Nyt.fi

Valikko

Opi säätelemään vuorokausirytmiäsi, opit nukkumaan – Nyt helsinkiläisnuorille näytetään, miten se tehdään

Tässä kuussa 7 500 helsinkiläisnuorta saa kirjeen.

Tässä kuussa 7 500 helsinkiläisnuorta saa kirjeen.


Se on kutsu unitutkimukseen, jollaista ei ole koskaan ennen yritetty missään päin maailmaa.


Jos tarpeeksi moni osallistuu, yksi ikäluokka helsinkiläisiä voi oppia nukkumaan.


Kysymys on niin arvokkaista taidoista, että moni huonosti nukkuva maksaisi niistä nyt heti maltaita.


Hankkeen nimi on SleepHelsinki! ja sitä vetää Helsingin yliopiston unitutkija ja kehityspsykologian professori Anu-Katriina Pesonen. Pesosen mukaan Suomessakin on korkea aika herätä unen merkitykseen.


”Me ajattelemme jatkuvasti liikuntaa, syömistä, kuinka tulla kauniimmiksi ja paremmiksi ihmisiksi tai paremmiksi ystäviksi”, hän sanoo.


”Uni on tässä listassa vain putoaminen johonkin toiseen todellisuuteen. Se, mitä me emme ajattele.”


Se on nurinkurista, koska unella on kaikissa edellämainituissa ja monessa muussakin ratkaiseva rooli.


Pesosen tutkimusryhmän teetättämissä peilipiirrustustehtävissä tulokset paranivat selvästi kun koehenkilöt ensin nukkuivat yöunet ja kokeilivat piirrostehtävää uudestaan aamulla.


Unen aikana tapahtuu paljon muistin organisoitumista. Siksi monenlaiset muistisuoritukset paranevat. Psykologian termein ”muistijäljet vahvistuvat”. Nukkumisen jälkeen se vaikealta tuntunut pianokappale tai skeittitemppu voikin sujua.


Jos ihminen taas saa liian vähän unta, muisti voi alkaa pätkiä. Pitkällä tähtäimellä univaikeudet ovat terveydelle vaarallisia.


Tietoa liian vähäisen unen vaaroista kyllä on, mutta ei se vielä auta.


Siihen vaaditaan vuorokausirytmin säätelytaitoja, ja juuri näitä SleepHelsinki!-unitutkimuksessa on tarkoitus tutkia.


Yli puolilla suomalaisnuorista on nukkumiseen liittyviä vaikeuksia. 15 prosentilla ne vaikeuttavat päivänaikaista toimintaa: on vaikea herätä tai pysyä hereillä, tulee keskittymisvaikeuksia, myöhästymisiä, poissaoloja.


Tämä ei ole välttämättä sama asia kuin iltavirkkuus. Iltavirkuiksi luetaan noin kolmasosa nuorista.


Uniongelmiin voi olla vaikea saada apua, koska ne eivät ole välttämättä kytköksissä mihinkään muuhun. Lievät sellaiset eivät kuulu varsinaisesti erikoissairaanhoitoon eikä kouluterveydenhuollossa välttämättä osata auttaa, koska auttamismenetelmistä on pulaa.


Yhdeksi ratkaisuksi on pohdittu koulunkäynnin myöhäistämistä. Tästä on tehty paljon tutkimuksia ja tulokset ovat ristiriitaisia, sanoo Pesonen.


”Joissakin tutkimuksissa nukkumisaikaa on onnistuttu pidentämään koulua myöhäistämällä, mutta osassa nukkumaanmeno on vain siirtynyt entistä myöhemmäksi. Se ei siis ole aina tuonut toivottua apua.”


Unitaitoja tarvitakseen ei tarvitse kärsiä unen puutteesta. Melkein kaikille on tuttu ilmiö, jota kutsutaan unitutkimuksessa sosiaaliseksi jetlagiksi: Jos viikonloppuna on valvonut ja seurauksena nukkunut todella myöhään, maanantaiaamun aikainen herätys voi tuntua samalta kuin aikaerorasitus.


Jos esimerkiksi herää sunnuntaina klo 14 ja maanantaina herätyskello soi klo 7, ”aikaeroa” tulee 7 tuntia.


Se on saman verran kuin jos lentäisi Atlantin yli New Yorkiin.


Tavallisesti nuoria lähestytään uniasioissa juuri koulun tai harrastusten kautta. Silloin paremmin nukkuminen kytkeytyy väkisin kouluun tai harrastuksiin liittyviin odotuksiin: Nuku paremmin, jotta pärjäisit paremmin koulussa!


Se on väärin Pesosen mukaan, koska nukkuminen on elämäntaito, joka on itsessään arvokas. Siksi SleepHelsinki!-niminen hanke on väestöpohjainen: melkein jokainen vuosina 1999–2000 syntynyt ja Helsingissä asuva saa kutsun tutkimukseen.


