Nyt.fi

Valikko

Jättikokoiset seinämaalaukset tulivat vihdoin kaupunkiin, ja tällaisia ne ovat – Lähdimme muraalikierrokselle Sörnäisistä

Maailmalla kokonaisen kerrostalon seinän kokoiset taideteokset eli muraalit ovat olleet arkea jo vuosia. Nyt ne ovat tulleet myös Helsinkiin. Lähdetään muraalikierrokselle, jonka oppaana toimii galleristi Umut Kiukas.

Siinä se nyt on: Helsingin suurin muraali eli seinämaalaus. Nuorisosäätiön kulmatalo Sörnäisissä on maalattu parvekkeiden sisäpintaa myöten.

Pohjaväri alkaa punaisesta ja päättyy ylhäällä keltaiseen. Sen päällä on valkoisia kukkia, lehtiä ja muita kasvin osia:

Tällaisia jättikokoisia seinämaalauksia on tehty Helsinkiin viimeisen kahden vuoden aikana seitsemän – ja lisää tulee. Uusia muraaleja puuhaa kaupunkiin esimerkiksi Upea16-katutaidefestivaali ja Lisää katutaidetta Helsinkiin -hanke, jonka takana ovat Yhteismaa ry ja katutaideryhmä G-REX.

Upea16 on katutaidetapahtuma, joka levisi syyskuussa seitsemään eri suomalaiskaupunkiin, ja sen yhteydessä toteutettiin yhdeksän suurta muraalia – niistä kolme Helsinkiin. Tapahtuman taustalla vaikuttaa Katutaideyhdistys Päävärit ry.

Mitä uutta tässä muka on? Onhan isoja seinämaalauksia tehty talojen kylkiin jo 1800-luvulla. Silloin ne olivat kuitenkin pääasiassa mainoksia. Ja sitä ne olivat vielä 1990-luvulla, jolloin yritykset tilasivat myös taiteellisempia teoksia. Tältä ajalta on säilynyt esimerkiksi Iltalehden sponsoroima, pallopäistä sarjakuvahahmoa esittävä maalaus Runeberginkadulla.

Nykymuraaleista puuttuvat kuitenkin tällaiset kaupalliset kytkökset.

Taiteen nimissä on toki tehty isoja seinämaalauksia paljon ennen vuotta 2015. Esimerkiksi taiteilija Viva Granlundin ensimmäiset työt koristivat Helsingin sillanalusia jo viime vuosikymmenellä.

Uutta on kuitenkin se, että teokset ovat yhä isompia ja näyttävämpiä. Nyt maalataan kymmenien metrien korkuisten kerrostalojen seiniä ja jopa kokonaisia taloja. Muraalista on tullut jopa synonyymi talon koko seinän peittävälle maalaukselle.

”Minulle sana muraali tarkoittaa kuitenkin mitä tahansa seinään tehtyä taidetta, työn koosta huolimatta”, linjaa Umut Kiukas.

Hän pyörittää Helsingissä Make Your Mark -taidegalleriaa ja graffititarvikekauppaa. Kiukas aloitti graffitien maalaamisen 1980-luvulla ja on seurannut muraalikulttuuria vuosia.

Nyt hän on lupautunut esittelemään ja arvioimaan meille Helsingin uusia seinämaalauksia.

Miltä italialaisen Tellas-nimimerkillä esiintyvän taiteilijan teos Nuorisosäätiön kulmatalossa sitten näyttää asiantuntijan silmin? Kylmässä syystuulessa hytisevä Kiukas on kriittinen.

”Kaukaa tämä on hyvännäköinen, mutta läheltä katsottuna yksityiskohdat näyttävät vähän huolimattomasti tehdyiltä”, hän sanoo.

Kiukas veikkaa, että syynä on ollut työn nopea aikataulu: maalausta ei ole ollut aikaa viilata viikkoja. Se taas näkyy pieninä maalin valumina siellä täällä. Kiitosta saa rohkea toteutus – se, että teos leviää kaikille mahdollisille pinnoille.

