Valikko

Jokainen huippu-urheilija törmää dopingiin – miksi osa sortuu?

Dopingia käsittelevä artikkeli julkaistiin Nytissä kesällä 2012.

Doping on ollut viime pääpuheenaihe urheilussa sen jälkeen, kun raportti Venäjän dopingjärjestelmästä julkaistiin. Raportti paljasti, että venäläisurheilijoiden dopinginkäyttöä peiteltiin valtiojohtoisesti Sotšin olympialaisissa.

Hiljattain dopingista kärysi myös vuoden iranilainen Ihab Abdelrahman, viime vuoden MM-kisojen keihäänheiton hopeamitalisti. Lisäksi norjalaishiihtäjä Martin Johnsrud Sundby on asetettu kahden kuukauden kilpailukieltoon liiallisesta astmalääkkeen käytöstä.

Miksi niin moni huippu-urheilija sortuu dopingiin? Onko dopingia vastaan taistelu ylipäätään turhaa – pitäisikö se ennemminkin sallia?

Näitä asioita käsittelevä artikkeli Nopeimmin, korkeimmalle, voimakkaimmin julkaistiin Nytissä kesällä 2012, Lontoon olympialaisten alla. Julkaisemme Jose Riikosen kirjoittaman jutun nyt uusintana.


20 vuotta sitten Yhdysvaltain pikajuoksijat juoksivat nykyistä kovempaa. Vuosina 1983–1999 miesten satasen maailmanennätys rikottiin seitsemän kertaa. Kuudessa tapauksessa ennätysjuoksija oli amerikkalainen.

Itäeurooppalaiset ovat tottuneita arvokisamenestyjiä voimaa vaativissa heittolajeissa. Runsaan kymmenen viime vuoden ajalta esimerkiksi moukarimitalisteista löytyy hämmentävän paljon valkovenäläisiä, slovenialaisia ja puolalaisia.

1990-luvulla vähän joka toinen kuulantyöntäjä pukkasi 21 metriä. Nykyisin se on haamuraja.

Toki kyse voi olla siitä, että Amerikassa syntyi 1960- ja 1980-lukujen välillä poikkeuksellisen vauhdikkaita ihmisiä. Ja että itäeurooppalaiset ovat poikkeuksellisen kovaa heittokansaa. Ja ehkä ennen nyt vain osattiin työntää kuulaa.

Mutta on myös neljäs vaihtoehto.

Doping.

”Heti, kun kilpaurheilussa on mahdollista parantaa suorituksia jollain keinoin, se mahdollisuus käytetään”, sanoo Suomen antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä.

”Mitä enemmän lajissa on hyötyä dopingista, sitä todennäköisemmin sitä käytetään”, vahvistaa liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio.

Kukaan ei uskalla sanoa varmasti, mutta seuraavilla asioilla saattaa olla yhteys:

Yhdysvaltojen dopingkontrolli otti kymmenen viime vuoden aikana huiman harppauksen eteenpäin. Ja kas, ennätyksiä sadalla metrillä ei enää tullut.

Itä-Euroopan heittolajeja hallitsevat valtiot ovat pääosin köyhiä maita, joilla ei ole varaa urheilijoiden aktiiviseen testaukseen. Ja kyllä, heillä moukari lentää muita pidemmälle.

Dopingkuri ja -testaus ovat kehittyneet myös muualla kuin Yhdysvalloissa, ja katso: kuula lentää arvokisoissa enää harvakseltaan yli 21 metriä.

Olympian kisat keksittiin antiikin aikaan. Kreikan jumalista Zeus taisi olla urheilumiehiä - ainakin hänen kunniakseen kisoja pidettiin neljän vuoden välein. Nykymuotoisetkin olympialaiset lähtivät Kreikasta. Ensimmäiset järjestettiin Ateenassa 1896.

”Jo antiikin kisoissa on käytetty kaikkia mahdollisia keinoja suoritusten parantamiseen”, Seppälä sanoo.

Dopingilla tarkoitetaan keinoja, joilla suoritusta parannetaan kilpailusääntöjen vastaisesti, yleensä erilaisilla lääkeaineilla. Maailman antidopingtoimikunta perustelee dopingkieltoa tasavertaisuudella, urheiluhengellä ja terveydellä.

