Valikko

Suomeen on tulossa matkustusputki, johon ammutaan ihmisiä äänen nopeudella – mutta onko Hyperloop oikeasti vain vitsi?

Kaikki muuttuu. Liikumme pian aivan eri tavalla.

Kaikki muuttuu. Liikumme pian aivan eri tavalla.

Edessä on liikenteen totaalinen vallankumous.

Näin meille yleensä kerrotaan Hyperloopista, uudenlaisesta joukkoliikennevälineestä, jollaista kaavaillaan ensimmäisten joukossa Suomeen. Hyperloop-putkessa äänen nopeudella kiitävät kapselit tekevät etäisyyksistä merkityksettömiä ja pistävät junat ja lentokoneet telakalle.

Suomessa yhteyttä kaavaillaan aluksi Salon ja Turun välille, ja rakennustöiden on luvattu voivan alkaa jo ensi vuonna. Esimerkiksi Outokummun toimitusjohtaja Roeland Baan ja Roviolta lähtenyt Peter Vesterbacka ovat kehuneet Hyperloopia.

Hyperloopin visioidaan kuljettavan ihmisiä jopa 1200 kilometrin tuntivauhdilla putkessa Helsingistä Tukholmaan tai Tallinnaan, Itämeren ali. Näin Tukholmasta ja Helsingistä tulisi yksi suuri kaupunki.

Hyperloop on kuitenkin vasta suunnitelma. Sitä ei ole kunnolla edes vielä testattu. Hyperloop on unelma.

Jos kirkassilmäisellä startup-ajattelulla olisi symbolinen toteemi, se olisi Hyperloop.

Hyperloop syntyi Elon Muskin visiosta. Musk on teknologiauskon kultapoika, jonka keksintöjen uskotaan muuttavan maailmaa. Musk perusti ensin Paypalin, sitten maailman halutuimpia sähköautoja tekevän Tesla Motorsin ja johtaa yksityisiä avaruuslentoja tekevää SpaceX:ää.

Musk kehitti Hyperloopin konseptin vuonna 2013. Musk julkisti ideansa ja sanoi, että kuka tahansa voi lähteä sitä toteuttamaan – hänellä ei olisi siihen aikaa.

Mikä Hyperloop siis oikein on?

Yksinkertaisesti sanottuna se on putki, joka on pumpattu lähes tyhjäksi ilmasta. Näin päästään eroon ilmanvastuksesta.

Putken sisään laukaistaan kapseleita, joihin suunnitelmien mukaan mahtuisi 30–90 matkustajaa tai vastaava määrä rahtitavaraa. Kapselit leijuvat magneettikentän päällä ja kiitävät jopa 1200–1300 kilometrin tuntivauhtia. Putken seinämissä on sopivin välein moottoreita, jotka tuuppivat kapseleita eteenpäin, kun vauhti alkaa hiipua.

Periaatteessa kyse on samasta tekniikasta kuin 1980-luvun toimistoissa suositussa putkipostissa. Putkipostia käytetään edelleen esimerkiksi apteekeissa, isoissa kaupoissa ja tehtaissa.

Hyperloopin kehityksen kärjessä on kaksi amerikkalaista yritystä, Hyperloop One – joka tunnettiin aiemmin nimellä Hyperloop Technologies – sekä Hyperloop Transportation Technologies. Ne tarttuivat Muskin ideaan.

Suomessa on oma yrityksensä. Ahvenanmaalle perustettiin viime vuoden lopulla FS Links -niminen yritys. Sen tarkoitus on edistää Suomeen ja Ruotsiin suunnitteilla olevia Hyperloop-hankkeita. Helsingin ja Tukholman välille suunnitellaan putkea, jossa matka taittuisi jopa 28 minuutissa.

FS Links on ensimmäisten joukossa maailmassa ajamassa Hyperloopin toteutusta. Se tekee yhteistyötä Hyperloop Onen kanssa.

Kiinnostusta on myös esimerkiksi Hollannissa ja Australiassa.

Koko hankkeen isoin kysymysmerkki on se, että Hyperloopia ei ole vielä olemassa missään. Se on täysin hypoteettista tekniikkaa.

Onko Hyperloop siis oikea mahdollisuus vai pelkkää hypeä?

