887 ja reilu kymmenen vuotta myöhemmin aloittanut hotelli Fennia.

”Ne toivat myös mannermaisen ravintolatoiminnan Helsinkiin”, Pelkonen sanoo.

Korkeatasoiset ravintolat nojasivat puhtaasti perinteiseen ranskalaiseen gastronomiaan. Ennen Suomen itsenäistymistä myös maahanmuuttosäädökset olivat vapaita ja suurin osa häävimpien ravintoloiden työtekijöistä tuli ulkomailta, monet Saksasta, Ruotsista tai Venäjältä.

”Maahanmuuttajat ovat tuoneet ravintolakulttuurin Suomeen. Keittiömestarit tulivat Eurooppalaisista kaupungeista ja toivat mukanaan vaikutteet ja oman henkilökunnan”, Pelkonen sanoo.

Ruokalistat olivat useimmiten kirjoitettu ranskaksi tai ruotsiksi. Suomenkielistä ruokasanastoa oli vasta kehittymässä.

Hotelli- ja ravintolamuseossa on säilynyt yksi tiettävästi ensimmäisistä suomenkielisistä ruokalistoista, joka kertoo mitä nautittiin Porthanin juhlassa 1864.

Tarjolla oli hanhi á la dobia ja puljonkia pasteijain kanssa. Pääruokana oli lohta kaprisi-kasella ja silavoitua vasikanlihaa höysteillä. Väliruokina nautittiin Franskan putinka ja kanaa Sjampinjoneilla sekä kukkais-kaalia. Vielä ennen jälkiruokaa syötiin kalkkunaa sallateilla, wiini-hyytelöä sekä krokaania. Jälkiruuiksi nautittiin jääde-hilloa, joka tarkoittaa jonkin sortin jäätelöä sekä hedelmiä.

Kolmekymmentä vuotta myöhemminkään suomenkieliset nimet eivät olleet vielä kovin vakiintuneita.

7. toukokuuta 1897 tarjottiin tuntemattomassa helsinkiläisessä ravintolassa päivällinen, jossa syötiin menyyn mukaan voihanhia Ranskasta, oikeata kilpikonnanlientä, kuhaa valkoisessa viinassa, lampaan ryhää kasviksien keralla, maamuurain jäätelöä ja parsaheinän juurta. Pääruokana oli kananpoika kaaliksien keralla ja sen kanssa juotiin samppanjakalja-maljakkoa.

Kielen kankeudesta huolimatta se tulee selväksi, että 1900-luvun vaihteessa parhaissa helsinkiläisissä ravintoloissa syötiin hyvin. ”Ruokalistat olivat suorastaan pröystäilevän pitkiä ja ylellisiä”, Pelkonen sanoo.

Viinitilannekaan ei ollut hullumpi. ”Sanotaan, että Suomessa viinitietämys on nuorta. Mutta 1900-luvun alussa Seurahuoneen viinilista oli 30-sivuinen.”

Pelkästään punaisia bordeaux-viinejä löytyi viinikellarista kokonaisen sivun verran.

Myös Seurahuoneen juustovalikoima oli vaikuttava. Tarjolla oli muun muassa stiltonia, roque­fortia, gorgonzolaa ja camembertia. ”Mutta totta kai, tällaiseen nautiskeluun oli varaa vain hyvin pienellä porukalla”, Pelkonen huomauttaa.

Suomalaisen ravintolakulttuurin ensimmäinen kulta-aika päättyi vuonna 1914. Seuraavat viisi vuosikymmentä merkitsivätkin sitten lähinnä pelkkää kurjuutta.

Tuli ensimmäinen maailmasota, kansalaissota ja kieltolaki, jonka jälkeen alkoi Alkon pitkä ja ankea valtakausi. Sitten tuli toinen maailmansota ja sitä seurannut säännöstelyn aika.

