Olemme netissä vähemmän empaattisia kuin tosielämässä – mitä siitä pitäisi ajatella ja mikä siihen voisi auttaa? Kysyimme tutkijalta

Internet ja jatkuva kännykän käyttö rapauttavat empatiakykyämme.

Mitä enemmän tuijotamme ruutuja, sitä vähemmän ymmärrämme muita.

Tällaisia väitteitä internetin ja somen vahingollisuudesta on heitelty julkisuudessa vuosia.

Nyt Yhdysvalloissa yritetään tehdä asialle jotakin:

Random App of Kindness -kännykkäsovellus koostuu yhdeksästä minipelistä, joita pelaamalla empatiakykyään voi harjoittaa. Grafiikka on suloista ja ideat yksinkertaisia ja hauskoja: auta mummo tien yli, kastele lihansyöjäkasvia ja rauhoita suutahtanutta miestä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Eri pelit kehittävät eri asioita, kuten toisen osaan asettumista, tunteiden tunnistusta tai tunteista neuvottelua.


Yhdysvalloissa iOs- ja Android-laitteille saatavilla peleillä tehdään tieteellistä tutkimusta. Maaliskuun lopussa julki tulleiden alustavien tulosten mukaan pelien pelaaminen tuotti koehenkilöillä empaattisempia reaktioita hädänalaisia kohtaan ja vähensi aggressiivisia uskomuksia ja käyttäytymistä.

Etenkin pojista pelit tekivät peräti kolme kertaa halukkaampia auttaa hädänalaista kuin jos he eivät olisi pelanneet niitä. Testiryhmään kuului 53 10–17-vuotiasta lasta ja nuorta, kontrolliryhmään saman verran.

Kuulostaa lupaavalta. Näin sanoo tuloksista psykologi Katri Saarikivi, 33, joka tekee Suomessa vastaavaa tutkimusta. Saarikivi kehittää empatiaa ja sitä helpottavia digitaalisia työkaluja kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä Helsingin yliopistossa.

”Peleissä on hyvät perusperiaatteet siihen, mistä taidoista empatia koostuu, mitä osia siinä on ja miten niitä voisi harjoittaa”, Saarikivi sanoo.

”Olisi kiva nähdä lopullinen tutkimus niin näkisi, miten se on oikeasti tehty. Minkälaisin menetelmin he ovat esimerkiksi määritelleet auttamishalukkuuden ja empatian ja testanneet, että ne lisääntyivät?”

Nykyisen tutkimustiedon valossa empatia jaetaan yleensä kolmeen osaan.

”Osia tukevat erilliset aivomekanismit. Voi olla, että ihmisellä yksi osa-alue häiriintyy, mutta toiset toimivat silti ihan hyvin”, Katri Saarikivi selittää.

Ensimmäinen osa empatiaa on kognitiivinen empatia. Se liittyy toisten ajatusten ymmärtämiseen.

Tämä puoli Random App of Kindnessin peleissä jäi Saarikiven mukaan vajaaksi:

”Täällä on enemmän koirien silittelyä ja vähemmän mielenteoriaan liittyvää, esimerkiksi peliä, jossa leikittäisiin mentalistia ja yritettäisiin arvata, minkä päätöksen henkilö seuraavaksi tekee.”



Toinen empatian osa eli affektiivinen empatia liittyy toisten tunteiden ymmärtämiseen. Tässä tunteiden tunnistamisella on olennainen rooli.

Siksi jenkkisovelluksesta löytyy peli Match the Emotion, jossa pitää liittää toisiinsa kolmeen osaan jaettujen kasvojen (silmä-nenä-suu) ilmaisemat ilmeet.

”Tunnetiedon tulkinta kasvojen kohtaamisessa on tosi tärkeää ja sitä voi treenata. On tärkeää tajuta, miltä tunteet näyttävät ihmisten ilmehdinnässä”, Saarikivi sanoo.

Kolmas eli viimeinen osio empatiassa on myötätunto. Se liittyy ihmisten altruistiseen halukkuuteen eli auttamiskäytökseen.

”Mummon auttamisella tien yli ja vauvan lohduttamisella pyritään lisäämään pelaajien auttamishalukkuutta.”