Kiukas kertoo, että Tellas tekee myös graffiteja. Monet nykyiset muraalimaalarit ovat kuulemma aloittaneet graffitien parissa.

”Graffitimaalareilla on perspektiivi hallussa. He ovat tottuneet maalaamaan kokonaisia junavaunuja pimeissä ja ahtaissa paikoissa. Siitä on hyötyä, sillä 50 metrin seinää maalatessa ei voi koko ajan laskeutua alas katsomaan miltä työ näyttää”, Kiukas sanoo.

Myös tekijöiden luonne vetää muraalien pariin.

”Iso osa graffitimaalareista on vähän suuruudenhulluja. He haluavat maalata suuria teoksia näkyviin paikkoihin ja saada nimeään esille.”

Mutta mikä edes on graffitin ja muraalin ero? Ainakin aihevalinnat ovat erilaisia. Siinä missä graffiteissa pääosassa ovat yleensä sanat ja kirjaimet, muraaleissa keskitytään esittäviin aiheisiin, kuten ihmis- ja eläinhahmoihin – tai Tellaksen tapauksessa lehtiin ja kukkiin.

Muraalit ovat myös useammin luvan kanssa tehtyjä. Kokonainen kerrostalon seinä olisikin toki hankala maalata salaa.

Jatketaan matkaa osoitteeseen Hämeentie 78, jossa on Helsingin tuorein muraali, australialaisen Guido van Heltenin teos.

Tänä aamuna se on vielä keskeneräinen, mutta seitsemänkerroksisen kerrostalon päätyseinän yläosassa erottuvat jo nuoren tytön kasvot. Valmistumassa on ­realistinen mustavalkoinen jättimuotokuva.

”Näkee, että tekijä on tosi taitava. Kasvojen piirtäminen näin isossa koossa on tosi hankalaa”, Kiukas arvioi.

”Van Heltenillä on myös erottuva ja omintakeinen tyyli. Hänen töissään on aina taustalla joku tarina, mutta tästä kuvasta se ei harmi kyllä avaudu, eikä teoksesta oltu kerrottu lisää taiteilijan sivuillakaan.”

Guido Van Helten on joka tapauksessa kansainvälisesti tunnustettu tekijä, joka on maalannut viimeisten viiden vuoden aikana lähes 40 ison mittaluokan tilaustyötä Australiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Nykymuotoinen muraali onkin kansainvälinen ilmiö, jonka yhtenä alkulähteenä voidaan pitää 2000-luvun alussa nähtyä katutaidebuumia.

Ympäri maailman piirrettiin omatekoisia tarroja, virkattiin neulegraffiteja ja maalattiin stencileitä eli spraymaalilla sapluunan läpi tehtäviä kuvia. Englantilaisesta Banksysta tuli maailmankuulu katutaiteilija, jonka teoksia irrotettiin seinistä ja myytiin isolla rahalla keräilijöille.

Moni tekijä siirtyi maalaamaan yhä suurempia ja suurempia töitä. Pian talon korkuisista muraaleista tuli arkipäivää ja esimerkiksi Berliinin tietyissä kaupunginosissa niitä voi nähdä vähän joka korttelissa.

Tarroja ja stencileitä tehtiin Helsingissäkin, mutta muraalit rantautuivat meille jälkijunassa. Siinä missä esimerkiksi Lappeenrannassa ja Porissa otettiin ensiaskelet jo vuonna 2012, täällä alkuun päästiin vasta 2015.

Kiukas uskoo, että syy on vuosien 1998–2008 Stop töhryille -projektissa, jonka haamu leijui pitkään kaikenlaisen seinään maalatun julkisen taiteen yllä.

”Ilmapiiri alkoi muuttua vasta kun Suvilahteen saatiin luvallinen graffitiseinä vuonna 2011. Silloin tajuttiin, että ei tämä niin vaarallista olekaan.”

Viiden vuoden aikana tapahtunut asennemuutos on suuri: nyt luvallisia graffitiseiniä on Helsingissä jo kahdeksan kappaletta.