Puhutaan ensin kieltolaista, sillä se väänsi koko ravintola-alan aivan uuteen asentoon. Se ei toki lopettanut anniskelua ravintoloissa, vaikka laillisesti alkoholia ei ollutkaan saatavilla. Asiakkaat toivat juomat mukanaan ja henkilökunta saattoi myydä alkoholia omaan laskuunsa.

”Hienoilla ravintoloilla tarjoilu jatkui melkein entisellään, sillä heillä oli omat kanavansa. Mutta hankaloittihan kieltolaki elinkeinonharjoittamista.”

Hyvien ravintoloiden ruokalistat supistuivat radikaalisti ja tietotaitoa karkasi, sillä monet ulkomaalaiset ravintoloitsijat keräsivät patansa ja kattilansa ja muuttivat pois Suomesta. Alalle tuli läjäpäin uusia yrittäjiä, joita kiinnosti lähinnä pirtulla rikastuminen.

Kieltolain yksi merkittävimpiä seuraamuksia oli se, että se pilasi monien silmissä koko ravintola-alan maineen, koska alkoholin myynti oli rikollista toimintaa.

”Kieltolain varjo on pitkä. Voi olla, että kaikuja siitä on vieläkin. Ravintoloissa käymisestä tuli epäilyttävää ja ihmisten mielikuvissa ravintola-alasta tuli juoppojen ja prostituoitujen ammattikunta”, Pelkonen sanoo.

Merja Sillanpää tiivistää kieltolain vaikutuksen tutkimuksessaan Säännöstelty huvi: kieltolaki teki Suomesta viinamaan. Juomia ei enää arvostettukaan niiden maun takia vaan korkean alkoholiprosentin vuoksi.

Kun kieltolaki päättyi 1932, siirryttiin Alkon aikakauteen.

Alkosta tuli myynti- ja maahantuontimonopoli, mutta myös viranomainen, joka valvoi ravintolatoimintaa ja myönsi anniskeluoikeudet. ”Heti kun siirryttiin Alkon aikakauteen, alettiin puhua vain alkoholista ja lakattiin puhumasta ruuasta”, Pelkonen sanoo.

Kurjuuden keskellä nähtiin silti pieniä valonpilkahduksia. 1930-luvulla Helsinki valmistautui isännöimään vuoden 1940 olympialaisia. Silloin Suomessa ensimmäisen kerran pohdittiin laajasti, mitä on suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri.

Varsinkin Suomen Ravintolalehdessä keskustelu kävi kuumana. Arveltiin, että kenties ulkomaiset turistit haluaisivat maistella suomalaisia ruokia, mutta päiviteltiin sitä, että mitään sellaista ei paremman väen paikoissa ollut tarjolla.

Maakunnallisten ruokalajien tarjoamista ei suositeltu, sillä niiden epäiltiin maistuvan ulkomaalaisten suussa oudolta. Mämmistä varoiteltiin erityisesti. Sen sijaan suomalaisia raaka-aineita puolustettiin innokkaasti.

Olympialaisia ei tullut, vaan tuli sota. Ja sitä seurasi pitkä säännöstelyn aika.

Kun ruokasäännöstely purettiin 1950-luvun alussa, suomalaiset villiintyivät syömään rasvaa ja sokeria. Se ei tarkoittanut, että ravintoloiden ruokalistat olisivat juurikaan muuttuneet. Edelleen jatkettiin perinteisen ranskalaisen keittiön hengessä, mutta resepteihin lisättiin tuplasti voita.

Olympiaisännyys myönnettiin Helsingille jälleen ja keskustelu suomalaisesta ruuasta käytiin toisen kerran, yhtä laihoin tuloksin. Olympialaiset olivat muutenkin ravintola-alalle pettymys. Turisteja tuli vähemmän kuin odotettiin ja nämä viihtyivät Suomessa odotettua lyhyemmän ajan. Sekin selvisi, että kaikki ulkomaalaiset eivät ole raharikkaita. Kaupunkiin saatiin silti uusia paikkoja, hienojakin, kuten Palace ja Vaakuna.

