Valikko

Jokainen huippu-urheilija törmää dopingiin – miksi osa sortuu?

Dopingia käsittelevä artikkeli julkaistiin Nytissä kesällä 2012.

Doping on ollut viime pääpuheenaihe urheilussa sen jälkeen, kun raportti Venäjän dopingjärjestelmästä julkaistiin. Raportti paljasti, että venäläisurheilijoiden dopinginkäyttöä peiteltiin valtiojohtoisesti Sotšin olympialaisissa.

Hiljattain dopingista kärysi myös vuoden iranilainen Ihab Abdelrahman, viime vuoden MM-kisojen keihäänheiton hopeamitalisti. Lisäksi norjalaishiihtäjä Martin Johnsrud Sundby on asetettu kahden kuukauden kilpailukieltoon liiallisesta astmalääkkeen käytöstä.

Miksi niin moni huippu-urheilija sortuu dopingiin? Onko dopingia vastaan taistelu ylipäätään turhaa – pitäisikö se ennemminkin sallia?

Näitä asioita käsittelevä artikkeli Nopeimmin, korkeimmalle, voimakkaimmin julkaistiin Nytissä kesällä 2012, Lontoon olympialaisten alla. Julkaisemme Jose Riikosen kirjoittaman jutun nyt uusintana.


20 vuotta sitten Yhdysvaltain pikajuoksijat juoksivat nykyistä kovempaa. Vuosina 1983–1999 miesten satasen maailmanennätys rikottiin seitsemän kertaa. Kuudessa tapauksessa ennätysjuoksija oli amerikkalainen.

Itäeurooppalaiset ovat tottuneita arvokisamenestyjiä voimaa vaativissa heittolajeissa. Runsaan kymmenen viime vuoden ajalta esimerkiksi moukarimitalisteista löytyy hämmentävän paljon valkovenäläisiä, slovenialaisia ja puolalaisia.

1990-luvulla vähän joka toinen kuulantyöntäjä pukkasi 21 metriä. Nykyisin se on haamuraja.

Toki kyse voi olla siitä, että Amerikassa syntyi 1960- ja 1980-lukujen välillä poikkeuksellisen vauhdikkaita ihmisiä. Ja että itäeurooppalaiset ovat poikkeuksellisen kovaa heittokansaa. Ja ehkä ennen nyt vain osattiin työntää kuulaa.

Mutta on myös neljäs vaihtoehto.

Doping.

”Heti, kun kilpaurheilussa on mahdollista parantaa suorituksia jollain keinoin, se mahdollisuus käytetään”, sanoo Suomen antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä.

”Mitä enemmän lajissa on hyötyä dopingista, sitä todennäköisemmin sitä käytetään”, vahvistaa liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio.

Kukaan ei uskalla sanoa varmasti, mutta seuraavilla asioilla saattaa olla yhteys:

Yhdysvaltojen dopingkontrolli otti kymmenen viime vuoden aikana huiman harppauksen eteenpäin. Ja kas, ennätyksiä sadalla metrillä ei enää tullut.

Itä-Euroopan heittolajeja hallitsevat valtiot ovat pääosin köyhiä maita, joilla ei ole varaa urheilijoiden aktiiviseen testaukseen. Ja kyllä, heillä moukari lentää muita pidemmälle.

Dopingkuri ja -testaus ovat kehittyneet myös muualla kuin Yhdysvalloissa, ja katso: kuula lentää arvokisoissa enää harvakseltaan yli 21 metriä.

Olympian kisat keksittiin antiikin aikaan. Kreikan jumalista Zeus taisi olla urheilumiehiä - ainakin hänen kunniakseen kisoja pidettiin neljän vuoden välein. Nykymuotoisetkin olympialaiset lähtivät Kreikasta. Ensimmäiset järjestettiin Ateenassa 1896.

”Jo antiikin kisoissa on käytetty kaikkia mahdollisia keinoja suoritusten parantamiseen”, Seppälä sanoo.

Dopingilla tarkoitetaan keinoja, joilla suoritusta parannetaan kilpailusääntöjen vastaisesti, yleensä erilaisilla lääkeaineilla. Maailman antidopingtoimikunta perustelee dopingkieltoa tasavertaisuudella, urheiluhengellä ja terveydellä.

”Monesti ajatellaan, että urheilijat kamppailisivat dopingsääntöjä vastaan. Ei suinkaan. Dopingkontrollilla pyritään suojelemaan urheilijoita”, Seppälä sanoo.

Ensimmäiset viralliset dopingtestit tehtiin vuonna 1968 Méxicon kesäolympialaisissa siksi, että piristeistä johtuvat kuolemat olivat lisääntyneet huomattavasti.

Voimaa vaativissa lajeissa yleisimpiä dopingaineita ovat anaboliset steroidit sekä kasvuhormoni. Kestävyyttä vaativissa lajeissa suositaan Epo-hormonia ja veridopingia. Veridoping tarkoittaa toisen henkilön tai oman säilötyn veren tankkausta elimistöön. Kun punasoluja on veressä paljon, hapenottokyky paranee.

Piristeet, kuten amfetamiini, auttavat lajissa kuin lajissa.

Tulevaisuudessa listaan lisättäneen geenidoping, jossa geenejä muuntelemalla ihmisen elimistö saadaan itse tuottamaan suoritusta parantavia aineita.

Lääkäreiden mukaan on mahdotonta sanoa tarkasti, kuinka paljon urheilijat käyttävät dopingia.

Timo Seppälä arvioi, että huipulla dopingia käyttäneitä tai käyttäviä voisi olla kolmasosa. Tapio Kallion arvio osuu samoille linjoille.

”Jos laskemme dopingin käyttäjäksi urheilijan, joka on kerran ottanut vaikkapa piristettä harjoituskaudella, prosentti saattaisi olla siinä kolmenkymmenen ja viidenkymmenen välillä. Systemaattisesti ja rankasti käyttäviä on huomattavasti vähemmän”, Kallio sanoo.

Dopingin käyttö on myös lajikohtaista. Teknisimmissä lajeissa, kuten seiväshypyssä, hyöty ei ole lähellekään samaa luokkaa kuin voimaa tai kestävyyttä vaativissa lajeissa.

Kiellettyjen aineiden maine on myös hieman liioiteltu. Pelkkä douppaus ei tee huippu-urheilijaa, vaan yksilön on aina oltava myös poikkeuksellisen lahjakas ja kova harjoittelija.

”Doping nopeuttaa kehitystä. Se on enemmänkin oikotie onneen kuin onnen tae”, Seppälä sanoo.

Kallio on samaa mieltä. Hän ottaa esimerkiksi maailman nopeimman miehen, Jamaikan Usain Boltin.

”Hän on huippulahjakas. Hänen kehityskäyrässään ei ole viitteitä siitä, että hän olisi käyttänyt dopingia.”

Dopingtestaus on kissa ja hiiri -leikkiä, jossa voittajille tarjolla oleva kunnia, raha ja maine lisäävät urheilijoiden houkutusta langeta. Amerikkalainen Bob Goldman kysyi 1995 tutkimuksessaan 198 olympiaurheilijalta kaksi kysymystä.

”Käyttäisitkö kiellettyjä aineita, jos tietäisit, ettet jäisi kiinni ja voittaisit varmasti?”

195 vastasi kyllä.

”Käyttäisitkö kiellettyjä aineita, mikäli voittaisit viiden vuoden aikana varmasti kaikki kisat, mutta kuolisit sitten sivuvaikutuksiin?”

Yli puolet vastasi edelleen kyllä.

Jokainen huippu-urheilija törmää dopingiin. Miksi osa sortuu?

Urheilupsykologi Matti Jaakkola innostuu aiheesta, sillä hänen mukaansa dopingin käyttöä tutkitaan aivan liian vähän. Julkinen ja järkevä keskustelukin on urheiluihmisille hankalaa.

”Urheilijat lähtevät tutkimuksiin huonosti mukaan. Tutkimuskysymysten vastauksien totuudenperäisyyttäkin voi epäillä, kun aihe on niin hankala”, Jaakkola sanoo.

Urheilijoiden lankeemukselle hän näkee monia syitä.

”Ensinnäkin halutaan tietenkin parantaa fyysistä suorituskykyä, itsevarmuutta ja paineen sietoa. Urheilija voi ajatella, ettei hän ikinä pääse huipulle ilman dopingia. Jotkut ajattelevat myös, että se lähtökohtaisesti kuuluu huippu-urheiluun.”

Kukaan ei douppaa itseään vahingossa, Jaakkola korostaa. Kiellettyihin aineisiin sotkeutuminen on aina päätös. Se saattaa olla painostuksesta ja aineiden tarjoamisesta johtuva päätös, mutta yhtä kaikki: se on päätös.

Dopingia käyttävä urheilija kohtaa aina kognitiivisen dissonanssin. Se tarkoittaa, että urheilija tekee jonkin valinnan, vaikka tiedostaa sen olevan väärin.

Syntyy ristiriita.

”Yksi urheilija todistelee, että kaikki muutkin käyttävät. Toinen vetoaa siihen, ettei usko pääsevänsä huipulle ilman dopingia, ja kolmas saattaa ajatella, että hahaa, olenpa fiksu, kun osaan käyttää tällaisia aineita muiden huomaamatta.”

Suurin osa on kuitenkin niitä, jotka haluavat urheilla puhtaasti, Jaakkola uskoo.

Urheilijan päämäärä vaikuttaa siihen, kuinka suuri riski dopingin käyttöön on.

Mikäli tarkoitus on ainoastaan voittaa, käyttökynnys on matalampi.

Jos motivaatio löytyy enemmän itse urheilusta nauttimisesta ja omien rajojen ylittämisestä, riski on pienempi.

Kyse on myös identiteetistä, psykologi selittää. Jos urheilija on vain urheilija, se vääristää maailmankuvaa. Jos huippu-urheilija tuntee lisäksi olevansa vaikkapa isä, opiskelija tai vapaaehtoistyöntekijä, doping on epätodennäköisempää.

Jussi Utriainen, 33, on paitsi kestävyysjuoksija, myös kauppatieteen maisteri ja kohta valmis lääkäri. Kun elämä on tasapainossa, valtavia suorituspaineitakaan ei ole.

”Ja vaikka olisikin, en sortuisi dopingiin”, Utriainen sanoo.

Se olisi rikollista. Eikä kukaan kyllä ole Utriaiselle tarjonnutkaan.

”Olisi kauheaa jatkuvasti pelätä, milloin jää kiinni. Eräs tuttuni kärähti dopingista. Luulen, että se oli hänelle tavallaan helpotus ja tasapainoisemman elämän alku. Hänellä oli paljon kiinni urheilussa, ja paineet kasvoivat. Se ei ollut tervettä. Nyt hän on paljon onnellisempi ja helpottuneen oloinen.”

Utriaisen tuttu on irlantilainen kestävyysjuoksija Martin Fagan, joka kärysi Epon käytöstä tänä vuonna. Running.competitor-sivustolla Fagan kertoi:

”Olin tilanteessa, jossa minun olisi pitänyt puhua jonkun kanssa, mutta pidin kaiken sisälläni.”

Paineet koskettavat paitsi urheilijaa, myös koko urheilubisnestä.

Kilpailut tarvitsevat sponsoreita, sponsorit vaativat yleisöä. Ja yleisö, se haluaa hämmästyä aina uudelleen inhimillisen suorituskyvyn rajojen venyessä.

Doping on kuitenkin kirosana katsomoissa. Liekö urheilun periaate niin jalo, ettei sitä saa rikkoa? Esimerkiksi Suomen vuoden 2001 hiihtomaajoukkueen käry karkotti katsojat ja mainostajat lajin parista.

”Yhteiskunta ei ole valmis siihen, että urheilukisoista tulisi dopingvapaata sirkusta. Ihmiset eivät halua lastensa harrastavan lajia, jossa huipulla olisi pakko käyttää dopingia. Urheilu romuttuisi”, lääkäri Kallio sanoo.

Antidoping-Seppälä on samoilla linjoilla.

”Olisi kammottava katastrofi, jos käyttö sallittaisiin. Urheilijan pitäisi lähtökohtaisesti riskeerata terveytensä ryhtyessään uralle. Toki tulokset kehittyisivät aluksi paljon, mutta samalla kuolemantapauksia tulisi roimasti lisää.”

Kumpikaan lääkäreistä ei kannata myöskään kontrolloidun käytön sallimista. Se tarkoittaisi, että urheilijoille sallittaisiin turvalliseksi todettu dopingannos.

Lääkäreillä on loputon lista syitä, joiden takia se on mahdoton ajatus.

Mikä estäisi urheilijaa käyttämästä vielä vähän enemmän? Miten voidaan määrittää turvallisen dopingmäärän raja?

Miten tuo jo lähtökohtaisesti mahdoton raja saataisiin selville ilman epäeettisiä ihmiskokeita? Miten lääkärinvala taipuisi siihen, että lääkäri pyrkii parantamisen sijaan nostamaan riskialttiisti ihmisen suorituskykyä?

Olympiatuli syttyy Lontoossa tänään perjantaina. Kisoihin osallistuu yli 10 000 urheilijaa.

Olympiahenki eli olympismi on ylevä aate, jossa urheilu, kulttuuri ja kasvatus kietoutuvat tervehenkiseksi kokonaisuudeksi. Kuulostaa jalolta, mutta jotenkin – antiikkiselta. Onko aika ajanut olympiahengen ohi?

”Onhan huippu-urheilu tervehenkistä, jos vertaa vaikkapa huumeiden käyttöön tai rikollisuuteen”, Seppälä sanoo ja naurahtaa kuivasti.

Mutta.

”Jos käyttää dopingia, niin onhan se täysin kaksinaismoralistista.”

Citius, altius, fortius, olympia-aatetta kuvattiin jo muinaisessa Kreikassa. Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Siihen urheilijat pyrkivät yhä. Osa lahjoilla, osa keinolla millä hyvänsä.

Juttu on julkaistu Nytissä 27. heinäkuuta 2012.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Läävä arkisto
  • Doping
  • Urheilu
Nyt.fi luetuimmat
  1. 1

    Facebookiin tulee suurin muutos vuosikausiin: Ruutuun ilmestyvät Snapchatista kopioidut tarinapylpyrät – Tästä on kyse

  2. 2

    David Beckhamin kiinalaiset fanit suuttuivat jalkapallotähden some-päivityksestä – editoi päivitystä ja suututti lisää faneja

  3. 3

    Kieli kertoo maailmasta ja muokkaa sitä samalla, miksi siis vain naista sanotaan ”huoraksi”?

  4. 4

    New York Times vieraili Helsingin Teurastamossa ja innostui suomalaisesta viskistä ja shampoosta

  5. 5

    Nämä asiat voisimme oppia keppihevosia harrastavilta tytöiltä, jotka tsemppaavat toisiaan ja taistelevat latistamista vastaan, psykologi kertoo

  6. 6

    Nettisivu paljastaa, onko tuttusi Tinderissä – käyttäjät järkyttyivät

  7. 7

    Tässä 20 kivaa paikkaa Kalliossa ja yksi uutinen: On The Rocks laajentaa Fleminginkadulle, luvassa keikkojakin

  8. 8

    Tom Hanksin iPad-kirjoituskoneesta tuli hitti

  9. 9

    11 uutta helsinkiläiskahvilaa, joissa kannattaa käydä

  1. 1

    Kieli kertoo maailmasta ja muokkaa sitä samalla, miksi siis vain naista sanotaan ”huoraksi”?

  2. 2

    Facebookiin tulee suurin muutos vuosikausiin: Ruutuun ilmestyvät Snapchatista kopioidut tarinapylpyrät – Tästä on kyse

  3. 3

    Helsingin uusissa K-18-pakohuoneissa on kauhua, kannibalismia ja oikeita näyttelijöitä pelottelemassa – tällaisia pelit ovat

  4. 4

    New York Times vieraili Helsingin Teurastamossa ja innostui suomalaisesta viskistä ja shampoosta

  5. 5

    Nämä asiat voisimme oppia keppihevosia harrastavilta tytöiltä, jotka tsemppaavat toisiaan ja taistelevat latistamista vastaan, psykologi kertoo

  6. 6

    Haastateltava nukahti ruoka suussa: Henkilökuvassa laiskiaisnaaras Coco Korkeasaaresta

  7. 7

    David Beckhamin kiinalaiset fanit suuttuivat jalkapallotähden some-päivityksestä – editoi päivitystä ja suututti lisää faneja

  8. 8

    Pikatestissä Kampin pieni salaattiravintola, jossa annoksista saa selville kaiken mahdollisen

  9. 9

    Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

  10. 10

    ”Kotona ei tehdä töitä”, kertoo Sonja Sorvola sopimuksestaan tanssija Sami Saikkosen kanssa – kun pariskunta näyttelee yhdessä, ei kipinöiltä säästytä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  2. 2

    Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

  3. 3

    Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

  4. 4

    Netissä kiertää nyt ”maailman epätyydyttävin” video, jolla tehdään harmittomia juttuja väärin ja katsojia inhottaa – psykologi selittää, mistä vastenmielisyys johtuu

  5. 5

    Helsingin uusissa K-18-pakohuoneissa on kauhua, kannibalismia ja oikeita näyttelijöitä pelottelemassa – tällaisia pelit ovat

  6. 6

    Suomi mainittu, Voguessa! Maailman kuuluisin muotilehti nosti Helsingin seuraavaksi cooliuden pääkaupungiksi

  7. 7

    Näin syntyy täydellinen hampurilainen kotikeittiössä – huippukokki antaa vinkkejä jokaiseen vaiheeseen

  8. 8

    Menin epäillen katsomaan uutta Kaunotarta ja hirviötä ja yllätyin: Se on alkuperäistä parempi, olennainen päivitys klassikkoon

  9. 9

    Pikatestissä Ison Roobertinkadun ylistetty ravintola, josta saa Lähi-idän ruokaa – salaatti oli raikasta ja lammas mehevää

  10. 10

    Viikonloppuna paistaa aurinko: näitä kivoja juttuja voi tehdä Helsingissä

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  1. 1

    Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

  2. 2

    Reza otti köyden ja kiipesi Rautatientorilla puuhun – itsetuhoiselle karkotettavalle ei ole juuri apua tarjolla

  3. 3

    Päivi Laine on Suomen ensimmäinen Irak-lähettiläs vuosiin: ”Jos ihmiset tietäisivät Irakin todellisuuden, pakolaiskeskustelu olisi erilaista”

  4. 4

    NY Times: Ivanka Trump taipui eettisen arvostelun edessä ja ottaa virallisen työtehtävän Valkoisesta talosta

  5. 5

    Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

  6. 6

    Facebookiin tulee suurin muutos vuosikausiin: Ruutuun ilmestyvät Snapchatista kopioidut tarinapylpyrät – Tästä on kyse

  7. 7

    Tuulia Syvänen lopetti valehtelun kokonaan, ja se mullisti hänen elämänsä – ”Miksi feikkaamme, vaikka ihmiset tykkäävät meistä enemmän, kun uskallamme olla vajavaisia ja tyhmiä?”

  8. 8

    Katastrofista toipuva Samsung julkisti uuden puhelinmallin, jonka etupuoli on käytännössä pelkkää näyttöä

  9. 9

    Haluatko elää kuin superjohtaja: Luovu tv:stä, mene nukkumaan kymmeneltä, treenaa aamulla, älä vastaa puhelimeen

  10. 10

    Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

  2. 2

    Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

  3. 3

    Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

  4. 4

    Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

  5. 5

    Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

  6. 6

    Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

  7. 7

    Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

  8. 8

    Trump haukkui Obaman golfharrastuksen kymmenillä twiiteillä ja vakuutti, ettei presidenttinä ”edes näkisi viheriöitä” – nyt hän on pelannut 13 kertaa

  9. 9

    Kaupungeissa on jotain, mikä koettelee mielenterveyttä – urbaani psykoosi on kaupunkilaisten oma oireyhtymä

  10. 10

    Toimitusjohtajalle potkut isosta espoolaisesta isännöinti- ja huoltoyhtiöstä – epäillään rahojen väärinkäytöstä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

  2. 2

    Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

  3. 3

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  4. 4

    ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

  5. 5

    Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

  6. 6

    Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

  7. 7

    Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

  8. 8

    Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

  9. 9

    Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

  10. 10

    Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

  11. Näytä lisää