Valikko

Suomeen on tulossa matkustusputki, johon ammutaan ihmisiä äänen nopeudella – mutta onko Hyperloop oikeasti vain vitsi?

Kaikki muuttuu. Liikumme pian aivan eri tavalla.

Kaikki muuttuu. Liikumme pian aivan eri tavalla.

Edessä on liikenteen totaalinen vallankumous.

Näin meille yleensä kerrotaan Hyperloopista, uudenlaisesta joukkoliikennevälineestä, jollaista kaavaillaan ensimmäisten joukossa Suomeen. Hyperloop-putkessa äänen nopeudella kiitävät kapselit tekevät etäisyyksistä merkityksettömiä ja pistävät junat ja lentokoneet telakalle.

Suomessa yhteyttä kaavaillaan aluksi Salon ja Turun välille, ja rakennustöiden on luvattu voivan alkaa jo ensi vuonna. Esimerkiksi Outokummun toimitusjohtaja Roeland Baan ja Roviolta lähtenyt Peter Vesterbacka ovat kehuneet Hyperloopia.

Hyperloopin visioidaan kuljettavan ihmisiä jopa 1200 kilometrin tuntivauhdilla putkessa Helsingistä Tukholmaan tai Tallinnaan, Itämeren ali. Näin Tukholmasta ja Helsingistä tulisi yksi suuri kaupunki.

Hyperloop on kuitenkin vasta suunnitelma. Sitä ei ole kunnolla edes vielä testattu. Hyperloop on unelma.

Jos kirkassilmäisellä startup-ajattelulla olisi symbolinen toteemi, se olisi Hyperloop.

Hyperloop syntyi Elon Muskin visiosta. Musk on teknologiauskon kultapoika, jonka keksintöjen uskotaan muuttavan maailmaa. Musk perusti ensin Paypalin, sitten maailman halutuimpia sähköautoja tekevän Tesla Motorsin ja johtaa yksityisiä avaruuslentoja tekevää SpaceX:ää.

Musk kehitti Hyperloopin konseptin vuonna 2013. Musk julkisti ideansa ja sanoi, että kuka tahansa voi lähteä sitä toteuttamaan – hänellä ei olisi siihen aikaa.

Mikä Hyperloop siis oikein on?

Yksinkertaisesti sanottuna se on putki, joka on pumpattu lähes tyhjäksi ilmasta. Näin päästään eroon ilmanvastuksesta.

Putken sisään laukaistaan kapseleita, joihin suunnitelmien mukaan mahtuisi 30–90 matkustajaa tai vastaava määrä rahtitavaraa. Kapselit leijuvat magneettikentän päällä ja kiitävät jopa 1200–1300 kilometrin tuntivauhtia. Putken seinämissä on sopivin välein moottoreita, jotka tuuppivat kapseleita eteenpäin, kun vauhti alkaa hiipua.

Periaatteessa kyse on samasta tekniikasta kuin 1980-luvun toimistoissa suositussa putkipostissa. Putkipostia käytetään edelleen esimerkiksi apteekeissa, isoissa kaupoissa ja tehtaissa.

Hyperloopin kehityksen kärjessä on kaksi amerikkalaista yritystä, Hyperloop One – joka tunnettiin aiemmin nimellä Hyperloop Technologies – sekä Hyperloop Transportation Technologies. Ne tarttuivat Muskin ideaan.

Suomessa on oma yrityksensä. Ahvenanmaalle perustettiin viime vuoden lopulla FS Links -niminen yritys. Sen tarkoitus on edistää Suomeen ja Ruotsiin suunnitteilla olevia Hyperloop-hankkeita. Helsingin ja Tukholman välille suunnitellaan putkea, jossa matka taittuisi jopa 28 minuutissa.

FS Links on ensimmäisten joukossa maailmassa ajamassa Hyperloopin toteutusta. Se tekee yhteistyötä Hyperloop Onen kanssa.

Kiinnostusta on myös esimerkiksi Hollannissa ja Australiassa.

Koko hankkeen isoin kysymysmerkki on se, että Hyperloopia ei ole vielä olemassa missään. Se on täysin hypoteettista tekniikkaa.

Onko Hyperloop siis oikea mahdollisuus vai pelkkää hypeä?

Kysyimme kolmelta Aalto-yliopiston professorilta. Heidän mukaansa Hyperloop on periaatteessa mahdollinen toteuttaa, mutta siihen liittyy suuria käytännön ongelmia.