Valonpilkahduksista huolimatta tilanne oli 1960-luvulle tultaessa tämä: suomalainen ravintolakulttuuri oli masentavassa jamassa. Ravintola-alan ammatit olivat erittäin epäarvostettuja.

Urho Rauhala teki vuonna 1960 tutkimuksen, jossa viideltä tuhannelta pääkaupunkiseudun kansa- ja keskikoulualiselta kysyttiin toiveammattia. Ravintola-ala jäi hännänhuipuksi. Koululaisten vastauksissa näkyi suoranainen pelko: ”Ne elävät siellä hirveetä elämää – niissä ravintoloissa kun ne suljetaan ja ne jää sinne juhlimaan ja voi vaikka murhia sattua ja vaikka mitä sellaista”, vastasi eräs koulutyttö.

Ravintolat olivat samankokoisia, näyttivät samanlaisilta ja niissä tarjoiltiin melkein samaa ruokaa.

Merja Sillanpää siteeraa tutkimuksessaan englantilaista matkaopasta, joka antoi vuonna 1966 tylyn tuomion suomalaisesta ruuasta. Se oli oppaan mukaan mielikuvituksetonta. Opas löysi Helsingistä vain kaksi keittiöltään edustavaa ravintolaa. Ne olivat Savoy ja hotelli Tornin kiinalainen ravintola.

1980-luvulla suomalaiseen ravintolasanastoon tuli uusi termi: gourmetravintola.

Sen taustalla oli ranskalaisen keittiömestari Paul Bocusen kehittelemä uusi ranskalainen keittiö ja talouden huikea nousukausi. Kokit alkoivat perustaa omia ravintoloita ja monet sovelsivat Bocusen oppeja. Paksut jauhoiset kastikkeet saivat väistyä, rasvan käyttö väheni ja kasviksia ilmestyi lautasille lisää.

Annoskoot pienenivät ja menyyt pitenivät, ja siihen oli suomalaisten ravintola-asiakkaiden vaikea tottua. Mutta rahaa oli ja gourmetravintoloissa syötiin firman rahoilla pikkuruisia annoksia – vaikka ilta saattoikin päättyä nakkikioskille.

Gourmetskenen ulkopuolella tapahtui vielä enemmän. Pizzeriat valtasivat maan. Pikaruokaketjut vyöryivät Suomeen. Etnisiä ravintoloita syntyi valtavasti.

Muutamista kokeista alkoi tulla tähtiä ja Suomi sai ensimmäiset tv-kokkinsa. Ja vihdoin, 1987 Eero Mäkelän johtama Palace Gourmet sai ensimmäisenä suomalaisena Michelin-tähden.

Gourmetboomi katkesi 1990-luvun alun lamaan, joka kuritti kovalla kädellä ravintola-alaa.

Ennätysmäärä ravintoloiden konkursseja nähtiin 1992, jolloin 185 paikkaa joutui panemaan lapun luukulle. Varsinkin fine dining kärsi. Enää kellään ei ollut varaa kalliiseen piperrykseen.

Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, ja se muun muassa vapautti raaka-aineiden tuonnin. Sillä oli suuri merkitys uudessa nousussa, joka alkoi vuosikymmenen lopussa.

2000-luvulla kokeista tuli vieläkin suurempia tähtiä ja Michelin-tähdistäkin alkoi tulla vakiotavaraa. Hans Välimäen Chez Dominique ylsi kahteen tähteen.

Ravintoloihin marssi kokonaan uusi asiakastyyppi, nuoret ruokaintoilijat, jotka olivat tottuneet syömään ravintoloissa koko elämänsä. 2000-luvun loppupuolella talouden laskukausi alkoi jälleen hyydyttää menoa. Fine dining vetäytyi sivummalle, ja hetken ajan kaikkialle perustettiin bistroja tai syötiin katuruokaa.