”Monesti ajatellaan, että urheilijat kamppailisivat dopingsääntöjä vastaan. Ei suinkaan. Dopingkontrollilla pyritään suojelemaan urheilijoita”, Seppälä sanoo.

Ensimmäiset viralliset dopingtestit tehtiin vuonna 1968 Méxicon kesäolympialaisissa siksi, että piristeistä johtuvat kuolemat olivat lisääntyneet huomattavasti.

Voimaa vaativissa lajeissa yleisimpiä dopingaineita ovat anaboliset steroidit sekä kasvuhormoni. Kestävyyttä vaativissa lajeissa suositaan Epo-hormonia ja veridopingia. Veridoping tarkoittaa toisen henkilön tai oman säilötyn veren tankkausta elimistöön. Kun punasoluja on veressä paljon, hapenottokyky paranee.

Piristeet, kuten amfetamiini, auttavat lajissa kuin lajissa.

Tulevaisuudessa listaan lisättäneen geenidoping, jossa geenejä muuntelemalla ihmisen elimistö saadaan itse tuottamaan suoritusta parantavia aineita.

Lääkäreiden mukaan on mahdotonta sanoa tarkasti, kuinka paljon urheilijat käyttävät dopingia.

Timo Seppälä arvioi, että huipulla dopingia käyttäneitä tai käyttäviä voisi olla kolmasosa. Tapio Kallion arvio osuu samoille linjoille.

”Jos laskemme dopingin käyttäjäksi urheilijan, joka on kerran ottanut vaikkapa piristettä harjoituskaudella, prosentti saattaisi olla siinä kolmenkymmenen ja viidenkymmenen välillä. Systemaattisesti ja rankasti käyttäviä on huomattavasti vähemmän”, Kallio sanoo.

Dopingin käyttö on myös lajikohtaista. Teknisimmissä lajeissa, kuten seiväshypyssä, hyöty ei ole lähellekään samaa luokkaa kuin voimaa tai kestävyyttä vaativissa lajeissa.

Kiellettyjen aineiden maine on myös hieman liioiteltu. Pelkkä douppaus ei tee huippu-urheilijaa, vaan yksilön on aina oltava myös poikkeuksellisen lahjakas ja kova harjoittelija.

”Doping nopeuttaa kehitystä. Se on enemmänkin oikotie onneen kuin onnen tae”, Seppälä sanoo.

Kallio on samaa mieltä. Hän ottaa esimerkiksi maailman nopeimman miehen, Jamaikan Usain Boltin.

”Hän on huippulahjakas. Hänen kehityskäyrässään ei ole viitteitä siitä, että hän olisi käyttänyt dopingia.”

Dopingtestaus on kissa ja hiiri -leikkiä, jossa voittajille tarjolla oleva kunnia, raha ja maine lisäävät urheilijoiden houkutusta langeta. Amerikkalainen Bob Goldman kysyi 1995 tutkimuksessaan 198 olympiaurheilijalta kaksi kysymystä.

”Käyttäisitkö kiellettyjä aineita, jos tietäisit, ettet jäisi kiinni ja voittaisit varmasti?”

195 vastasi kyllä.

”Käyttäisitkö kiellettyjä aineita, mikäli voittaisit viiden vuoden aikana varmasti kaikki kisat, mutta kuolisit sitten sivuvaikutuksiin?”

Yli puolet vastasi edelleen kyllä.

Jokainen huippu-urheilija törmää dopingiin. Miksi osa sortuu?

Urheilupsykologi Matti Jaakkola innostuu aiheesta, sillä hänen mukaansa dopingin käyttöä tutkitaan aivan liian vähän. Julkinen ja järkevä keskustelukin on urheiluihmisille hankalaa.

”Urheilijat lähtevät tutkimuksiin huonosti mukaan. Tutkimuskysymysten vastauksien totuudenperäisyyttäkin voi epäillä, kun aihe on niin hankala”, Jaakkola sanoo.

Urheilijoiden lankeemukselle hän näkee monia syitä.