Tekeekö internetin käyttö ja jatkuva sometus meistä pysyvästi epäempaattisempia?

Emme tiedä, sanoo Katri Saarikivi. Tästä ei ole vielä tieteellistä näyttöä.

”On yksi tutkimus, jonka mukaan empatiataidot olisivat vähentyneet 70-luvulta lähtien ja samaan aikaan internetin käyttö on lisääntynyt”, Saarikivi sanoo eikä kuulosta järin vakuuttuneelta.

Sitten on tutkimus, jossa nuoria raahattiin kahdeksi viikoksi luontoleirille, jossa ei saanut käyttää mitään sähkölaitteita ja somea. Verrattuna verrokkiryhmään luontoleiriryhmän tunnetaidot paranivat.

Syytä voi vain arvailla: Ehkä siksi, että he olivat kasvotusten toistensa kanssa tekemisissä enemmän. Tai siksi, että luonnolla on tutkitusti elvyttävä vaikutus ihmisiin.

”Jotta todellinen syy löytyisi, tutkimus pitäisi toistaa”, Saarikivi sanoo.

Sitten ovat vielä ne perinteisessä sosiaalisessa kanssakäynnissä rajoittuneemmat, jotka kokevat netissä kommunikoinnin helpommaksi kuin kasvokkain.

”Tässä on muna-kana-ongelma, eli kumpi tuli ensin, netin käyttö vai heikommat sosiaaliset taidot.”


Tekevätkö internet ja some meistä narsistisempia?

Tästäkään ei ole olemassa näyttöä.

”Toi on kauhean vaikea kysymys, koska internet ja some on niin monipuolisia ilmiöitä. Miten niitä mitataan?” kysyy Saarikivi.

Onko sähköpostin käyttö netin käyttöä?

Ovatko sähköpostia ja työpaikan intranettiä käyttävä henkilö ja henkilö, joka pelaa räiskintäpelejä verkossa, käyttää koko ajan Redditiä ja 4chania, verrannollisia?

Näiden kahden netin käyttö on niin totaalisen erilaista.

”Se, mistä on olemassa näyttöä, on, että olemme vähemmän empaattisia netissä kuin tosielämässä”, sanoo Katri Saarikivi.

Internetin ongelmallisuudesta tunteiden välittäjänä on tiedetty jo vuosikymmeniä. Ongelma on Saarikiven mukaan perustavanlaatuista tasoa: koneiden kehittämisessä ei otettu huomioon ihmisten tunteellisuutta mitenkään. Tämä todettiin jo 1990-luvulla.

”Siinä tehtiin sama virhe kuin aiemmin talousteoriassa, jossa oletettiin, että ihminen tekee aina rationaalisia päätöksiä. Eihän se tee”, sanoo Saarikivi.

Koneet ovat surkeita välittämään ihmisten tunnetietoa toiselle ihmiselle. Tunnetieto on aivan olennaista kun yritämme oikeasti ymmärtää, mitä toinen yrittää netissä sanoa. Saarikiven mukaan esimerkiksi Whatsapp-keskustelussa välittyvä määrä tunnetietoa on todella pieni verrattuna siihen, jos keskustelisimme kasvotusten.

Chattailu simuloi nopeatahtista jutustelua verrattuna esimerkiksi sähköposteihin tai viesteihin, joita ihmiset harkitsevat ja pohtivat pidempään. Siksi esimerkiksi Messengerillä viestitellessä tulee helposti väärinymmärryksiä.


Ratkaisuja on kehitelty, ja yksi niistä on useimmilla meistä käytössä päivittäin:

Emojit ovat yritys lisätä keinoja tunnetiedon välittämiseen.

Katri Saarikivi iloitsee emojien ja erilaisten giffien lisääntyneestä käytöstä.

”Se osoittaa, että ihmisillä on tarve ilmaista itseään monipuolisemmin verkossa ja siihen etsitään koko ajan työkaluja. Ihmisillä on tunteiden nälkä!”

Mutta se ei ole sama asia:

”Emoji tai giffi on aina tietoinen valinta, tunteet eivät.”