Kysyimme kolmelta Aalto-yliopiston professorilta. Heidän mukaansa Hyperloop on periaatteessa mahdollinen toteuttaa, mutta siihen liittyy suuria käytännön ongelmia.

Ongelma on esimerkiksi se, että Hyperloop maksaa valtavasti.

”Hyperloop on mielenkiintoinen hanke, joka on kuitenkin vasta konseptiasteella”, sanoo konetekniikan professori Petri Kuosmanen.

”Tähän mennessä nähdyt demot eivät tuo esiin ratkaisuja keskeisiin haasteisiin. Jos raha ja aika eivät ole rajoittavia tekijöitä, sellaisen pystyy kyllä tekemään.”

Useimmilla yrityksillä aika ja raha ovat rajoittavia tekijöitä. Joidenkin liikennetekniikan tutkijoiden keskuudessa projektia pidetään niin epärealistisena, että siitä on tullut eräänlainen vitsi.

Liikennetekniikan apulaisprofessori Milos Mladenovic kertoo, että Hyperloopin vitsaillaan olevan ”ratkaisu määrittelemättömään ongelmaan”.

Mladenovic selittää vitsin meille maallikoille.

”Vitsi on siinä, että Hyperloop on kiva hypoteettinen idea, mutta käytännössä ei ole määritelty, miksi sitä ylipäätään tarvitaan ja miten se parantaisi asioita.”

Hyperloopissa on Mladenovicin mielestä kolme keskeistä ongelmaa – kapasiteetti, turvallisuus ja kustannukset. Hän ei ole nähnyt niistä vakuuttavia faktoja.

”Vitsailemme aiheesta, koska olemassa olevat luvut ja faktat eivät vain ole tarpeeksi kattavia.”

Katsotaan ensin kapasiteettia.

FS Links on esittänyt hurjia arvioita Suomen ja Ruotsin sisäisten sekä maiden välisen Hyperloop-yhteyden käyttökapasiteetista. Yhtiön talousarvio perustuu 42 miljoonaan matkaan vuodessa. Suomessa ja Ruotsissa on yhteensä noin 15 miljoonaa asukasta. Arvion matkojen määrästä on tehnyt KPMG-konsulttiyritys.

”En ole nähnyt kunnon laskelmia siitä, kuinka monta ihmistä tekniikka voi siirtää”, Mladenovic sanoo.

”Olen lukenut ajatuksesta, että kapseleita lähetettäisiin putkeen 30 sekunnin tai minuutin välein. Jos on todella nopeasti liikkuva kulkuväline omalla kulkuradallaan, kuten junaradalla, niin lähtöjen aikavälin täytyy olla tätä pidempi. Jarrutus vie aikaa, koska vauhdin hidastumisen pitää tapahtua sopivassa tahdissa. Tämä on ihan perusliikennetiedettä.”

Jos kysyy Hyperloopin myyjiltä, on puoli minuuttiakin liikaa.

”Hyperloop Onen mukaan kapseleita voidaan lähettää putkeen jopa kymmenen sekunnin välein. Sillä nopeudella kapselien väliin jäisi kolmen kilometrin etäisyys”, sanoo suomalaisen FS Linksin hallituksen puheenjohtaja Otto Hojar.

Toinen kysymys on turvallisuus.

Hyperloop olisi Itämeren yli tai ali kulkeva 500 kilometriä pitkä putki, jonka sisällä on lähes tyhjiö. Sen sisällä ihmiset matkustaisivat kapseleissa 1 200 kilometrin tuntinopeudella. Asetelma sisältää Aalto-yliopiston professorien mukaan monia turvallisuusriskejä.

Jo pohjoisen liikenteen tavallinen maanvaiva eli routa aiheuttaa hienorakenteiselle matalan ilmanpaineen putkelle suuria haasteita.

Satojen kilometrien mittainen alipaineistettu putki on myös hyvin altis esimerkiksi terroristi-iskuille.

Mladenovicin mukaan on epävarmaa, saisiko Hyperloopin suunniteltu tekniikka tarvittavia turvallisuuslupia. Uusia liikennevälineitä ei voi noin vain rakentaa, vaan niiden on noudatettava hyvin tiukkoja turvallisuussäädöksiä, ennen kuin ne saavat toimintaluvan.