”Ensinnäkin halutaan tietenkin parantaa fyysistä suorituskykyä, itsevarmuutta ja paineen sietoa. Urheilija voi ajatella, ettei hän ikinä pääse huipulle ilman dopingia. Jotkut ajattelevat myös, että se lähtökohtaisesti kuuluu huippu-urheiluun.”

Kukaan ei douppaa itseään vahingossa, Jaakkola korostaa. Kiellettyihin aineisiin sotkeutuminen on aina päätös. Se saattaa olla painostuksesta ja aineiden tarjoamisesta johtuva päätös, mutta yhtä kaikki: se on päätös.

Dopingia käyttävä urheilija kohtaa aina kognitiivisen dissonanssin. Se tarkoittaa, että urheilija tekee jonkin valinnan, vaikka tiedostaa sen olevan väärin.

Syntyy ristiriita.

”Yksi urheilija todistelee, että kaikki muutkin käyttävät. Toinen vetoaa siihen, ettei usko pääsevänsä huipulle ilman dopingia, ja kolmas saattaa ajatella, että hahaa, olenpa fiksu, kun osaan käyttää tällaisia aineita muiden huomaamatta.”

Suurin osa on kuitenkin niitä, jotka haluavat urheilla puhtaasti, Jaakkola uskoo.

Urheilijan päämäärä vaikuttaa siihen, kuinka suuri riski dopingin käyttöön on.

Mikäli tarkoitus on ainoastaan voittaa, käyttökynnys on matalampi.

Jos motivaatio löytyy enemmän itse urheilusta nauttimisesta ja omien rajojen ylittämisestä, riski on pienempi.

Kyse on myös identiteetistä, psykologi selittää. Jos urheilija on vain urheilija, se vääristää maailmankuvaa. Jos huippu-urheilija tuntee lisäksi olevansa vaikkapa isä, opiskelija tai vapaaehtoistyöntekijä, doping on epätodennäköisempää.

Jussi Utriainen, 33, on paitsi kestävyysjuoksija, myös kauppatieteen maisteri ja kohta valmis lääkäri. Kun elämä on tasapainossa, valtavia suorituspaineitakaan ei ole.

”Ja vaikka olisikin, en sortuisi dopingiin”, Utriainen sanoo.

Se olisi rikollista. Eikä kukaan kyllä ole Utriaiselle tarjonnutkaan.

”Olisi kauheaa jatkuvasti pelätä, milloin jää kiinni. Eräs tuttuni kärähti dopingista. Luulen, että se oli hänelle tavallaan helpotus ja tasapainoisemman elämän alku. Hänellä oli paljon kiinni urheilussa, ja paineet kasvoivat. Se ei ollut tervettä. Nyt hän on paljon onnellisempi ja helpottuneen oloinen.”

Utriaisen tuttu on irlantilainen kestävyysjuoksija Martin Fagan, joka kärysi Epon käytöstä tänä vuonna. Running.competitor-sivustolla Fagan kertoi:

”Olin tilanteessa, jossa minun olisi pitänyt puhua jonkun kanssa, mutta pidin kaiken sisälläni.”

Paineet koskettavat paitsi urheilijaa, myös koko urheilubisnestä.

Kilpailut tarvitsevat sponsoreita, sponsorit vaativat yleisöä. Ja yleisö, se haluaa hämmästyä aina uudelleen inhimillisen suorituskyvyn rajojen venyessä.

Doping on kuitenkin kirosana katsomoissa. Liekö urheilun periaate niin jalo, ettei sitä saa rikkoa? Esimerkiksi Suomen vuoden 2001 hiihtomaajoukkueen käry karkotti katsojat ja mainostajat lajin parista.

”Yhteiskunta ei ole valmis siihen, että urheilukisoista tulisi dopingvapaata sirkusta. Ihmiset eivät halua lastensa harrastavan lajia, jossa huipulla olisi pakko käyttää dopingia. Urheilu romuttuisi”, lääkäri Kallio sanoo.

Antidoping-Seppälä on samoilla linjoilla.