Tunteet ovat osa ihmisen automaattista perusviestintää: ilmeitä, eleitä, äänensävyjä ja äänenpainoja, jotka kertovat muille keskustelukumppaneille jatkuvasti keskustelun aikana, mikä minua kiinnostaa ja mitä pidän tärkeänä. Ne välittävät hienovireisiä viestejä, kuten sarkasmia.

Tutut tunnistavat tällaiset sisällöt viesteistä myös somessa helpommin kuin vieraammat.

Vaikka tuntemattomalle lataisi viestiketjun täyteen eri emojeita ja giffejä, voi silti tulla väärinymmärretyksi ennemmin kuin jos asia käytäisiin läpi kasvotusten.

Näitä nettikommunikaation puutteita Saarikivikin ratkoo tutkimusryhmänsä kanssa:

Hän voitti kahden kollegansa kanssa vuonna 2015 järjestetyn Helsinki Challenge -kilpailun, jossa etsittiin ongelmaa, jonka ratkaisemiseen osallistujat halusivat rahoitusta. Vuoden loppuun jatkuvassa projektissa on tehty pitkittäistutkimusta somea käyttävillä nuorilla, mitattu heidän aivokäyriään ja tehty erilaisia empatiakyselyjä.

Kokeeseen osallistuvilta, noin 50 nuorelta on myös kyselty tarkkaan, mitä he netissä ja somessa tekevät. Tämä data on nyt kasassa ja analyysi alkamassa.

”Tarkoitus on selvittää, onko mitään yhteyttä netin käytön laadun ja määrän ja empatiakyvyn välillä”, Saarikivi sanoo.


Saarikiven tiimi kerää myös aivan uutta dataa, niin monimutkaista, että sen analysoimiseen he saavat apua Stanfordista saakka.

He tutkivat, liittyykö aivojen rytmisen toiminnan synkronoituminen ihmisten välillä jaetun oppimisen tehokkuuteen. Moni tietää tunteen, kun pääsee jonkun kanssa ”samalle taajuudelle”.

Se on tieteellisestikin totta, ihmisten aivosähkökäyrät menevät ikään kuin samaan vaiheeseen tämän tapahtuessa.

Sitä, tekeekö se ihmisistä esimerkiksi parempia toimimaan yhteisen tavoitteen eteen, ei tiedetä. Nämä hyötynäkökulmat kiinnostavat tietysti työelämää, jossa tehdään yhä enemmän töitä pienissä ryhmissä.

Tästä synkronoinnista on oma pelinsä myös yhdysvaltalaisessa Random App of Kindnessissa. Pelissä pyydetään tanssimaan samaan tahtiin hahmon kanssa.

Tämä perustuu tieteellisiin tutkimustulokseen, sanoo Katri Saarikivi:

”Jos keinuu keinutuolissa samaan tahtiin entuudestaan tuntemattoman ihmisen kanssa, sen tyypin kanssa pärjää paremmin yhteistyötä vaativissa tehtävissä.”

Tämä synkronoituminen näkyy jo ihan pienillä lapsilla: yhdessä kokeessa vauvoja oli heiluteltu samaan tahtiin musiikin tahdissa kuin kokeen tekijä oli heilunut. Sitten kokeen tekijä oli pudottanut kynän ja reagoinut siihen dramaattisesti: ”O-ou!”.

”Ne vauvat, joita oli pompoteltu samaan tahtiin, osoitti todennäköisemmin kynän suuntaan”, Saarikivi sanoo.

Synkronointi teki siis jo vauvoista auttavaisempia. Ehkä sen sovellutus voi olla apua myös somen ja internetin ongelmiin.

Seuraavaksi Saarikivi kehittelee Pikku Kakkosen toimittaja-ohjaaja Johanna Smithin ideoimasta Reima Räiske -hahmosta peliä, jolla päiväkoti-ikäiset lapset voisivat harjoittaa empatiataitojaan ja tunteiden tunnistusta.

Reima on kiukkuinen kaveri, mutta häntä voi tyynnyttää esimerkiksi sukimalla höyhenellä tai saamalla hänet hengittelemään syvään kolmesti. Idea on siis sama kuin amerikkalaisten Random App of Kindnessissa.