Ongelma on esimerkiksi se, että Hyperloop maksaa valtavasti.

”Hyperloop on mielenkiintoinen hanke, joka on kuitenkin vasta konseptiasteella”, sanoo konetekniikan professori Petri Kuosmanen.

”Tähän mennessä nähdyt demot eivät tuo esiin ratkaisuja keskeisiin haasteisiin. Jos raha ja aika eivät ole rajoittavia tekijöitä, sellaisen pystyy kyllä tekemään.”

Useimmilla yrityksillä aika ja raha ovat rajoittavia tekijöitä. Joidenkin liikennetekniikan tutkijoiden keskuudessa projektia pidetään niin epärealistisena, että siitä on tullut eräänlainen vitsi.

Liikennetekniikan apulaisprofessori Milos Mladenovic kertoo, että Hyperloopin vitsaillaan olevan ”ratkaisu määrittelemättömään ongelmaan”.

Mladenovic selittää vitsin meille maallikoille.

”Vitsi on siinä, että Hyperloop on kiva hypoteettinen idea, mutta käytännössä ei ole määritelty, miksi sitä ylipäätään tarvitaan ja miten se parantaisi asioita.”

Hyperloopissa on Mladenovicin mielestä kolme keskeistä ongelmaa – kapasiteetti, turvallisuus ja kustannukset. Hän ei ole nähnyt niistä vakuuttavia faktoja.

”Vitsailemme aiheesta, koska olemassa olevat luvut ja faktat eivät vain ole tarpeeksi kattavia.”

Katsotaan ensin kapasiteettia.

FS Links on esittänyt hurjia arvioita Suomen ja Ruotsin sisäisten sekä maiden välisen Hyperloop-yhteyden käyttökapasiteetista. Yhtiön talousarvio perustuu 42 miljoonaan matkaan vuodessa. Suomessa ja Ruotsissa on yhteensä noin 15 miljoonaa asukasta. Arvion matkojen määrästä on tehnyt KPMG-konsulttiyritys.

”En ole nähnyt kunnon laskelmia siitä, kuinka monta ihmistä tekniikka voi siirtää”, Mladenovic sanoo.

”Olen lukenut ajatuksesta, että kapseleita lähetettäisiin putkeen 30 sekunnin tai minuutin välein. Jos on todella nopeasti liikkuva kulkuväline omalla kulkuradallaan, kuten junaradalla, niin lähtöjen aikavälin täytyy olla tätä pidempi. Jarrutus vie aikaa, koska vauhdin hidastumisen pitää tapahtua sopivassa tahdissa. Tämä on ihan perusliikennetiedettä.”

Jos kysyy Hyperloopin myyjiltä, on puoli minuuttiakin liikaa.

”Hyperloop Onen mukaan kapseleita voidaan lähettää putkeen jopa kymmenen sekunnin välein. Sillä nopeudella kapselien väliin jäisi kolmen kilometrin etäisyys”, sanoo suomalaisen FS Linksin hallituksen puheenjohtaja Otto Hojar.

Toinen kysymys on turvallisuus.

Hyperloop olisi Itämeren yli tai ali kulkeva 500 kilometriä pitkä putki, jonka sisällä on lähes tyhjiö. Sen sisällä ihmiset matkustaisivat kapseleissa 1 200 kilometrin tuntinopeudella. Asetelma sisältää Aalto-yliopiston professorien mukaan monia turvallisuusriskejä.

Jo pohjoisen liikenteen tavallinen maanvaiva eli routa aiheuttaa hienorakenteiselle matalan ilmanpaineen putkelle suuria haasteita.

Satojen kilometrien mittainen alipaineistettu putki on myös hyvin altis esimerkiksi terroristi-iskuille.

Mladenovicin mukaan on epävarmaa, saisiko Hyperloopin suunniteltu tekniikka tarvittavia turvallisuuslupia. Uusia liikennevälineitä ei voi noin vain rakentaa, vaan niiden on noudatettava hyvin tiukkoja turvallisuussäädöksiä, ennen kuin ne saavat toimintaluvan.

Kolmas ongelma-alue ovat kustannukset.

Koko hanketta sekä sen todellisia kustannuksia on Mladenovicin mukaan hyvin vaikea arvioida, sillä todellista, riittävän pitkää ja toimivaa Hyperloopia ei ole vielä rakennettu.