”Olisi kammottava katastrofi, jos käyttö sallittaisiin. Urheilijan pitäisi lähtökohtaisesti riskeerata terveytensä ryhtyessään uralle. Toki tulokset kehittyisivät aluksi paljon, mutta samalla kuolemantapauksia tulisi roimasti lisää.”

Kumpikaan lääkäreistä ei kannata myöskään kontrolloidun käytön sallimista. Se tarkoittaisi, että urheilijoille sallittaisiin turvalliseksi todettu dopingannos.

Lääkäreillä on loputon lista syitä, joiden takia se on mahdoton ajatus.

Mikä estäisi urheilijaa käyttämästä vielä vähän enemmän? Miten voidaan määrittää turvallisen dopingmäärän raja?

Miten tuo jo lähtökohtaisesti mahdoton raja saataisiin selville ilman epäeettisiä ihmiskokeita? Miten lääkärinvala taipuisi siihen, että lääkäri pyrkii parantamisen sijaan nostamaan riskialttiisti ihmisen suorituskykyä?

Olympiatuli syttyy Lontoossa tänään perjantaina. Kisoihin osallistuu yli 10 000 urheilijaa.

Olympiahenki eli olympismi on ylevä aate, jossa urheilu, kulttuuri ja kasvatus kietoutuvat tervehenkiseksi kokonaisuudeksi. Kuulostaa jalolta, mutta jotenkin – antiikkiselta. Onko aika ajanut olympiahengen ohi?

”Onhan huippu-urheilu tervehenkistä, jos vertaa vaikkapa huumeiden käyttöön tai rikollisuuteen”, Seppälä sanoo ja naurahtaa kuivasti.

Mutta.

”Jos käyttää dopingia, niin onhan se täysin kaksinaismoralistista.”

Citius, altius, fortius, olympia-aatetta kuvattiin jo muinaisessa Kreikassa. Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Siihen urheilijat pyrkivät yhä. Osa lahjoilla, osa keinolla millä hyvänsä.

Juttu on julkaistu Nytissä 27. heinäkuuta 2012.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Läävä arkisto
  • Doping
  • Urheilu
Nyt.fi luetuimmat
  1. 1

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  2. 2

    Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

  3. 3

    Ravintola-arviossa kolmen tähden Sori Taproom, joka on omiaan rentoon oluen hörppimiseen ja ronskiin ruokailuun

  4. 4

    Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

  5. 5

    Keskiviikkona julkaistu sarjakuva oikeuttaa häirintää ja se ei ole ok – näistä syistä

  6. 6

    Timo Soini lähtee Flow-festivaaleille kiskomaan artesaaniseitania! Olli Lindholm lukee Koko Hubaraa!

  7. 7

    Jaksoarvio: Game of Thronesin seitsemäs kausi alkoi verisellä kostolla ja Ed Sheeranin laulavalla cameolla

  8. 8

    Game of Thronesin uutta psykopaattipahista esittää tanskalaistähti Pilou Asbaek, ja nyt hän kertoo, miten sai roolin

  9. 9

    Tässä ovat Helsingin parhaat falafelit

  10. 10

    Viisi annosta, joita pitää syödä Kaisaniemessä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  2. 2

    Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

  3. 3

    Keskiviikkona julkaistu sarjakuva oikeuttaa häirintää ja se ei ole ok – näistä syistä

  4. 4

    Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

  5. 5

    Jaksoarvio: Game of Thronesin seitsemäs kausi alkoi verisellä kostolla ja Ed Sheeranin laulavalla cameolla

  6. 6

    Game of Thronesin uutta psykopaattipahista esittää tanskalaistähti Pilou Asbaek, ja nyt hän kertoo, miten sai roolin

  7. 7

    Laulajatähti R. Kellyä syytetään nuorten naisten aivopesusta ja oudon seksuaalisen kultin johtamisesta, Kelly kiistää itse kaiken – tästä on kyse

  8. 8

    Pikatestissä oman panimon tuotteita tarjoileva Ohrana, jonka oluet on tehty juotavuus edellä: ”Mukavia nautiskelujuomia”

  9. 9

    Timo Soini lähtee Flow-festivaaleille kiskomaan artesaaniseitania! Olli Lindholm lukee Koko Hubaraa!