Joidenkin mielestä graffitista ja katutaiteesta on tullut jopa sisäsiistiä. Tästä kielii se, että mu­seoiden kaltaiset instituutiot ovat ottaneet ne omakseen.

Taidemuseo Artsi on toiminut graffitin ja muraalien puolestapuhujana Vantaalla, ja Helsingin kaupungin taidemuseo HAM puuhaa parhaillaan katutaidenäyttelyä, joka aukeaa keväällä 2018. Näyttelyä kuratoivan Satu Oksasen mukaan nyt ollaan kiinnostavassa tilanteessa, sillä graffiti ja katutaide ovat olleet perinteisesti instituutioiden ulkopuolisia taidemuotoja.

”Mietimme parhaillaan, miten ne voidaan tuoda museoihin”, Oksanen kertoo.

Tähän mennessä taidemuseo on esittänyt graffititaidetta Kampin metroaseman laiturilla toimivassa HAM-metro-galleriassa, jossa on ollut esimerkiksi suomalaisen Egsin töitä.

Oksanen näkee, että värikäs ja iloinen muraalitaide lisää suuren yleisön ymmärrystä katutaidetta ja graffitikulttuuria kohtaan. ”Kesyyntymistä on nähtävissä.”

Hän uskoo muraalien määrän kasvun liittyvän osittain uuden kaupunkikulttuurin nousuun, johon kuuluvat Ravintolapäivän kaltaiset ilmiöt.

”Helsinkiin on tullut ruohonjuuritason toimijoita, joiden kautta nämä asiat lähtevät liikkeelle.”

Muraalikierros jatkuu seuraavaksi Sysmänkujalle, Helsingin ensikodin takapihalle. Sinne valmistui syyskuussa ruotsalaisen GraffitiSthlm-kaksikon muraali. Värikkäässä graffitityylisessä maalauksessa on muun muassa kirjaimia, sarjakuvahahmoja ja aikuisen käsi, joka pitelee lapsen kättä. Kiukas kehuu teosta.

”Tässä on huomioitu ympäristö hyvin. Symboliikka liittyy paikkaan ja värimaailma voi piristää hankalassa tilanteessa olevia lapsia.”

Muraalista erottuvat sanat Kaos ja Klive. Ne ovat maalareiden nimimerkit. Molemmat ovat Kiukaksen tuttuja ja pitkän linjan ruotsalaisia graffitintekijöitä.

Kiukas kertoo, että he maalaavat nykyään myös pienempiä teoksia kankaalle, joita esitellään ja kaupataan taidegallerioissa.

Keräilijöille ja museoille myytävistä teoksista onkin tullut katutaiteilijoille hyvä tulonlähde. Pelkällä muraalien maalaamisella ei välttämättä elä (ainakaan kovin leveästi), mutta ne auttavat tuomaan tekijöille nimeä, joka taas herättää maksukykyisten ostajien kiinnostuksen.

Hyvä esimerkki on brasilialainen Os Gemeos -duo, jonka tauluista on maksettu huutokaupoissa lähivuosina yli 100 000 dollarin hintoja. Kiukaksen mukaan he ovat Banksyn jälkeen maailman tunnetuimmat katutaiteen tekijät.

Mennään sitten Helsingin uuden muraalikulttuurin alkulähteelle.

Ensimmäisenä uuden aallon muraalina voidaan pitää turkulaisen Jukka Hakasen seinämaalausta, joka valmistui Hämeentie 128:n seinään kesällä 2015. Kiukas tuntee tekijän ja paljastaa, että Hakanen maalaa myös graffiteja nimimerkillä Pallo.

”Hänellä on hauska tyyli. Jokainen kirjain on jokin esine, esimerkiksi L-kirjain on wc-pönttö.”

Arabian teos ei kuitenkaan edusta Hakasen graffitityyliä, vaan on konservatiivisempi. Seinään on maalattu muun muassa raitiovaunu 6, Arabian tehtaat, Vanhankaupunginkoski sekä muita alueen symboleja ja maamerkkejä.