”Tarvitaan noin 10 kilometrin mittainen testimalli, jotta voidaan puhua todellisesta Hyperloopista. Vasta kun sitä on testattu, voimme alkaa arvioida kustannuksia ja hyötyjä.”

FS Linksin hallituksen puheenjohtajan Otto Hojarin mukaan Hyperloop One rakentaa Yhdysvaltojen Nevadaan neljän kilometrin mittaista testirataa. Ensi vuoden alussa siellä on tarkoitus päästä 1 200 kilometrin tuntinopeuteen. Jos kokeet onnistuvat, Hyperloop ottaa ison askeleen kohti toteutumista ja sen todellisia kustannuksia on paljon helpompi arvioida.

Mladenovic vertaa Hyperloopia yliäänilentokoneisiin. Niistä tunnetuin oli ranskalainen Concorde. Yliäänikoneiden odotettiin mullistavan lentoliikenteen juuri niiden nopeuden takia. Viimeinen kaupallinen yliäänilento tehtiin kuitenkin jo vuonna 2003.

Keskeinen ongelma oli, että yliäänilentokoneiden kustannukset arvioitiin aivan liian alakanttiin.

”Alun perin niiden arvioitiin maksavan kymmeniä miljardeja dollareita, mutta todellinen hinta oli kymmenkertainen, 100–150 miljardia.”

Kustannusten seurauksena menopaluu Atlantin yli Concordella maksoi noin 10 000 euroa. Konetta käyttivät käytännössä vain rikkaat julkkikset ja poliitikot.

Mladenovicin mukaan suunnitteilla olevien Hyperloop-yhteyksien hinta tulee olemaan useita kymmeniä miljardeja. FS Linksin mukaan Helsingin ja Tukholman välisen yhteyden rakentaminen maksaa riskimarginaaleineenkin 19 miljardia euroa. Arvio nojaa tässäkin konsulttiyhtiö KPMG:n tekemään selvitykseen.

”Aivan kuten yliäänikoneiden kohdalla, meillä on taipumus aliarvioida uusien tekniikoiden kustannuksia”, Mladenovic muistuttaa.

Jos pääsisimme kysymään Elon Muskilta, hän pitäisi Mladenovicia varmaankin ankeuttajana.

Muskin visiossa Hyperloop on osa kokonaan sähköllä pyörivää liikennejärjestelmää, jossa olemme päässeet eroon öljystä. Näin torjumme ilmastonmuutoksen ja parannamme samalla elämänlaatua. Toteutuskin onnistuu.

”Vannon, ei se ole kovin vaikeaa”, keksijä totesi CNN:n haastattelussa viime vuoden lopulla.

Mietitään vielä sitä vitsiä – Hyperloop on ratkaisu ongelmaan, jota ei ole määritelty. Miten apulaisprofessori Mladenovicin mielestä Hyperloopin kaltaisia suunnitelmia pitäisi lähestyä?

Ihmisten tarpeista lähtien.

”Lähtökohtana pitäisi olla, että tällaista uutta tekniikkaa tarvitaan, koska ihmiset tarvitsevat sitä. Lähtökohdan ei pitäisi olla, että tämä kuulostaa siistiltä, joten tehdään se. Piilaaksossa joskus katsotaan asioita tällä tavalla.”

Piilaaksosta on peräisin myös startup-henkinen ajatus jatkuvasta tuotekehittelystä. Mladenovicin mukaan se olisi tässä yhteydessä paitsi ongelmallista, jopa erittäin vaarallista. Startup-henki asettuisi ihmishenkiä vastaan.

”Piilaaksossa ajatellaan, että tehdään tuote ensin valmiiksi ja ratkotaan ongelmat myöhemmin. Mutta tässä puhutaan ihmishengistä ja valtavista kustannuksista.”

Miten näihin kysymyksiin vastaa Hyperloopia toteuttamassa olevan yrityksen edustaja?

FS Linksin hallituksen puheenjohtaja Otto Hojar luottaa Hyperloop-teknologiaan. Hänen mielestään on selvä syy sille, miksi ihmiset haluaisivat käyttää sitä.

”Monet kuluttajat haluavat nopeita, tehokkaita ja helposti saatavilla olevia liikenneyhteyksiä. Hyperloopilla ei tarvitse odotella aikatauluja. Se on myös hyvin energiatehokas tapa matkustaa.”

Turvallisuusriskejä Hojar ei hankkeessa näe – päinvastoin.

”Hyperloop tulee oleman turvallisempi kuin mikään muu liikennemuoto, esimerkiksi siksi, että putken sisällä on täysin kontrolloitu ympäristö ja järjestelmä on täysin tietokonekoneohjauksessa.”

Hojar on varma, että Hyperloop toteutuu.

Suomen ja Ruotsin sisäiset yhteydet ovat häneen mukaansa käytössä 8–10 vuoden kuluttua ja maiden välinen yhteys 12–15 vuoden päästä. FS Links nojaa tässä konsulttiyhtiö Rambollin tekemiin arvioihin.

FS Links suunnittelee rakennuttavansa paljon nopeammalla aikataululla testiradan, joka voisi lähteä esimerkiksi Salosta.

FS Links toimii yksityisellä rahoituksella – jonkun verran EU-rahoitusta on myös tarkoitus hakea – joten luonnollisesti yrityksen hallituksen puheenjohtajan on saatava sijoittajat luottamaan hankkeeseen.

KPMG:n tekemän arvion mukaan Hyperloop-matkoja tehtäisiin siis vuodessa noin 42 miljoonaa. Niistä yli 13 miljoonaa on määrä tapahtua Suomen Hyperloop-putkessa, joka on määrä rakentaa Turun ja Helsingin välillä. Toisin sanoen jokainen suomalainen matkustaisi putkessa vähintään kaksi kertaa vuodessa, Turun, Salon ja Helsingin välillä.

Tällä laskelmalla liikevaihtoa kertyisi yhteensä noin miljardi euroa vuodessa.

Keskustelu Hyperloopista on viime aikoina muuttunut erittäin intohimoiseksi, verkossa jopa raivokkaaksi. Muskin villit visiot ja niiden herättämä usko ovat joistakin naiiveja. Toisten mielestä Musk on visionääri, jonka kaltaisia tarvitaan, jotta maailma ja ihmiskunta kehittyvät.

Konetekniikan professori Kalevi Ekman hämmästelee keskustelun intensiivisyyttä.

”Aihe näyttää herättävän poikkeuksellisen paljon keskustelua ja kuumia tunteita. En tiedä miksi. Kovin monen projektin kanssa ei tällaista tapahdu.”

Mikä siis on totuus Hyperloopista?

Sitä on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Näyttäisi siltä, että Hyperloop on ainakin periaatteessa mahdollista rakentaa. Jos turvallisuuskysymykset ratkaistaan ja toiminnalle löytyy kannattava liiketoimintamalli, jäljelle jää kuitenkin vielä yksi kysymys.

Haluammeko me Hyperloopia?

Otetaan unelmalle vertailukohta todellisuudesta. Sellainen löytyy Shanghaista, Kiinasta. Shanghaissa kaupungin keskustan ja lentokentän välillä kulkee yli 500 kilometrin tuntivauhtiin pääsevä maglev-junayhteys.

Sen kohtalo on ollut karu.

”Siitä on tullut turistikohde”, sanoo Mladenovic, joka kävi juuri Shanghaissa. ”Paikalliset eivät käytä sitä, koska liput ovat heidän mielestään liian kalliita.”

Maglev-junan lippu ei itse asiassa ole hirveän paljon kalliimpi kuin tavallisen junan, mutta silti paikalliset kokevat, että junan tuoma hyöty ei ole hinnan arvoinen.

Mladenovic on kriittinen Hyperloopia kohtaan. Syyt ovat käytännöllisiä, eivät periaatteellisia. Hän on varma siitä, että tarvitaan vielä paljon tutkimusta, ennen kuin Hyperloopin voi julistaa joko mahdolliseksi tai mahdottomaksi toteuttaa. Silti ei ole varmaa, löytyykö kysyntää.

”Ei pidä ajatella, että vastustaisin teknologian kehitystä. Työskentelen itsekin futuristisen tekniikan parissa – itseohjautuvien autojen”, Mladenovic myöntää.

Kaiken tämän pohdiskelun perustana on Elon Muskin vuonna 2013 blogissaan esittämä visio. Kun Musk puhuu ihmiskunnasta, joka voi matkustaa lähes minne tahansa salamannopeasti, häntä tekee mieli uskoa. Onko Musk taitava kauppamies vai mullistava keksijä? Ainakin hän on joku, joka näyttää tietä eteenpäin – vaikka sitten Helsingistä Turkuun. Tai kuten hän itse sanoo:

”Lukuun ottamatta teleportaatiota, mikä olisi tietysti mieletöntä (toteuttakaa joku se, jooko), ainoa supernopean matkustamisen mahdollisuus on rakentaa maan päälle tai alle putki, jonka sisällä vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet.”

Kuvat Elon Muskin alkuperäisestä Hyperloop-konseptidokumentista, joka löytyy tästä linkistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Liikenne
  • Tiede
  • Hyperloop
  • Ulkomaat
  • Kotimaa
Nyt.fi luetuimmat
  1. 1

    Netissä kiertää nyt ”maailman epätyydyttävin” video, jolla tehdään harmittomia juttuja väärin ja katsojia inhottaa – psykologi selittää, mistä vastenmielisyys johtuu

  2. 2

    Zombielokuvien klassikko, jota ilman The Walking Deadiakaan ei olisi, näytetään pian Helsingissä valkokankaalla – leffan musiikin tehnyt kulttibändi tulee säestämään esitystä livenä

  3. 3

    Miksi meikkaaminen on pinnallista, mutta mopojen rassaus kehittävää?

  4. 4

    Pelit-lehden ansiosta suomalaisista tuli juuri tällainen pelaajakansa: päätoimittajana 25 vuotta toiminut Tuija Lindén kertoo nyt, miten se kävi

  5. 5

    Miesten seksuaalisuus pitää vapauttaa, jotta miehetkin voisivat nauttia seksistä enemmän, sanoo tutkija – ja näin se tapahtuu

  6. 6

    Metallican keikan kallein lippu maksaa 2 400 euroa – vip-liput ovat tulleet jäädäkseen, sanoo tapahtumajärjestäjä

  7. 7

    Lasipalatsin kahvilat ja ravintola avautuivat jälleen alkuviikosta, vuoden tauon jälkeen

  8. 8

    67 brunssia Helsingissä – kattava opas siihen, mitä syödä ja missä

  9. 9

    BB-tähti, uskovainen, biseksuaali ja perussuomalaisten <del>varapuheenjohtaja</del>: Tällainen on Sebastian Tynkkynen

  10. 10

    Tämä 20-vuotias laulaja on Suomen musiikin suurin toivo, mutta täällä hänet tunnetaan huonosti – ja syy on Suomi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Pelit-lehden ansiosta suomalaisista tuli juuri tällainen pelaajakansa: päätoimittajana 25 vuotta toiminut Tuija Lindén kertoo nyt, miten se kävi

  2. 2

    Lasipalatsin kahvilat ja ravintola avautuivat jälleen alkuviikosta, vuoden tauon jälkeen

  3. 3

    Netissä kiertää nyt ”maailman epätyydyttävin” video, jolla tehdään harmittomia juttuja väärin ja katsojia inhottaa – psykologi selittää, mistä vastenmielisyys johtuu

  4. 4

    Metallican keikan kallein lippu maksaa 2 400 euroa – vip-liput ovat tulleet jäädäkseen, sanoo tapahtumajärjestäjä

  5. 5

    Miksi meikkaaminen on pinnallista, mutta mopojen rassaus kehittävää?

  6. 6

    Some villiintyi Angela Merkelin Trump-ilmeistä, esittelyssä johtajien supertapaamisen suosikkimeemit

  7. 7

    Hyvää sushia Alppiharjusta, vaikka paloittain: Pikatestasimme kuljetuspalvelussakin suositun ravintolan, jota pyörittää kolme opiskelijaa

  8. 8

    Pikatestissä tapasbaari Kampin Korttelin korkeuksissa: viihtyisät tilat ja, kyllä, hyvät tapakset

  9. 9

    Arkistoherkku Ylellä: 9-vuotias Li Andersson sanoo suorat sanat isästään

  10. 10

    Ensi-iltaan tulevan Chips-elokuvan suomenkielinen nimi on Paskalakit pyörillä, kysyimme miksi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Instagramin seuratuin ihminen poisti Instagramin puhelimestaan eikä halua enää seurata sitä, koska väsyi turhia asioita tursuavaan someen

  2. 2

    Some villiintyi Angela Merkelin Trump-ilmeistä, esittelyssä johtajien supertapaamisen suosikkimeemit