Kiukkuisesta Reima Räiskeestä on tekeillä myös animaatiosarja. Kaikki menevät tuotantoon ensi vuonna.


Sillä välin kysymys säilyy: Miten somen ja internetin sisällyttämää empatiavaikeutta voi lieventää?

Katri Saarikiven mukaan ratkaisu ei voi olla mikään yksi applikaatio, vaan rikkaampien tunneilmaisun keinojen pitäisi tulla osaksi somea ylipäänsä.

Se vaatii aika paljon kehitystä ja ihmisten kuuntelemista.

”Millaisia appeja ihmiset haluavat käyttää ylipäänsä? Ei auta jos meillä on upea algoritmi, jos ei tunnu kivalta chattailla, ei sitä silloin kukaan käytä. Ongelma ei ratkea”, hän sanoo.

Saarikiven mukaan niin kauan kuin sitä empatiaa lisäävää algoritmia vasta kehitellään, ihmisten on panostettava vähän enemmän koneiden ja netin kautta kommunikoimiseen.

Netissä pätevät tavallaan samat säännöt kuin oikeassa maailmassa. Empatiaa vähentäviä tekijöitä ovat ihmisten epäinhimillistäminen, lokerointi, ryhmittely, kilpailu ja kaikenlaisten keinotekoisten rajojen teko ihmisten välille.

Nettifoorumilla voidaan nauraa maahanmuuttajien ahdingolle vain, jos heitä ei pidetä tasavertaisina naurajien kanssa.

”Ihmiset näitä sovelluksia käyttää. Tiedostamalla niiden puutteet, voidaan saada jo paljon aikaiseksi.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Internet
  • Pelit
  • Empatia
Nyt.fi luetuimmat
  1. 1

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  2. 2

    Suomessa leikittiin ”Kuka pelkää mustaa miestä” kunnes se kiellettiin rasistisena – mutta ajattelivatko lapset oikeasti tummaihoista ihmistä leikeissään? Vastaa kyselyyn

  3. 3

    Tässä kokonaisuudessaan listaus Suomessa käytettävistä virallisista virkanimikkeistä, joissa esiintyy ”-nainen”

  4. 4

    Se leviää! Sipilä, Trump ja nyt jo Ayng San Suu Kyi syyttelevät kaikkia ääripäitä – tästä on kyse tuomitsemisessa, joka ei ole tuomitsemista

  5. 5

    Lidl toi tänään kauppoihin vaatemalliston, joka näyttää ihan samalta kuin muutkin – ja juuri siksi ihmiset ovat niin innoissaan

  6. 6

    Pikatestissä Namnam-ravintola, joka tarjoaa takuuvarmoja Vietnam-hittejä Flemarilla

  7. 7

    Verneri Pohjolaa potutti, ja tällaista musiikkia siitä syntyi: häröä, säröä ja överiä

  8. 8

    Trumpin ykkösvalehtelijan armahdus tv-gaalassa vaikuttaa oikealta emämokalta – Mitä ihmettä tapahtui?

  9. 9

    Talvi tulee useammin kuin kerran: Game of Thronesiin kuvataan useita loppuja

  10. 10

    Potuttaako? Ei läheskään yhtä paljon kuin tätä Harvey-myrskytulvia paennutta kissaa, josta tuli hetkessä meemi ja esikuva meille kaikille

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  2. 2

    Tässä kokonaisuudessaan listaus Suomessa käytettävistä virallisista virkanimikkeistä, joissa esiintyy ”-nainen”

  3. 3

    Suomessa leikittiin ”Kuka pelkää mustaa miestä” kunnes se kiellettiin rasistisena – mutta ajattelivatko lapset oikeasti tummaihoista ihmistä leikeissään? Vastaa kyselyyn

  4. 4

    Lidl toi tänään kauppoihin vaatemalliston, joka näyttää ihan samalta kuin muutkin – ja juuri siksi ihmiset ovat niin innoissaan

  5. 5

    Trumpin ykkösvalehtelijan armahdus tv-gaalassa vaikuttaa oikealta emämokalta – Mitä ihmettä tapahtui?

