Auta netti, nyt ahdistaa!

Internetissä voi hoitaa maksusta myös mielenterveyttään
Monenkirjavia palveluita ei valvo kukaan

Mitä tehdä, kun ahdistaa, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että olisi tarve mennä mielenterveystoimistoon? Yhä useampi avaa tietokoneen.

Internetistä löytyy laaja valikoima erilaisia keskustelu- ja vastauspalveluita, joissa voi purkaa vaikkapa parisuhdeongelmia, masennusta, riippuvuuksia tai lapsuudenkokemuksia.

Monet palvelut ovat ilmaisia, ja kysymyksiä kommentoi ammattiauttaja.

Teknologiaa on alettu käyttää hyväksi myös kahdenkeskisessä terapiatyöskentelyssä.

Kainuuseen ja Lappiin on annettu psykiatriapalveluita web-kameraistunnoissa jo useita vuosia, ja sähköpostia käytetään muiden terapioiden tukimuotona.

Yksityisyrittäjät haistoivat markkinaraon Suomessa muutama vuosi sitten. Netissä onkin tarjolla maksullista terapiaa sähköpostin välityksellä, chatissa tai puhelimella.

Nettipuhelimella saa terapiaa kameran kanssa tai ilman.

"Näyttää siltä, että kaikki palvelut menevät nettiin, miksei tämäkin. Se näyttää olevan aika vääjäämätön kehitys", kommentoi vastaava psykologi Vesa Nevalainen Psykologiliitosta.

Uudet teknologiat on alan ammattilaisten piirissä toivotettu tervetulleeksi muun muassa siksi, että ne mahdollistavat avun saannin haja-asutusalueille.

Internetin avulla tavoitetaan myös ne ihmiset, jotka eivät muuten koskaan hakisi apua.

"Ihanteellisessa maailmassa apua tarvitseva ihminen menee ensin ammattilaisen puheille. Mutta kun jotkut eivät vain tule. Silloin netti voi olla keino päästä liikkeelle", Nevalainen sanoo.

Netissä tarjottavia palveluja ei kuitenkaan valvo kukaan, ja auttajaksi voi tekeytyä kuka tahansa. Tällöin palvelun laadusta ole mitään takuuta, ja vastuu mahdollisista vahingoista on kuluttajalla.

Netistä löytääkin monentasoisia auttajia: sosiologia, psykologia; kasvatustiedettä opiskellut merkonomi tarjoaa "yksilöterapiaa" ja sielunhoitoa, psykologian opiskelijat "luottamuksellista keskusteluapua".

Pätevältäkin kuulostavia terapeutteja on, mutta miten sellaisen erottaa?

"Tämä on aivan villi alue. Esimerkiksi terapeutti-nimike ei takaa mitään, koska kuka tahansa voi sanoa, että on jonkun alan terapeutti", kertoo Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen.

Yksilöterapeutti-nimikkeen käytöstä Psykologiliitto on jo tehnyt valituksia lääninhallitukselle ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen, mutta lopullisia päätöksiä ei ole vielä saatu.

"Yksi keino varmistua on kysyä meiltä tai joltain asiantuntijaorganisaatiolta, antaako tällainen koulutus pätevyyden", Ruohonen ehdottaa.

Laillistettuja terveydenhuollon nimikkeitä ovat psykiatri, psykologi ja psykoterapeutti, neuvoo puolestaan Vesa Nevalainen. "Niitäkin voidaan netissä käyttää väärin, mutta väärinkäytösten ilmetessä huijarit saadaan vastuuseen".

Kuluttajan on syytä muistaa, että jotkut tarjoavat auttamispalvelujaan pelkästään bisnesmielessä. Marita Ruohosta se surettaa.

"Eräskin yrittäjä lupaa tiettyä hintaa vastaan joka ilta viestin, jossa sanotaan, että sinua ajatellaan. Se voi tuntua heikoilla olevasta ihmisestä halvalta ja hyvältä, mutta se, mitä apua siitä saa ja mikä se lasku lopulta on, onkin jo toinen juttu."

Myöskin yksityisyyden suoja ja salassapito ovat nettipalveluissa usein aivan retuperällä, Ruohonen varoittaa. "Ne kannattaa aina varmistaa."

Riskeistä huolimatta Ruohonen toivottaa netin tervetulleeksi mielenterveystyöhön.

"Tärkeintä on, että meillä on laaja valikko auttamisen muotoja ja ennen kaikkea paljon näitä matalan kynnyksen tapoja, jotta ihmiset uskaltaisivat hakea apua."

Hän kuitenkin muistuttaa, että vakavissa kriiseissä ammattilainen olisi tavattava muutenkin kuin virtuaalisesti. "Silloin ei kukaan saisi olla pelkästään puhelimen tai netin varassa."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi