Valikko

Nämä 11 feministien niksiä näyttävät, miten tasa-arvoisesta elämästä tulee rennompaa

Rosa Meriläinen ja Saara Särmä kertovat uutuuskirjassa, miten elämästä tulee tasa-arvoisempaa, vapaampaa ja yksinkertaisesti hauskempaa.

Feminismi tekee elämästä vapaampaa ja hauskempaa, naisille ja miehille ja ihan kaikille. Siksi meidän kaikkien kannattaisi ryhtyä feministeiksi.

Tämä fiilis jää Rosa Meriläinen ja Saara Särmä uutuuskirjasta Anna mennä – Opas hauskempaan elämään (2016).

Kyseessä ei ole tietokirja vaan eräänlainen kaikenikäisten naisten itseluottamuskirja, joka yrittää purkaa paineita ja kannustaa. Sen voisi pistää samaan pinoon Jenni Pääskysaaren kirjoittamien kirjojen Tyttö sinä olet... (2015) ja Poika sinä olet... (2016) kanssa.

Kirjoittajat ovat työtovereita ja feministisen ajatushautomo Hatun perustajajäseniä. Aiemmin muun muassa vihreiden kansanedustajana toiminut Meriläinen on kirjailija ja HS.fi:n kolumnisti. Yhteiskuntatieteiden tohtori Särmä nousi viime vuonna kansainväliseen julkisuuteen Congratulations! You have an all-male panel -blogillaan, jossa käräytetään pelkistä miehistä koostuvia asiantuntijaraateja.

Luin kirjan innostuneena. Se ei sisältänyt juurikaan uutta tietoa.

Sen sijaan Särmä ja Meriläinen jakoivat hyviä oivalluksia, jotka kannattaa ottaa haltuun, oli sitten mies, nainen tai muunsukupuolinen. Tässä tärkeimmät:

1. Patriarkaatti käsitetään väärin

Tämä väärä mielikuva pitää korjata pois pöydältä heti, koska tähän kaikki keskustelu niin usein pysähtyy.

”Patriarkaatti” on vanha termi, jolla viitattiin aiemmin isän tai miehen ylivaltaan naisesta. Nykyisin se tarkoittaa ylipäätään stereotyyppisille, tiukoille rooleille perustuvaa valtajärjestelmää, joka syrjii naisia ja myös joitakin miehiä.

Tämä näyttää unohtuvan kun miesaktivismin edustajat sanovat, että feminismi unohtaa miehet, ja vaativat valokeilaa erityisesti miehiin kohdistuvaan syrjintään. Miehet joutuvat opettelemaan ampumaan toisiaan pakollisen asevelvollisuuden takia, kuolevat nuorempina, kärsivät oppimisvaikeuksista, ylipainosta, asunnottomuudesta ja peliongelmista useammin kuin naiset. Ongelmat usein kasautuvat.

Naiset saavat elää vanhemmiksi, mutta heille lankeaa vastuu kodista, lapsista, he saavat keskimäärin huonompaa palkkaa, ylenevät hitaammin, masentuvat ja saavat herkemmin syömishäiriön.

Listoja voisi vertailla loputtomiin. Olennaista on kysyä, mistä nämä sukupuolille kasautuvat ongelmat johtuvat ja miten niitä voisi ratkoa. Siis: patriarkaatissa valta on joillakin miehillä, ja monet muut kärsivät – sukupuolesta riippumatta.

2. Kiintiöitä tarvitaan, koska muuten mikään ei muutu

Tasaisin väliajoin mediassa käydään iso keskustelu kiintiöistä ja niiden tarpeellisuudesta: Miksi niitä tarvitaan? Toimivatko ne vai ovatko ne ”osaavien ihmisten tulppana”?

Miksi pitäisi ottaa huomioon, onko jossakin ryhmässä muita kuin valkoisia heteromiehiä?

Esimerkiksi maaliskuussa 2015 keskustelua ryyditti Naisasialiitto Unionin somessa jakama laskelma, jonka mukaan pörssiyritysten johdossa on Suomessa harvemmin nainen kuin Juha-niminen mies.

Esikuvana oli New York Timesin tekemä laskelma, jossa John-nimiset miehet olivat pörssiyritysten johtotehtävissä useammin kuin minkään nimiset naiset.

Jos niin satunnaisesta muuttujasta, kuin samannimisistä miehistä, saa kerättyä isomman joukon kuin naisista ylipäätään, se kuuluisa lasikatto on olemassa, eikä se korjaannu vain odottamalla, että ne kaikista hurjapäisimmät yksilöt sinkoavat itsensä sen läpi. Kiintiöt ovat konkreettinen keino korottaa tätä kattoa.

Vallan entistä reilummalle jakamiselle on perusteita vaikka kuinka. Ihmiset ovat yleisesti onnellisempia kun heillä on valta päättää elämästään.

Myös tehdyt päätökset ovat parempia, jos riittävästi eri näkökulmia on otettu huomioon:

”Mitä huonommin joku tietty ryhmä on edustettuna yhteiskunnan huipulla, sitä enemmän on heidän nostamisekseen ahkeroitava. Ei voi vain kuitata, että ”kyllä meille ovat kaikki tervetulleita” tai että ”pätevin valitaan.”

3. Hyvinvointivaltio on olennainen osa feminismiä, eikä siitä voida tinkiä ilman, että vapaus ja tasa-arvo vähenevät

Särmä ja Meriläinen ovat suomalaisia feministejä. He tuntevat historian, jossa naisen juridinen asema on muuttunut isän tai miehensä omaisuudesta itsenäiseksi yksilöksi. He sanovat, että ”hyvinvointivaltio edullisine palveluineen ja tulonsiirtoineen on naisen paras ystävä”.

Vastaesimerkki on Yhdysvallat, jossa erot eri ihmisryhmien välillä ovat valtavat. Poikkeusyksilöt voivat saada stipendin, erottautua massasta ja raivata tiensä vallakkaisiin asemiin, mutta valtarakenne säilyy.

Särmä ja Meriläinen puolustavat kirjassa erityisesti oikeutta valita väärin, tehdä virheitä, harhailla ja aloittaa alusta. Jos ei esimerkiksi ihan heti peruskoulun jälkeen tiedä, mitä haluaa tehdä loppuelämällään, ”ei se peukaloruuvilla pakottamalla parane”.

4. Älä pyri hyväksi jätkäksi, se on loputon tie

”Hyvä jätkä” on nainen, joka nousee sukupuolestaan huolimatta johtoportaaseen. Hän on kunnianhimoinen ja uskottava juuri oikealla tavalla; vakava mutta ei tosikko, pukeutuu naisellisesti mutta ei liian naisellisesti.

Jotkut harvat voivat onnistua nuoralla tasapainottelussa. Se on kuitenkin peli, jota ei voi pitkällä tähtäimellä voittaa: jos olet hyvä jätkä, onnittelut! Olet hylännyt sukupuolesi ja noussut kerhoon, jonka täysivaltainen jäsen et koskaan tule olemaan, koska muille kuin tietynlaisille miehille varatuissa uskottavuuden superkapeissa rajoissa on mahdoton pysyä.

Kun putoat, seuraava yrittää tilallesi. Mikään ahtaassa, syrjivässä rakenteessa ei sinänsä muutu.

Yksittäiset naisjohtajat ja heidän menestyksensä on siis hienoja juttuja, mutta ne eivät tee feminismiä valmiiksi.

”Jos huomaat todistelevasi, että ”en ole niin kuin nuo muut naiset”, lopeta heti. On naisvihamielistä jakaa naiset hyviin ja huonoihin. Ota tila sen sijaan haltuun omaehtoisesti ja toisia naisia tukien”, Saara Särmä kirjoittaa.

5. Älä hyväksy keppihevostelua, kuten odineja

Käsitteellinen keppihevostelu tarkoittaa, kun jotakuta syrjitään jonkun toisen etujen varjolla. Loistava esimerkki ovat vuonna 2015 Suomeen syntyneet katupartiot, jotka oikeuttivat rasistisesti motivoidun jengikäyttäytymisen naisten ja homojen oikeuksien puolustamisella.

Taustalla on maskulinistisen suojelun logiikka, jossa perheen pää ja yhteiskunnan tukipilari uhraa itsensä suojellakseen heikompia muiden miesten aggressiolta. Tämän logiikan mukaisesti naisten paikka on kotona ja heitä koskevat valinnat miesten vastuulla.

Tällainen keppishevostelutoiminta pitää tunnistaa, paljastaa ja siltä pitää vetää matto alta, Särmä ja Meriläinen kirjoittavat. Huumori ja karnevalisointi ovat loistavia keinoja, kuten pellepartio Loldiers of Odin on osoittanut.

6. Kuuntele, älä tyrmää

Suomessa on käyty tänä vuonna kiivastakin keskustelua siitä, kuka saa puhua ja kenen puolesta. Esimerkiksi HS:n toimittaja Sonja Saarikoski kirjoitti aiheesta kokoavasti taannoin.

Keskustelu heräsi kun Ruskeat tytöt -blogista tunnettu Koko Hubara kritisoi kirjailija Laura Lindstedtia kulttuurisesta omimisesta. Lindstedtin Oneiron, viime vuoden Finlandia-palkinnon voittaja, kertoo seitsemän eri kulttuurisista taustoista tulevan naisen tarinat noin vain.

Saara Särmä kertoo Anna mennä -kirjassa, miten hän uppoutui Oneironiin ja piti erityisesti kritiikin kärjeksi otetusta juutalaisnaisen hahmosta. Siksi Hubaran kommentti aluksi suututti, kuten monia muitakin. Eikö täällä kohta saa sanoa kenestäkään muusta paitsi itsestä yhtään mitään?

Sitten Särmä ymmärsi, että ärsytys on turhaa. Jos ei itse ole sattunut kokenut syrjintää tai poissulkemista, jolle rodullistettu Hubara on herkistynyt, voi olla vaikea hyväksyä, kun sellaisen merkkejä osoitetaan yhteiskunnastamme.

”Tärkeintä on kuunnella, eikä defenssipäissään kieltää toisen kokemus”, Särmä kirjoittaa.

7. Feministillä on harteillaan kaksoistaakka, ja se on ok

Feministin kaksoistaakka tarkoittaa sitä, tiedät, ettei sinun kannattaisi murehtia omaa ulkonäköä. Kun välttämättä vähän murehdit, tunnet itsesi typeräksi ja harhaanjohdetuksi.

Se on täysin ok.

”On selvää, että jos muilta ihmisiltä on tullut pienestä pitäen eniten palautetta ulkonäöstä, se tuntuu keskeiseltä osalta omaa identiteettiä”, Meriläinen kirjoittaa.

”Minusta jokainen saa nauttia kauneudestaan ja pitää huolta ulkonäöstään. Olennaista on, että osaa ilmaista itseään myös muutoin.”

Kirjan kirjoittajat myöntävät sortuvansa itsekin ennakkoluuloihin. Särmä esimerkiksi kertoo, ettei aina pysty ottamaan täysin vakavasti ”stereotyyppisen kaunista ja naisellista naista asiantuntijaroolissa”:

”Joudun muistuttamaan itseäni, miten syvälle iskostuneesta seksismistä onkaan kyse, jos en pysty kuuntelemaan ja kunnioittamaan naista hänen ulkonäkönsä takia.”

8. Itsensä vertailu muihin voi olla myös voimavara

Itseään ei kannata vertailla muihin, koska se tekee vain onnettomaksi. Tämä on totuus ja ihanne, jota on lähes mahdotonta noudattaa tosielämässä.

Jo päiväkodissa lapsia vertaillaan kehitystahtinsa mukaan. Sama jatkuu harrastuksissa, jossa heidät jaetaan tasoryhmiin, ja koulussa, jossa kaikki pistetään arvosanojen mukaiseen järjestykseen. Opiskelu- ja työpaikoista on taisteltava kynsin hampain ja jos läpäisee seulan, omia tuloksia vertailee jatkuvasti muihin.

Pärjäänkö? Olenko riittävän hyvä?

Meriläinen ja Särmä eivät kannata vertailun täydellistä lopettamista vaan vannovat verrokkien ja positiivisen kateuden nimiin.

Verrokki tarkoittaa vertaishenkilöä, joka on tarpeeksi samanlainen itsensä kanssa, jotta hänestä voi hakea tukea, tai jonka toimintaa seuratessa oma toiminta näyttää suorastaan erinomaiselta. Pokkaverrokki kehtaa sanoa ja tehdä ja inspiroi esimerkillään, laiskuusverrokki on se leppoisa työkaveri, jonka rinnalla omat aikaansaannokset vaikuttavat yllättäen todella kovilta.

Kateutta on totuttu ajattelemaan pelkästään negatiivisena asiana: kateellinen ei voi iloita toisen onnesta vaan haluaisi riistää sen vain itselleen. Sen sijaan positiivista kateutta on ajatella kun tuttu saa ylennyksen tai valloittaa Mount Everestin:

”Tuohon suuntaan minä haluaisin ponnistella”.

9. Mokaaminen on hyvä juttu, joka itse asiassa hyödyttää ihan kaikkia

Etenkin sosiaalisessa mediassa voi törmätä väkevään yli-ihmis-illuusioon. Siis siihen, että kaikilla menee joka ikinen juttu aina aivan putkeen eikä kukaan tee koskaan virheitä. Toki, feminismiin kuuluu vapaus eli voi aina pyrkiä täydellisyyteen.

Olennaista on, että sinun ei tarvitse.

Yli-ihmis-illuusiota rikkoo kaikenlainen mokailu ja muu inhimillisyys. Se luo tilaa kaikille elää vapaammin. Särmä ja Meriläinen antavat esimerkkejä:

Replymoka käy, kun lähetät yksityisenä tarkoitetun viestin ihan kaikille. Näitä mokia sattuu ihan kaikille tämän tästä. On ehdottomasti lähetettävä paikkausviesti: ”Jos nyt onnistut lähettämään viestin, jossa näytät osaavasi nauraa asialle, olet nouseva henkisestä aallonpohjasta voittajana.”

Juhlakierros on taas se ylimääräinen lenkki, jonka harhailet matkalla bileisiin, koska et osaa lukea karttaa tai sinulla on muuten vain huono tuuri: ”Kun ylimääräisen lenkin nimeää juhlakierrokseksi, heti harmittaa vähemmän.”

Hyvä paikkausviesti sisältää rennot pahoittelut ja esimerkiksi vitsin.

10. Yritä katsoa annettuna pidettyjä asioita toisin

Yksi esimerkki ovat selfiet. Nuorten ja etenkin naisten suosimat omakuvat ovat monen mielestä paheksuttavia ja pinnallisia. Miksi, kysyvät kirjoittajat. Miten ne eroavat vaikkapa arvostettujen taiteilijoiden muotokuvista?

Tietysti monin tavoin. Mutta kuinka olennaisia erot ovat? Entä jos selfiet näkisi itseriittoisuuden kulttuuria pönkittävyyden sijaan itsetuntemuksen kulttuuria vahvistavina?

Särmä kertoo Instagramissa levinneestä #365feministselfie -haasteesta, johon osallistuvien piti ottaa selfie ja postata se someen joka päivä vuoden ajan. Löytyi iloisia, surullisia, pirteitä, väsyneitä feministejä. Erinäköisiä, -kokoisia ja -värisiä. Kun niitä katseli, tuli heti voimautunut olo. Asioihin, joita on tottunut pitämään virheinä, voi oppia suhtautumaan eri tavoin esimerkiksi juuri toiston kautta.

11. Älä yleistä

Anna mennä -kirja koostuu lähes pelkästään kahden kirjoittajansa henkilökohtaisista kokemuksista: Särmä kertoo anekdootin toisensa jälkeen väitöskirjaurakastaan ja sinkkuvuosistaan. Meriläinen ammentaa lapsuudestaan taiteilijakodissa, kapinastaan, nuoruuden avioliitostaan, uimahyppyharrastuksestaan.

Helposti iskee kamala houkutus tehdä yleistyksiä.

Älä tee niitä, neuvovat Särmä ja Meriläinen. Kirjoittajien jakamat elämäntarinat on tarkoitettu esimerkeiksi, ”ihan vaan tiedoksi”.

Niistä voi oppia tai olla oppimatta. Olennaista on jakaa tietoa ja antaa tukea: näinkin voi elää.

Valitse itse.

Rosa Meriläinen ja Saara Särmä: Anna mennä – Opas hauskempaan elämään (S&S, Helsinki). 364 s.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Feminismi
  • Kirjallisuus
  • yhteiskunta
  • Kotimaa
Nyt.fi luetuimmat
  1. 1

    Suomi mainittu, Voguessa! Maailman kuuluisin muotilehti nosti Helsingin seuraavaksi cooliuden pääkaupungiksi

  2. 2

    Viikonloppuna paistaa aurinko: näitä kivoja juttuja voi tehdä Helsingissä

  3. 3

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  4. 4

    Hittisarja Making a Murdererin ”sankarijuristit” vierailivat Suomessa, vastasivat kritiikkiin ja kysymyksiin – kävimme paikalla

  5. 5

    Pikatestissä Ison Roobertinkadun ylistetty ravintola, josta saa Lähi-idän ruokaa – salaatti oli raikasta ja lammas mehevää

  6. 6

    67 brunssia Helsingissä – kattava opas siihen, mitä syödä ja missä

  7. 7

    Lasipalatsin kahvilat ja ravintola avautuivat jälleen alkuviikosta, vuoden tauon jälkeen

  8. 8

    Katso, miten Fingerpori-sarjakuvan kaksimielisyydet kääntyvät englanniksi

  9. 9

    20 tänä vuonna ilmestynyttä sarjaa, jotka kannattaa katsoa

  10. 10

    Aloita uusi vuosi uudella kalenterisysteemillä: Pidimme kaksi viikkoa uutta bullet journalia, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  2. 2

    Suomi mainittu, Voguessa! Maailman kuuluisin muotilehti nosti Helsingin seuraavaksi cooliuden pääkaupungiksi

  3. 3

    Viikonloppuna paistaa aurinko: näitä kivoja juttuja voi tehdä Helsingissä

  4. 4

    Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

  5. 5

    Hittisarja Making a Murdererin ”sankarijuristit” vierailivat Suomessa, vastasivat kritiikkiin ja kysymyksiin – kävimme paikalla

  6. 6

    Pikatestissä Ison Roobertinkadun ylistetty ravintola, josta saa Lähi-idän ruokaa – salaatti oli raikasta ja lammas mehevää

  7. 7

    Näin syntyy täydellinen hampurilainen kotikeittiössä – huippukokki antaa vinkkejä jokaiseen vaiheeseen

  8. 8

    67 brunssia Helsingissä – kattava opas siihen, mitä syödä ja missä

  9. 9

    Ravintolauutisia: Siltasen Lie Mi siirtyy Kamppiin, tilalle Onda

  10. 10

    Netissä kiertää nyt ”maailman epätyydyttävin” video, jolla tehdään harmittomia juttuja väärin ja katsojia inhottaa – psykologi selittää, mistä vastenmielisyys johtuu

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  2. 2

    Some villiintyi Angela Merkelin Trump-ilmeistä, esittelyssä johtajien supertapaamisen suosikkimeemit

  3. 3

    Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

  4. 4

    Popin supertähti sairastui syömishäiriöön ja lopetti nettikommenttien lukemisen, kertoo siitä nyt kaikille, koska haluaa tukea naisia samassa taistelussa

  5. 5

    Netissä kiertää nyt ”maailman epätyydyttävin” video, jolla tehdään harmittomia juttuja väärin ja katsojia inhottaa – psykologi selittää, mistä vastenmielisyys johtuu

  6. 6

    Maailman huonoimmasta elokuvasta tehtiin Hollywood-leffa, jota ylistetään ja jolle povataan jo Oscaria

  7. 7

    Pelit-lehden ansiosta suomalaisista tuli juuri tällainen pelaajakansa: päätoimittajana 25 vuotta toiminut Tuija Lindén kertoo nyt, miten se kävi

  8. 8

    Suomi mainittu, Voguessa! Maailman kuuluisin muotilehti nosti Helsingin seuraavaksi cooliuden pääkaupungiksi

  9. 9

    Näin syntyy täydellinen hampurilainen kotikeittiössä – huippukokki antaa vinkkejä jokaiseen vaiheeseen

  10. 10

    Saksan internet keksi Angela Merkel -hymiön

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  1. 1

    Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

  2. 2

    Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

  3. 3

    Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

  4. 4

    Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

  5. 5

    Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

  6. 6

    Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

  7. 7

    Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

  8. 8

    Rkp:n Anna-Maja Henriksson kiersi Helsingissä kuusi lääkäriä sairaan tyttärensä kanssa: ”Se oli painajainen”

  9. 9

    Gerbiili peräaukossa ja muita syitä, miksi mielipiteet eivät muutu, vaikka faktat muuttuvat

  10. 10

    Sebastian Vettel voitti F1-kauden avauksen Australiassa – Bottas kolmas, Räikkönen neljäs

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

  2. 2

    Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

  3. 3

    Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

  4. 4

    Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

  5. 5

    Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

  6. 6

    Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

  7. 7

    Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

  8. 8

    Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

  9. 9

    USA:n oikeiston bluffi paljastui

  10. 10

    Tove Janssonin perilliset lähettivät korvaus­vaatimuksen Image-lehdelle Tom of Finland -henkisten muumien käyttämisestä – päätoimittaja toivoo sopua

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

  2. 2

    Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

  3. 3

    Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

  4. 4

    En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

  5. 5

    Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

  6. 6

    Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

  7. 7

    Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

  8. 8

    Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

  9. 9

    Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

  10. 10

    Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

  11. Näytä lisää