Mutta missä ollaan nyt?

Monien mielestä Helsingissä ei ole koskaan syöty niin hyvin ja niin monenlaisissa paikoissa kuin nyt. Neljän Michelin-tähtiravintolan takana porskuttaa vankka kaarti nuorten ja kekseliäiden kokkien pieniä yksityisiä paikkoja, jotka tarjoavat omaperäistä ja raaka-ainetietoista ruokaa.

Koska suomalaisten on helpompi uskoa ulkomaalaisia, kysytään amerikkalaisen Ron Gentilen mielipidettä. Hän tuli Suomeen 2010 työskentelemään Chez Dominiquessa ja nousi keittiömestariksi suomalaisen ravintolamaailman lippulaivaan.

Kun Chez Dominique lopetti, hän piipahti vuodeksi Pariisiin ravintola Mirazuriin, joka on rankattu maailman 11 parhaaksi ravintolaksi. Painoarvoa siis riittää.

Gentile viihtyi Pariisissa vuoden. Hän palasi Helsinkiin 2014 eikä ollut uskoa silmiään.

”Täällä oli tapahtunut ravintolamaailmassa niin paljon hyvää, vaikka luulin, että täällä oli lama. Muutos oli valtava. Hienoja, uusia paikkoja oli tullut valtavasti”, Gentile kertoo.

Hän sanoo empimättä, että tätä nykyä Helsinki on yksi maailman kiinnostavimmista ruokakaupungeista. Tutkija Pelkonen asettaa sanansa hieman varovaisemmin.

”Kuinka suuri väestönosa pystyy tästä kaikesta uudesta nauttimaan? ABC on kuitenkin suosituin ravintola Suomessa.”

Taste of Helsinki 16.–19.6. Kansalaistorilla alkaen joka päivä klo 11.

Juttua muokattu 10.6. klo 10.49: Lisätty osiin kuvista lähteeksi Hotelli- ja ravintolamuseo

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ravintolat
  • Ruoka
  • Historia
  • Michelin-ravintola
  • ravintola
  • Ruokatrendit
  • Tapahtumat
  • Helsinki
  • Kotimaa
  • Yleinen
Nyt.fi luetuimmat
  1. 1

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  2. 2

    Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

  3. 3

    Jaksoarvio: Game of Thronesin seitsemäs kausi alkoi verisellä kostolla ja Ed Sheeranin laulavalla cameolla

  4. 4

    Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

  5. 5

    Timo Soini lähtee Flow-festivaaleille kiskomaan artesaaniseitania! Olli Lindholm lukee Koko Hubaraa!

  6. 6

    Ravintola-arviossa kolmen tähden Sori Taproom, joka on omiaan rentoon oluen hörppimiseen ja ronskiin ruokailuun

  7. 7

    Apple paljasti uudet emoji-hahmot – Tulossa ovat muun muassa hijabiin pukeutunut nainen, zombi ja dinosaurus

  8. 8

    Pikatestissä vanhaan konepajahalliin avattu Coconut Street, jonka runsas ja mehukas buffet tekee vaikutuksen

  9. 9

    Naisilta kielletty: teekkarimiesten kerhot kukoistavat, ja tämä nainen vaatii muutosta

  10. 10

    Keskiviikkona julkaistu sarjakuva oikeuttaa häirintää ja se ei ole ok – näistä syistä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  2. 2

    Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

  3. 3

    Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

  4. 4

    Keskiviikkona julkaistu sarjakuva oikeuttaa häirintää ja se ei ole ok – näistä syistä

  5. 5

    Jaksoarvio: Game of Thronesin seitsemäs kausi alkoi verisellä kostolla ja Ed Sheeranin laulavalla cameolla

  6. 6

    Timo Soini lähtee Flow-festivaaleille kiskomaan artesaaniseitania! Olli Lindholm lukee Koko Hubaraa!