”Sopii tänne, mutta jos olisin saanut itse valita, olisin tehnyt tästä enemmän graffitityylisen. Toisaalta, jos teos olisi ollut radikaalimpi, meillä ei ehkä olisi nyt näin hyvä tilanne”, Kiukas pohtii.

Tällä hän viittaa juuri nykyiseen muraalitrendiin. Hämeentie 128:n teos toimi tienraivaajana ja pian muutkin taloyhtiöt uskaltautuivat tilaamaan jättimaalauksia seinilleen.

Kirjainpohjaisiin graffiteihin verrattuna esittävät muraalit ovatkin helpommin suuren yleisön nieltävissä. Harva kun vastustaa kauniita kuvia.

Mutta onko muraalista mitään käytännön hyötyä talon asukkaille?

”Ainakin se on hyvä maamerkki. On helpompi sanoa vieraille, että se on se talo, jossa on kyljessä se iso tytön kuva kuin kertoa joku talon numero, jonka ihmiset unohtavat saman tien.”

Käymme vielä Roihuvuoressa. Prinssitie 4:n päätyseinään on juuri valmistunut isokokoinen linnun kuva, jonka tekijä on puolalainen katutaiteilija Otecki. Kiukas arvelee maalauksen esittävän tunturipöllöä ja kehuu aihevalintaa. ”Ainakin hän on tehnyt taustatyöt ja löytänyt kuvaan jotain paikallista.”

Myös hallittu värien käyttö saa kiitokset. Jos ei tietäisi työn historiaa, olisi vaikea sanoa, onko se tehty nyt vai 40 vuotta sitten. Tyyli on ajaton.

Yksi asia häntä silti pännii tässä ja muissa nyt nähdyissä teoksissa.

”Viidestä muraalista vain yksi oli suomalaisen tekemä. Olisi kiva, että kotimaisiin taiteilijoihin luotettaisiin. Jos alan ihmiset eivät sitä tee, meidän oma kulttuurimme ei koskaan nouse.”

Tässä jutussa esitellään Helsingin ja Vantaan uudet muraalit.

Oikaisu 17.10. klo 16.43. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että taiteilija Tellas toimisi myös nimimerkillä Nemco. Juttuun on myös lisätty maininta siitä, että uusia muraaleja puuhaa Helsinkiin myös Upea16-katutaidetapahtuma, ja sen yhteydessä on syntynyt kolme artikkelissa mainittua muraalia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Muraali
  • Seinämaalaus
  • Helsinki
  • Vantaa
  • Taide
  • Kotimaa

Nyt.fi luetuimmat

  1. 1

    Äärioikeisto järjestää salaisia konsertteja jatkuvasti Suomessa – tästä on kyse

  2. 2

    44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

  3. 3

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  4. 4

    Uutisraportti: Miten viettää itsenäisyyspäivää maassa, jossa pääministeri ei hillitse tunteitaan, ihmisiä ammutaan ja uusnatsit marssivat kaduilla?

  5. 5

    Mikko Kivinen kehui kinkkua ja haukkui tofua kampanjassa, kritiikkiä tuli – Näin valtio ja EU tukevat lihan ja kasvisten markkinointia

  6. 6

    Stockmannin kylkeen tuli aasialainen katuruokapaikka, josta saa tapaksia aamukahteen

  7. 7

    Yritin katsoa SuomiLOVE-hittisarjaa itkemättä, näin kävi

  8. 8

    Kymmenen ravintolan ”kortteli” aukeaa Kampin keskukseen lauantaina – tältä siellä näyttää

  9. 9

    Helsingissä pidetään taas namedroppailun SM-kisat, järjestäjän mukaan tapahtuma ”kuvaa ajan henkeä”

  10. 10

    Varusteleka teki ”tissimainoksen”, sai arvosteluryöpyn, selittää nyt toimintaansa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Äärioikeisto järjestää salaisia konsertteja jatkuvasti Suomessa – tästä on kyse

  2. 2

    44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

  3. 3

    Uutisraportti: Miten viettää itsenäisyyspäivää maassa, jossa pääministeri ei hillitse tunteitaan, ihmisiä ammutaan ja uusnatsit marssivat kaduilla?