Kolmas ongelma-alue ovat kustannukset.

Koko hanketta sekä sen todellisia kustannuksia on Mladenovicin mukaan hyvin vaikea arvioida, sillä todellista, riittävän pitkää ja toimivaa Hyperloopia ei ole vielä rakennettu.

”Tarvitaan noin 10 kilometrin mittainen testimalli, jotta voidaan puhua todellisesta Hyperloopista. Vasta kun sitä on testattu, voimme alkaa arvioida kustannuksia ja hyötyjä.”

FS Linksin hallituksen puheenjohtajan Otto Hojarin mukaan Hyperloop One rakentaa Yhdysvaltojen Nevadaan neljän kilometrin mittaista testirataa. Ensi vuoden alussa siellä on tarkoitus päästä 1 200 kilometrin tuntinopeuteen. Jos kokeet onnistuvat, Hyperloop ottaa ison askeleen kohti toteutumista ja sen todellisia kustannuksia on paljon helpompi arvioida.

Mladenovic vertaa Hyperloopia yliäänilentokoneisiin. Niistä tunnetuin oli ranskalainen Concorde. Yliäänikoneiden odotettiin mullistavan lentoliikenteen juuri niiden nopeuden takia. Viimeinen kaupallinen yliäänilento tehtiin kuitenkin jo vuonna 2003.

Keskeinen ongelma oli, että yliäänilentokoneiden kustannukset arvioitiin aivan liian alakanttiin.

”Alun perin niiden arvioitiin maksavan kymmeniä miljardeja dollareita, mutta todellinen hinta oli kymmenkertainen, 100–150 miljardia.”

Kustannusten seurauksena menopaluu Atlantin yli Concordella maksoi noin 10 000 euroa. Konetta käyttivät käytännössä vain rikkaat julkkikset ja poliitikot.

Mladenovicin mukaan suunnitteilla olevien Hyperloop-yhteyksien hinta tulee olemaan useita kymmeniä miljardeja. FS Linksin mukaan Helsingin ja Tukholman välisen yhteyden rakentaminen maksaa riskimarginaaleineenkin 19 miljardia euroa. Arvio nojaa tässäkin konsulttiyhtiö KPMG:n tekemään selvitykseen.

”Aivan kuten yliäänikoneiden kohdalla, meillä on taipumus aliarvioida uusien tekniikoiden kustannuksia”, Mladenovic muistuttaa.

Jos pääsisimme kysymään Elon Muskilta, hän pitäisi Mladenovicia varmaankin ankeuttajana.

Muskin visiossa Hyperloop on osa kokonaan sähköllä pyörivää liikennejärjestelmää, jossa olemme päässeet eroon öljystä. Näin torjumme ilmastonmuutoksen ja parannamme samalla elämänlaatua. Toteutuskin onnistuu.

”Vannon, ei se ole kovin vaikeaa”, keksijä totesi CNN:n haastattelussa viime vuoden lopulla.

Mietitään vielä sitä vitsiä – Hyperloop on ratkaisu ongelmaan, jota ei ole määritelty. Miten apulaisprofessori Mladenovicin mielestä Hyperloopin kaltaisia suunnitelmia pitäisi lähestyä?

Ihmisten tarpeista lähtien.

”Lähtökohtana pitäisi olla, että tällaista uutta tekniikkaa tarvitaan, koska ihmiset tarvitsevat sitä. Lähtökohdan ei pitäisi olla, että tämä kuulostaa siistiltä, joten tehdään se. Piilaaksossa joskus katsotaan asioita tällä tavalla.”

Piilaaksosta on peräisin myös startup-henkinen ajatus jatkuvasta tuotekehittelystä. Mladenovicin mukaan se olisi tässä yhteydessä paitsi ongelmallista, jopa erittäin vaarallista. Startup-henki asettuisi ihmishenkiä vastaan.

”Piilaaksossa ajatellaan, että tehdään tuote ensin valmiiksi ja ratkotaan ongelmat myöhemmin. Mutta tässä puhutaan ihmishengistä ja valtavista kustannuksista.”

Miten näihin kysymyksiin vastaa Hyperloopia toteuttamassa olevan yrityksen edustaja?