  10. 10

    Ravintola-arviossa kolmen tähden Sori Taproom, joka on omiaan rentoon oluen hörppimiseen ja ronskiin ruokailuun

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  2. 2

    Parasta internetissä juuri nyt: Andy Serkis lukee Trumpin twiittejä Klonkun äänellä

  3. 3

    ”Olet niin hyvässä kunnossa”, sanoi Trump Ranskan presidentin puolisolle kameroiden edessä, äläkkä seurasi – Neuvomme Trumpille: Älä kommentoi naisten ulkonäköä ollenkaan

  4. 4

    Keskiviikkona julkaistu sarjakuva oikeuttaa häirintää ja se ei ole ok – näistä syistä

  5. 5

    Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

  6. 6

    Jaksoarvio: Game of Thronesin seitsemäs kausi alkoi verisellä kostolla ja Ed Sheeranin laulavalla cameolla

  7. 7

    Laulajatähti R. Kellyä syytetään nuorten naisten aivopesusta ja oudon seksuaalisen kultin johtamisesta, Kelly kiistää itse kaiken – tästä on kyse

  8. 8

    Jenkkiopettaja kirjoitti hittijutun suomalaisten tavoista – ja suututti maanmiehensä

  9. 9

    Trump puhuu usein ystävästään Jimistä, joka ei enää käy Pariisissa, koska siellä on terroristeja – uusimpien tietojen mukaan ”Jim” on mielikuvitusystävä

  10. 10

    Teinitytön anoreksiasta kertovaa Netflix-leffaa on syytetty maailmalla vakavan sairauden romantisoinnista – tästä on kyse

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  1. 1

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  2. 2

    Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

  3. 3

    Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

  4. 4

    Mies ryöstettiin väkivaltaisesti Vantaan Korsossa

  5. 5

    KHO: Talonomistajaa ei voi pakottaa liittymään viemäriverkkoon vain siksi, että sellainen on olemassa

  6. 6

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  7. 7

    Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

  8. 8

    Game of Thrones -sarjan tekijöiltä tulee uusi sarja, eikä sillä ole mitään tekemistä Westerosin kanssa

  9. 9

    Helsingin poliisi iskee moottoripyörien melun kimppuun – kovaäänisiä ajoneuvoja tarkkaillaan desibelimittareilla viikonloppuna

  10. 10

    Kela olettaa kämppikseni maksavan asumismenoni

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  2. 2

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  3. 3

    Helsingin ratikkahankinta epäonnistui surkeasti – nyt HKL tyrkyttää rämiseviä vaunuja Saksaan

  4. 4

    Seuraamme melankolisina ja pelokkaina James Bond -kansan surullista bluffia brexit-neuvotteluissa – kansanäänestystä edeltäneiden valheiden mittakaava alkaa tulla esiin

  5. 5

    Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

  6. 6

    Kela olettaa kämppikseni maksavan asumismenoni

  7. 7

    Tatuointisi voi olla laiton – Suomessa on todella paljon tatuointeja, jotka saattavat rikkoa tekijänoikeuksia, väittää asianajaja

  8. 8

    Palloliiton lääkäri Harri Hakkarainen epäilee vääränlaisen lankuttamisen aiheuttaneen selän rasitusmurtumia jalkapallojunioreille

  9. 9

    Kännykkä ja laukauksia muistuttaneet äänet saattoivat vaikuttaa australialaisen joogaopettajan ampumiseen Minneapolisissa – Naisen ampunut poliisi ei ole suostunut kuulusteluihin

  10. 10

    Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

  2. 2

    11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

  3. 3

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  4. 4

    Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

  5. 5

    Miksi Helsingin paraatipaikalla on autio kerrostalo? Ympäriltä myydään asuinneliöitä yli 7 000 eurolla, mutta tämä talo on rapistunut jo vuosikymmeniä

  6. 6

    Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

  7. 7

    Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

  8. 8

    Uusi tutkimus: Kuudes sukupuuttoaalto on jo täällä – Ja olemme tulkinneet lajien joukkotuhon laajuuden aivan väärin

  9. 9

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  10. 10

    Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

  11. Näytä lisää