Ainoa rajaava tekijä on tutkimuksen rahoitus, jonka vuoksi se voidaan tehdä tässä vaiheessa vain suomeksi.


Jos historiallinen tutkimus onnistuu, se voidaan ehkä toistaa muualla maailmassa, kuten Australiassa, Norjassa tai Hollannissa, joissa tehdään myös korkealaatuista nuorten unitutkimusta.



SleepHelsinki!-tutkimuksen ensimmäinen vaihe on nettikysely. Sen täyttämisessä ei mene kauempaa kuin 30 minuuttia, Pesonen lupaa.


Tieteilijät eivät paljasta yksittäisiä kysymyksiä, mutta kokonaisuutena janotaan hyvin monenlaista tietoa liittyen ihmisen mielialoihin, itsesäätelyyn, harrastuksiin ja uneen.


Yksi tutkijoita askarruttava kysymys on: Millaisilla tyypeillä ylipäänsä on vuorokausirytmin säätelyongelmia?


Aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että heitä on monenlaisia.


Yhdelle joukolle vuorokauden tunnit eivät yksinkertaisesti riitä. He valvovat pidempään, koska mielenkiintoista tekemistä on yksinkertaisesti niin paljon.


Sitten ovat ne, jotka ”kelluvat vapaassa tilassa”. Nämä tyypit innostuvat tekemään omia juttuja, kuten pelaamaan tai hengaamaan netissä, illalla. Nukkumaanmeno venähtää helposti kahteen, vaikka koulu alkaa jo kahdeksalta.


”Nyt ei moralisoida tai tulla sanomaan, että hei, sun pitäisi nukkua enemmän. Tarkoitus on luoda yhteisö, jossa tutkitaan yhdessä tätä ilmiötä ja yritetään etsiä ratkaisuja.”


Ihmiset voi myös jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, hahmottavatko he valvomisen ongelmaksi vai eivät.


Osa menee nukkumaan milloin menee eikä pohdi saati vaikeile sitä. Joillekin taas iskee päälle hirveä stressi kun he ovat menossa nukkumaan: Mitä jos en saakaan unta?


Kun tämä ajatus alkaa kiertää mielessä, uni karkaa yhä kauemmas.


Nyt tarkkana: On nimittäin olemassa optimaalinen aikaikkuna, jollon nukahtaminen on helpointa.


Se ajoittuu hetkeen, jolloin uneen vaikuttavat kaksi peruskomponenttia ovat synkroniassa.


Näitä ovat ihmisen sirkadiaaninen rytmi sekä unipaine, jonka voi tuntea väsymyksen tunteena.


Sirkadiaaninen rytmi käsittää paitsi elimistön lämpötilän, myös useita hormoneita, jotka kiertävät ihmisen kehossa 24 tunnin sykleissä ja säätelevät sitä, milloin me illalla nukahdamme. Tunnetuin on melatoniini, jota erittyy hämärtyessä.


Siksi monet nauttivat melatoniinilisää kesäisin kun valoisuus häiritsee nukahtamista.


Luontaisen väsymyksen tunteen saa varmistettu esimerkiksi harrastamalla fyysisesti rasittavaa urheilua hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Liian myöhään se nostaa vireystilaa ja vaikeuttaa nukkumista.


Unipaine tarkoittaa sananmukaisesti luontaista nukahtamistarvetta, joka kasvaa sitä mukaa kun ihminen pysyy hereillä. Jos herää puoliltapäivin, ei unipaine ole vielä ehtinyt kasvaa tarpeeksi suureksi, että iltayhdeksältä nukuttaisi.


SleepHelsinki!-hankkeen kakkosvaiheessa opetellaan käytännön taitoja, miten omaa, yksilöllistä vuorokausirytmiään voi säädellä. Tämä vaihe alkaa vuodenvaihteessa, jolloin osa osallistujista valitaan satunnaisesti erilaisiin ryhmiin.


Yksi käytännöistä on Skypen kautta tehtävä univalmennus. Univalmennuksessa asiantuntijan kanssa etsitään unta ylläpitäviä keinoja ja yritetään tukea niitä yksilöllisesti.


”Jos joku on ongelmapelaaja, unta ylläpitävät keinot ovat erilaisia kuin sille, joka ei saa sänkyyn mentyä kolmeen tuntiin unta, koska stressaa ja huolehtii”, Anu-Katriina Pesonen sanoo.


Lisäksi on kirkasvalohoito, jota varten Helsingin yliopiston tutkijat tuovat kokeeseen osallistuvien koteihin tarvittavat kirkasvalolamput. Valohoitoa tulee ottaa heti aamulla kun on herännyt, noin puolesta tunnista tuntiin.


Lisäksi käytössä on Helsingin yliopiston kehittämä Sleep Factory -kännykkäsovellus, jolla voi seura omaa vuorokausirytmiä ja tulla näin tietoisemmaksi omasta unirytmistään ja virkeystiloistaan.


Tietoisuuden lisäämisestä voi olla jo itsessään apua.