FS Linksin hallituksen puheenjohtaja Otto Hojar luottaa Hyperloop-teknologiaan. Hänen mielestään on selvä syy sille, miksi ihmiset haluaisivat käyttää sitä.

”Monet kuluttajat haluavat nopeita, tehokkaita ja helposti saatavilla olevia liikenneyhteyksiä. Hyperloopilla ei tarvitse odotella aikatauluja. Se on myös hyvin energiatehokas tapa matkustaa.”

Turvallisuusriskejä Hojar ei hankkeessa näe – päinvastoin.

”Hyperloop tulee oleman turvallisempi kuin mikään muu liikennemuoto, esimerkiksi siksi, että putken sisällä on täysin kontrolloitu ympäristö ja järjestelmä on täysin tietokonekoneohjauksessa.”

Hojar on varma, että Hyperloop toteutuu.

Suomen ja Ruotsin sisäiset yhteydet ovat häneen mukaansa käytössä 8–10 vuoden kuluttua ja maiden välinen yhteys 12–15 vuoden päästä. FS Links nojaa tässä konsulttiyhtiö Rambollin tekemiin arvioihin.

FS Links suunnittelee rakennuttavansa paljon nopeammalla aikataululla testiradan, joka voisi lähteä esimerkiksi Salosta.

FS Links toimii yksityisellä rahoituksella – jonkun verran EU-rahoitusta on myös tarkoitus hakea – joten luonnollisesti yrityksen hallituksen puheenjohtajan on saatava sijoittajat luottamaan hankkeeseen.

KPMG:n tekemän arvion mukaan Hyperloop-matkoja tehtäisiin siis vuodessa noin 42 miljoonaa. Niistä yli 13 miljoonaa on määrä tapahtua Suomen Hyperloop-putkessa, joka on määrä rakentaa Turun ja Helsingin välillä. Toisin sanoen jokainen suomalainen matkustaisi putkessa vähintään kaksi kertaa vuodessa, Turun, Salon ja Helsingin välillä.

Tällä laskelmalla liikevaihtoa kertyisi yhteensä noin miljardi euroa vuodessa.

Keskustelu Hyperloopista on viime aikoina muuttunut erittäin intohimoiseksi, verkossa jopa raivokkaaksi. Muskin villit visiot ja niiden herättämä usko ovat joistakin naiiveja. Toisten mielestä Musk on visionääri, jonka kaltaisia tarvitaan, jotta maailma ja ihmiskunta kehittyvät.

Konetekniikan professori Kalevi Ekman hämmästelee keskustelun intensiivisyyttä.

”Aihe näyttää herättävän poikkeuksellisen paljon keskustelua ja kuumia tunteita. En tiedä miksi. Kovin monen projektin kanssa ei tällaista tapahdu.”

Mikä siis on totuus Hyperloopista?

Sitä on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Näyttäisi siltä, että Hyperloop on ainakin periaatteessa mahdollista rakentaa. Jos turvallisuuskysymykset ratkaistaan ja toiminnalle löytyy kannattava liiketoimintamalli, jäljelle jää kuitenkin vielä yksi kysymys.

Haluammeko me Hyperloopia?

Otetaan unelmalle vertailukohta todellisuudesta. Sellainen löytyy Shanghaista, Kiinasta. Shanghaissa kaupungin keskustan ja lentokentän välillä kulkee yli 500 kilometrin tuntivauhtiin pääsevä maglev-junayhteys.

Sen kohtalo on ollut karu.

”Siitä on tullut turistikohde”, sanoo Mladenovic, joka kävi juuri Shanghaissa. ”Paikalliset eivät käytä sitä, koska liput ovat heidän mielestään liian kalliita.”

Maglev-junan lippu ei itse asiassa ole hirveän paljon kalliimpi kuin tavallisen junan, mutta silti paikalliset kokevat, että junan tuoma hyöty ei ole hinnan arvoinen.

Mladenovic on kriittinen Hyperloopia kohtaan. Syyt ovat käytännöllisiä, eivät periaatteellisia. Hän on varma siitä, että tarvitaan vielä paljon tutkimusta, ennen kuin Hyperloopin voi julistaa joko mahdolliseksi tai mahdottomaksi toteuttaa. Silti ei ole varmaa, löytyykö kysyntää.