  4. 4

    Mikko Kivinen kehui kinkkua ja haukkui tofua kampanjassa, kritiikkiä tuli – Näin valtio ja EU tukevat lihan ja kasvisten markkinointia

  5. 5

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  6. 6

    Helsingin keskusta täyttyy itsenäisyyspäivänä mielenosoituksista ja kulkueista – tämä kartta näyttää reitit ja ajat

  7. 7

    Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

  8. 8

    HSTV:n satiirinen Uutisraportti-ohjelma: Ylen päätoimittaja Jääskeläinen unohti, että hänen lafkastaan tuli hallituksen äänitorvi jo vuosi sitten

  9. 9

    Helsingissä pidetään taas namedroppailun SM-kisat, järjestäjän mukaan tapahtuma ”kuvaa ajan henkeä”

  10. 10

    Yritin katsoa SuomiLOVE-hittisarjaa itkemättä, näin kävi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  2. 2

    Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

  3. 3

    44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

  4. 4

    Äärioikeisto järjestää salaisia konsertteja jatkuvasti Suomessa – tästä on kyse

  5. 5

    Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

  6. 6

    Slushissa esiteltiin designbrändi, jonka tekijöitä ovat Suomeen tulleet turvapaikanhakijat, ja josta toivotaan vientihittiä

  7. 7

    HSTV:n satiirinen Uutisraportti-ohjelma: Ylen päätoimittaja Jääskeläinen unohti, että hänen lafkastaan tuli hallituksen äänitorvi jo vuosi sitten

  8. 8

    Kymmenen ravintolan ”kortteli” aukeaa Kampin keskukseen lauantaina – tältä siellä näyttää

  9. 9

    Tässä on 17 kiinnostavaa olutravintolaa pääkaupunkiseudulla

  10. 10

    Legendaarinen Painobaari sulkeutuu lopullisesti, ”hautajaisviikkoa” vietetään joulun alla

  11. Näytä lisää

Luetuimmat

  1. 1

    Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

  2. 2

    Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

  3. 3

    Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

  4. 4

    Väsyttääkö, vaikka nukut riittävästi? Kyse voi olla fyysisistä ongelmista, jotka voi hoitaa

  5. 5

    Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

  6. 6

    Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

  7. 7

    Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

  8. 8

    17-vuotiaan pojan epäillään salakuljettaneen kilokaupalla kovia huumeita Suomeen – Maastokätköjä löytynyt Käpylästä ja Tapiolasta

  9. 9

    Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

  10. 10

    Swallow the Sun -yhtyeen Juha Raivio menetti keväällä rakastettunsa ja bändikaverinsa: ”Kuolemankaipuulla mässäilevät sanoitukset ovat onnellisten ihmisten etuoikeus”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

  2. 2

    Äärioikeisto järjestää salaisia konsertteja jatkuvasti Suomessa – tästä on kyse

  3. 3

    Itsenäisyyspäivän mielen­osoituksissa yhteensä seitsemän kiinniottoa – HSTV koosti illan tärkeimmät hetket

  4. 4

    Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

  5. 5

    Trump haluaa perua tilauksen uudesta Air Force One -koneesta

  6. 6

    Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

  7. 7

    Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

  8. 8

    Kuka oli tänä vuonna Linnan edustavin? Äänestä upeinta asukokonaisuutta

  9. 9

    Pisa-tulokset tulivat: Suomella ei syytä häpeään mutta alueelliset erot huolestuttavat – pääkaupunki­seudun koululaiset rynnivät muiden ohi

  10. 10

    44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  2. 2

    Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

  3. 3

    Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

  4. 4

    Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

  5. 5

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  6. 6

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  7. 7

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  8. 8

    Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

  9. 9

    Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

  10. 10

    44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

  11. Näytä lisää