  6. 6

    Suomen kieli on mieskeskeinen ja muita sukupuolia syrjivä, ja asialle pitäisi tehdä jotakin, sanoo kielentutkija

  7. 7

    Trumpin ex-tiedottaja ilmaantui yllättäen televisiogaalan lavalle pilkkaamaan Trumpia, yleisö ja internet eivät pääse yli

  8. 8

    Pikatestissä Namnam-ravintola, joka tarjoaa takuuvarmoja Vietnam-hittejä Flemarilla

  9. 9

    Se leviää! Sipilä, Trump ja nyt jo Ayng San Suu Kyi syyttelevät kaikkia ääripäitä – tästä on kyse tuomitsemisessa, joka ei ole tuomitsemista

  10. 10

    Naiset alistetaan synnytyskoneiksi, homoja silvotaan ja tapetaan: HBO:n The Handmaid’s Tale on pelottavin ja vaikuttavin tv-sarja juuri nyt, koska se voisi olla täyttä totta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  2. 2

    Tässä kokonaisuudessaan listaus Suomessa käytettävistä virallisista virkanimikkeistä, joissa esiintyy ”-nainen”

  3. 3

    Trumpin ykkösvalehtelijan armahdus tv-gaalassa vaikuttaa oikealta emämokalta – Mitä ihmettä tapahtui?

  4. 4

    Trumpin ex-tiedottaja ilmaantui yllättäen televisiogaalan lavalle pilkkaamaan Trumpia, yleisö ja internet eivät pääse yli

  5. 5

    Kansainvälinen karttastartup laittoi Suomen kaupungit kartalle: täällä elävät Helsingin, Tampereen, Turun ja kaupunkien hipsterit, opiskelijat ja ”normiet”

  6. 6

    Toisiinsa törmäilevät tetraedrit, energiakentät ja minuuden illuusio – pyysimme filosofia selittämään Jim Carreyn haastattelun

  7. 7

    Internet ei saa tästä tarpeekseen: täydellisesti toistensa sisään sujahtavat asiat -porno

  8. 8

    Talvi tulee useammin kuin kerran: Game of Thronesiin kuvataan useita loppuja

  9. 9

    Lidl toi tänään kauppoihin vaatemalliston, joka näyttää ihan samalta kuin muutkin – ja juuri siksi ihmiset ovat niin innoissaan

  10. 10

    South Park palasi televisioon, ja sai ihmisten älykodit puhumaan valtavista kiveksistään

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  1. 1

    Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

  2. 2

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  3. 3

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  4. 4

    Trump YK:ssa: Terroristit ja ekstremistit ovat keränneet voimiaan ja levittäytyneet kaikkialle planeetalla – HSTV:n suora lähetys yleiskokouksesta käynnissä

  5. 5

    ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

  6. 6

    Työnteko vähenee nuorilla miehillä, koska vapaa-aika on parempaa – syynä tietokonepelien kehittyminen niin hyviksi

  7. 7

    Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

  8. 8

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  9. 9

    Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

  10. 10

    Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jari Sillanpään huumedraama etenee pikavauhtia alkusysäyksestä kliimaksiin – tarinan huippukohta nähdään jo puolentoista viikon päästä Oulussa

  2. 2

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  3. 3

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  4. 4

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  5. 5

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  6. 6

    Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

  7. 7

    Nainen kuoli synnytyksessä Helsingin Kätilöopistolla – kätilöt olivat syyttömiä, katsoi hovioikeus

  8. 8

    Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

  9. 9

    Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

  10. 10

    Kylmähermoinen neuvostoupseeri pelasti syyskuussa 1983 maailman ydinsodalta, mutta sai tunnustusta vasta yli 20 vuotta myöhemmin – Stanislav Petrov kuoli yksin moskovalaisessa lähiössä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

  2. 2

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  3. 3

    Kymmeniä Suomi iskee -mielenosoittajia saapui Kolmen sepän patsaalle vastustamaan turvapaikanhakijoita – sitten tapahtui jotain ennennäkemätöntä

  4. 4

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  5. 5

    Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

  6. 6

    ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

  7. 7

    Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

  8. 8

    Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

  9. 9

    ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

  10. 10

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  11. Näytä lisää