”Ei pidä ajatella, että vastustaisin teknologian kehitystä. Työskentelen itsekin futuristisen tekniikan parissa – itseohjautuvien autojen”, Mladenovic myöntää.

Kaiken tämän pohdiskelun perustana on Elon Muskin vuonna 2013 blogissaan esittämä visio. Kun Musk puhuu ihmiskunnasta, joka voi matkustaa lähes minne tahansa salamannopeasti, häntä tekee mieli uskoa. Onko Musk taitava kauppamies vai mullistava keksijä? Ainakin hän on joku, joka näyttää tietä eteenpäin – vaikka sitten Helsingistä Turkuun. Tai kuten hän itse sanoo:

”Lukuun ottamatta teleportaatiota, mikä olisi tietysti mieletöntä (toteuttakaa joku se, jooko), ainoa supernopean matkustamisen mahdollisuus on rakentaa maan päälle tai alle putki, jonka sisällä vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet.”

Kuvat Elon Muskin alkuperäisestä Hyperloop-konseptidokumentista, joka löytyy tästä linkistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Liikenne
  • Tiede
  • Hyperloop
  • Ulkomaat
  • Kotimaa
Nyt.fi luetuimmat
  1. 1

    Näin Trumpin tiedottaja mokaili minuutti minuutilta itsensä syvemmälle Hitler-möläytyksen suohon, koonti tapahtumista

  2. 2

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  3. 3

    Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

  4. 4

    Helsingissä järjestetään lauantaina retropelimyyjäiset: fiilistelyyn kuuluvat Zelda, Donkey Kong ja Mario Bros

  5. 5

    Torille! Monty Python -mies Michael Palin onnittelee 100-vuotiasta Suomea mahtavalla videoviestillä ja laulaa legendaarisen Finland, Finland, Finland -laulun

  6. 6

    Laulaja Chester Benningtonin kuolema koskettaa faneja ympäri maailmaa – Keräsimme netistä koskettavimpia muistoja siitä, kuinka Linkin Parkin musiikki auttoi vaikeiden aikojen yli

  7. 7

    Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

  8. 8

    Jaksoarvio: Game of Thronesin seitsemäs kausi alkoi verisellä kostolla ja Ed Sheeranin laulavalla cameolla

  9. 9

    Game of Thronesin uutta psykopaattipahista esittää tanskalaistähti Pilou Asbaek, ja nyt hän kertoo, miten sai roolin

  10. 10

    Pikku Kakkosen punainen lista: näitä lastenohjelmia ei enää saa esittää

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Mistä Helsingistä saa hyvännäköistä miestenmuotia? Tässä 16 erilaista kivaa kauppaa

  2. 2

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  3. 3

    Torille! Monty Python -mies Michael Palin onnittelee 100-vuotiasta Suomea mahtavalla videoviestillä ja laulaa legendaarisen Finland, Finland, Finland -laulun

  4. 4

    Teinielokuvaklassikko The Breakfast Clubin paras hahmo oli ”friikki”, joka ei vielä 1980-luvulla kelvannut pojille

  5. 5

    Suomalaismuoti kiinnostaa maailmalla! Palkitun suunnittelijan mukaan pukeutumiskulttuurissamme on tekemistä, mutta: ”On ihan ok, että olemme käytännöllisempi kansa”

  6. 6

    Laulaja Chester Benningtonin kuolema koskettaa faneja ympäri maailmaa – Keräsimme netistä koskettavimpia muistoja siitä, kuinka Linkin Parkin musiikki auttoi vaikeiden aikojen yli

  7. 7

    Näin Trumpin tiedottaja mokaili minuutti minuutilta itsensä syvemmälle Hitler-möläytyksen suohon, koonti tapahtumista

  8. 8

    Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

  9. 9

    Antti Tuisku, Haloo Helsinki, JVG, Sanni ja Profeetat esiintyvät kaikki viikonloppuna Tikkurila-festivaaleilla: ”Ei tarvitse miettiä, että mikä tuo örzingörzin-bändi on”