”Tätä nykyä kaikki lehdet ovat täynnä erilaisia vinkkejä, että tee näin niin nukut paremmin”, Pesonen sanoo.


”Nyt haetaan yksilöllisempiä ratkaisuja.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Uni
  • Tiede
  • Kotimaa
  • Sanoma Pro

Nyt.fi luetuimmat

  1. 1

    Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

  2. 2

    Näin Westworld-sarjan ensimmäisen kauden loppu vastasi kysymyksiin, joita katsojat ovat pohtineet – ja tätä kaikkea voi odottaa jatkolta

  3. 3

    Äärioikeisto järjestää salaisia konsertteja jatkuvasti Suomessa – tästä on kyse

  4. 4

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  5. 5

    Nämä kolmekymppiset siskokset ovat esiintyneet yhdessä 25 vuotta – juhlakeikka tänään Tavastialla

  6. 6

    Tällaisia ovat suositut tytöt, tavikset ja ei-suositut – tutkija kertoo, miten kaverisuosio jakaa tytöt

  7. 7

    44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

  8. 8

    Vuoden puhutuimman tv-sarjan faniteoria sai vahvistuksen – tässä neljä asiaa, joita vielä odotamme innolla

  9. 9

    Stockmannin kylkeen tuli aasialainen katuruokapaikka, josta saa tapaksia aamukahteen

  10. 10

    HSTV:n satiirinen Uutisraportti-ohjelma: Ylen päätoimittaja Jääskeläinen unohti, että hänen lafkastaan tuli hallituksen äänitorvi jo vuosi sitten

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

  2. 2

    Äärioikeisto järjestää salaisia konsertteja jatkuvasti Suomessa – tästä on kyse

  3. 3

    44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

  4. 4

    Nämä kolmekymppiset siskokset ovat esiintyneet yhdessä 25 vuotta – juhlakeikka tänään Tavastialla

  5. 5

    Näin Westworld-sarjan ensimmäisen kauden loppu vastasi kysymyksiin, joita katsojat ovat pohtineet – ja tätä kaikkea voi odottaa jatkolta

  6. 6

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  7. 7

    Mikko Kivinen kehui kinkkua ja haukkui tofua kampanjassa, kritiikkiä tuli – Näin valtio ja EU tukevat lihan ja kasvisten markkinointia

  8. 8

    Uutisraportti: Miten viettää itsenäisyyspäivää maassa, jossa pääministeri ei hillitse tunteitaan, ihmisiä ammutaan ja uusnatsit marssivat kaduilla?

  9. 9

    Tällaisia ovat suositut tytöt, tavikset ja ei-suositut – tutkija kertoo, miten kaverisuosio jakaa tytöt

  10. 10

    Vuoden puhutuimman tv-sarjan faniteoria sai vahvistuksen – tässä neljä asiaa, joita vielä odotamme innolla

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  2. 2

    44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

  3. 3

    Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

  4. 4

    Äärioikeisto järjestää salaisia konsertteja jatkuvasti Suomessa – tästä on kyse

  5. 5

    Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

  6. 6

    Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

  7. 7

    Slushissa esiteltiin designbrändi, jonka tekijöitä ovat Suomeen tulleet turvapaikanhakijat, ja josta toivotaan vientihittiä

  8. 8

    HSTV:n satiirinen Uutisraportti-ohjelma: Ylen päätoimittaja Jääskeläinen unohti, että hänen lafkastaan tuli hallituksen äänitorvi jo vuosi sitten

  9. 9

    Kymmenen ravintolan ”kortteli” aukeaa Kampin keskukseen lauantaina – tältä siellä näyttää

  10. 10

    Tässä on 17 kiinnostavaa olutravintolaa pääkaupunkiseudulla

  11. Näytä lisää

Luetuimmat

  1. 1

    Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

  2. 2

    ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

  3. 3

    Teinivuosien juopottelu voi muuttaa aivoja pysyvästi – Tutkija: ”Alkoholi häiritsee aivojen kypsymistä”

  4. 4

    Timo Soinin sairausloman syiden salaamisessa on vaaransa

  5. 5

    Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

  6. 6

    Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

  7. 7

    Ruben Stiller jäi sairauslomalle – Pressiklubia vetää Sanna Ukkola

  8. 8

    Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

  9. 9

    Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

  10. 10

    Pisa sen kertoo: Suomi eriytyy – tutkijan mukaan ajatus yhtenäisestä nuorisosta voidaan unohtaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

  2. 2

    Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

  3. 3

    Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

  4. 4

    Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

  5. 5

    ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

  6. 6

    Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

  7. 7

    Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

  8. 8

    Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

  9. 9

    Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

  10. 10

    Kuka oli tänä vuonna Linnan edustavin? Äänestä upeinta asukokonaisuutta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  2. 2

    Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

  3. 3

    Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

  4. 4

    Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

  5. 5

    Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

  6. 6

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  7. 7

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  8. 8

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  9. 9

    Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

  10. 10

    44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

  11. Näytä lisää