  7. 7

    Ravintola-arviossa kolmen tähden Sori Taproom, joka on omiaan rentoon oluen hörppimiseen ja ronskiin ruokailuun

  8. 8

    Game of Thronesin uutta psykopaattipahista esittää tanskalaistähti Pilou Asbaek, ja nyt hän kertoo, miten sai roolin

  9. 9

    Apple paljasti uudet emoji-hahmot – Tulossa ovat muun muassa hijabiin pukeutunut nainen, zombi ja dinosaurus

  10. 10

    Laulajatähti R. Kellyä syytetään nuorten naisten aivopesusta ja oudon seksuaalisen kultin johtamisesta, Kelly kiistää itse kaiken – tästä on kyse

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  2. 2

    ”Olet niin hyvässä kunnossa”, sanoi Trump Ranskan presidentin puolisolle kameroiden edessä, äläkkä seurasi – Neuvomme Trumpille: Älä kommentoi naisten ulkonäköä ollenkaan

  3. 3

    Keskiviikkona julkaistu sarjakuva oikeuttaa häirintää ja se ei ole ok – näistä syistä

  4. 4

    Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

  5. 5

    Jaksoarvio: Game of Thronesin seitsemäs kausi alkoi verisellä kostolla ja Ed Sheeranin laulavalla cameolla

  6. 6

    Laulajatähti R. Kellyä syytetään nuorten naisten aivopesusta ja oudon seksuaalisen kultin johtamisesta, Kelly kiistää itse kaiken – tästä on kyse

  7. 7

    Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

  8. 8

    Teinitytön anoreksiasta kertovaa Netflix-leffaa on syytetty maailmalla vakavan sairauden romantisoinnista – tästä on kyse

  9. 9

    Parasta internetissä juuri nyt: Andy Serkis lukee Trumpin twiittejä Klonkun äänellä

  10. 10

    Jenkkiopettaja kirjoitti hittijutun suomalaisten tavoista – ja suututti maanmiehensä

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  1. 1

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  2. 2

    Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

  3. 3

    Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät, paistetut koirat odottavat vierailijoita – osa ihmisistä ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun koira on piesty ennen teurastusta

  4. 4

    Naton Euroopan-joukkojen johtaja: Venäjän suuret sotaharjoitukset Valko-Venäjällä voivat osoittautua ”Troijan hevoseksi”

  5. 5

    16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

  6. 6

    Suomen ökyhuviloita kaupataan nyt ulkomaisille ostajille – HS:n video näyttää, millaisen huvilan Suomesta saa kahdella miljoonalla eurolla

  7. 7

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  8. 8

    Suomi on täynnä kuntia, joissa ulkomaalais­taustaisia on vain kourallinen – kartta osoittaa, että maahanmuutto keskittyy voimakkaasti suuriin kaupunkeihin

  9. 9

    Linkin Parkin laulaja Chester Bennington on kuollut

  10. 10

    Nyt se on laskettu: maailmassa on tuotettu 8,3 miljardia tonnia muovia ja peräti puolet siitä kolmentoista viime vuoden aikana – silti tuotanto vain lisääntyy entisestään

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  2. 2

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  3. 3

    Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

  4. 4

    Kela olettaa kämppikseni maksavan asumismenoni

  5. 5

    Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

  6. 6

    Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

  7. 7

    Seuraamme melankolisina ja pelokkaina James Bond -kansan surullista bluffia brexit-neuvotteluissa – kansanäänestystä edeltäneiden valheiden mittakaava alkaa tulla esiin

  8. 8

    16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

  9. 9

    Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

  10. 10

    Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

  2. 2

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  3. 3

    Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

  4. 4

    11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

  5. 5

    Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

  6. 6

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  7. 7

    Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

  8. 8

    Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

  9. 9

    Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

  10. 10

    Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

  11. Näytä lisää