  10. 10

    Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  2. 2

    Keskiviikkona julkaistu sarjakuva oikeuttaa häirintää ja se ei ole ok – näistä syistä

  3. 3

    Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

  4. 4

    Jaksoarvio: Game of Thronesin seitsemäs kausi alkoi verisellä kostolla ja Ed Sheeranin laulavalla cameolla

  5. 5

    Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

  6. 6

    Laulajatähti R. Kellyä syytetään nuorten naisten aivopesusta ja oudon seksuaalisen kultin johtamisesta, Kelly kiistää itse kaiken – tästä on kyse

  7. 7

    ”Olet niin hyvässä kunnossa”, sanoi Trump Ranskan presidentin puolisolle kameroiden edessä, äläkkä seurasi – Neuvomme Trumpille: Älä kommentoi naisten ulkonäköä ollenkaan

  8. 8

    Mistä Helsingistä saa hyvännäköistä miestenmuotia? Tässä 16 erilaista kivaa kauppaa

  9. 9

    Game of Thronesin uutta psykopaattipahista esittää tanskalaistähti Pilou Asbaek, ja nyt hän kertoo, miten sai roolin

  10. 10

    Jenkkiopettaja kirjoitti hittijutun suomalaisten tavoista – ja suututti maanmiehensä

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  1. 1

    Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

  2. 2

    CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

  3. 3

    Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta kadehtii välillä narkomaaneja – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa ”dope boyt” toimittavat ilmaisia huumepusseja kotioville

  4. 4

    Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

  5. 5

    ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

  6. 6

    Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

  7. 7

    Ihmiskunnan itsetunto on pitkään ollut kuolemattoman sielun ja ylivertaisen älyn varassa – mutta kumpaakaan meillä ei ole

  8. 8

    Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

  9. 9

    Ruotsin puolustusvoimien salaista tietoa vuotanut ulkomaille – tietoturvaskandaali paisuu

  10. 10

    Brittien uusi Jane Austen -seteli aiheuttaa harmia – fanien mukaan pankki ei ole ymmärtänyt seteliin painettua sitaattia

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

  2. 2

    Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

  3. 3

    Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

  4. 4

    Tanska siivoaa kerjäläisensä vankilaan – kahden viikon ehdottomia tuomioita jaetaan nyt ilman varoitusta

  5. 5

    CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

  6. 6

    Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

  7. 7

    Brittien uusi Jane Austen -seteli aiheuttaa harmia – fanien mukaan pankki ei ole ymmärtänyt seteliin painettua sitaattia

  8. 8

    Äänestäjät saivat tahtonsa läpi: Tukholman ja Göteborgin väliä kulkeva juna nimettiin Trainy McTrainfaceksi

  9. 9

    Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

  10. 10

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

  2. 2

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  3. 3

    Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

  4. 4

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  5. 5

    Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

  6. 6

    Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

  7. 7

    Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

  8. 8

    Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

  9. 9

    Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

  10. 10

    Kun entinen poikaystävä tappoi itsensä, Tuisku Lehto, 27, päätti elää – nyt hän on tehnyt näyttelyn, jossa näkyy mielenterveys­kuntoutujien ilo

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Viisi loukkaantui ulosajossa Tammelassa – pelastuslaitos joutui irrottamaan yhden matkustajan autosta
  3. Ihmiskunnan itsetunto on pitkään ollut kuolemattoman sielun ja ylivertaisen älyn varassa – mutta kumpaakaan meillä ei ole
  4. Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä
  5. ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat
  6. Touko Aalto pyrkii nostamaan kahdessa vuodessa vihreät Suomen suurimmaksi puolueeksi – ”Politiikassa on tavoiteltava pääministeriyttä”
  7. Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”
  8. Oppivelvollisuuden mekaaninen pidennys olisi vanhanaikainen tapa torpata syrjäytymistä – yliopistojen lukukausimaksujen aika ei ole nyt, koska ne juuri saatiin ulkomaalaisille
  9. Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta kadehtii välillä narkomaaneja – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa ”dope boyt” toimittavat ilmaisia huumepusseja kotioville
  10. 2 tuntia sitten
  11. Mikä vikunja on? – Tämä ja muita kysymyksiä tänään Uutisgurussa
  12. Lauantai tuo mukanaan sekä sadetta että poutaa
  13. Näytä lisää