  3. 3

    Popin supertähti sairastui syömishäiriöön ja lopetti nettikommenttien lukemisen, kertoo siitä nyt kaikille, koska haluaa tukea naisia samassa taistelussa

  4. 4

    Maailman huonoimmasta elokuvasta tehtiin Hollywood-leffa, jota ylistetään ja jolle povataan jo Oscaria

  5. 5

    Some repesi, kun vaalitilaisuudessa Vihteljärvellä mainostettiin tarjoiluna ”kakkoja” – some ei tiennyt, että kakko on oikeasti satakuntalaista leipää

  6. 6

    Emma Watson petti feminismin paljastamalla rintansa, syyttävät kriitikot – tästä on kyse Kaunotar ja hirviö -tähden kohussa

  7. 7

    Cheekin osaomistama yökerho avataan Makkarataloon parin viikon päästä – nyt paljastettiin nimi Skohan, josta vihjailtiin jo Cheekin ja Elastisen yhteisbiisissä

  8. 8

    Öljymiljonääri käytti unelmiensa kauhuelokuvaan 13 vuotta ja miljoonia dollareita, teki erikoistehosteetkin itse – elokuva julkaistiin nyt, tekijän kuoleman jälkeen

  9. 9

    Pelit-lehden ansiosta suomalaisista tuli juuri tällainen pelaajakansa: päätoimittajana 25 vuotta toiminut Tuija Lindén kertoo nyt, miten se kävi

  10. 10

    Saksan internet keksi Angela Merkel -hymiön

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  1. 1

    Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

  2. 2

    Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

  3. 3

    HSTV:n Arka paikka -ohjelma kello 11: Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

  4. 4

    Netissä kiertää nyt ”maailman epätyydyttävin” video, jolla tehdään harmittomia juttuja väärin ja katsojia inhottaa – psykologi selittää, mistä vastenmielisyys johtuu

  5. 5

    Suomalaismiljardööri rikkoi kuljettajan suojatiesääntöä Helsingissä: tuomittiin lähes 80 000 euron sakkoihin

  6. 6

    Tuhotyö räjäytti asevarastoja Itä-Ukrainassa, kertoo maan armeija – jopa 20 000 ihmistä evakuoitu

  7. 7

    Lontoon iskun vuoksi on otettu kiinni seitsemän ihmistä useilla paikkakunnilla – video näyttää tapahtumat Westminsterin sillalla

  8. 8

    Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

  9. 9

    Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

  10. 10

    Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisestä aloitetaan esitutkinta – hakeutui itse palkattomalle vapaalle tutkinnan ajaksi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

  2. 2

    Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

  3. 3

    ”Tuhka- ja juutalaisasioiden ministeri” oli liikaa – Helsingin yliopiston ylioppilaskunta katkaisi opiskelija­yhdistyksen tuet

  4. 4

    Poliisi varoittaa lapsia Venäjältä levinneestä ahdistavasta itsemurhapelistä – pelin osuutta itsemurhiin on myös epäilty

  5. 5

    Viisi kuollut ja 40 loukkaantunut terrori­hyökkäyksessä brittiparlamentin edustalla – hyökkääjä ajoi autolla ihmisten yli, tunkeutui parlamentin alueelle ja puukotti poliisin kuoliaaksi

  6. 6

    Harva tietää mitä tehdä, kun läheisen mieli järkkyy – ”Ei kannata sanoa, että kyllä se päivä vielä paistaa risukasaankin”

  7. 7

    En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

  8. 8

    Tutkimus: Seksin jälkihehku liimaa pareja yhteen – vaikutuksen kesto on vakio

  9. 9

    HSTV:n Arka paikka -ohjelma kello 11: Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

  10. 10

    Turkin Erdoğanin puheet kovenevat entisestään: ”Jos Eurooppa jatkaa tähän malliin, yhdenkään eurooppalaisen ei ole turvallista kävellä kaduilla”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

  2. 2

    Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

  3. 3

    Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

  4. 4

    Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

  5. 5

    Kela vaatii, että 6-vuotiaalle lapsenlapselle säästämäni rahat käytetään perheen elättämiseen

  6. 6

    Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

  7. 7

    En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

  8. 8

    Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

  9. 9

    Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

  10. 10

    Instagramin seuratuin ihminen poisti Instagramin puhelimestaan eikä halua enää seurata sitä, koska väsyi turhia asioita tursuavaan someen

  11. Näytä lisää