Hoitoalan ammattilaiset kaipaavat oppia saattohoitoon

Koulutuksessa Kymenlaaksossa hoitajat pohtivat kuolevan hoitoa

Kuusankoski. "Saattohoidossa on varmaan vaikeinta ihan kuolema itsessään, koska se on niin lopullinen. Mutta en näe siinä mitään peikkoa", perushoitaja Merja Yrjölä pohtii.

Yrjölä sekä viisikymmentä muuta sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ruotivat potilaan kuolemaa saattohoitokoulutuksessa, joka alkoi Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kuusankoskella keskiviikkona.

Kevään kestävässä uudessa täydennyskoulutuksessa annetaan neuvoja muun muassa omaisten tukemiseen.

Saattohoito tarkoittaa oireita lievittävää hoitoa, johon siirrytään sen jälkeen, kun parantavat hoidot on todettu tehottomiksi. Saattohoitoa annetaan esimerkiksi potilaille, joiden syöpää ei voida enää parantaa.

Kurssin suosion perusteella saattohoidon koulutuksesta on pulaa.

"Viisikymmentä otettiin, ja muille on sanottu, että syksyllä pääsee uudelleen", toteaa koulutuspäällikkö Riitta Peni Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta.

Saattohoidon ammattilaisten mielestä potilaan viimeisiin päiviin ei paneuduta riittävästi.

"Peruskoulutuksen tasoon pitäisi puuttua, koska se on riittämätöntä", sanoo ylilääkäri Juha Hänninen, joka johtaa saattohoitoon erikoistunutta Terhokotia Helsingissä.

Yksi uuden koulutuksen tavoitteista on antaa potilaille mahdollisuus viettää elämän viimeiset hetket kotonaan. Jos kuoleva siirretään terveyskeskuksen vuodeosastolle, häntä ovat vastassa outo ympäristö ja tuntemattomat ihmiset.

"Kuolevia ihmisiä joudutaan hoitamaan sairaaloiden ja vanhainkotien käytävillä. Se on hyvin murheellinen tilanne", sanoo koulutusta suunnitellut projektipäällikkö Airi Pilkama Kymenlaakson hoitokotiyhdistyksestä Muuttolinnusta.

Yrjölän työpaikalta Keltakankaan palvelutalosta Anjalankoskelta kuolevat vanhukset siirretään terveyskeskuksen vuodeosastolle. Käytäntöä aiotaan muuttaa, sillä tapa on vastoin monen toiveita.

"Keskustelin juuri yhden asukkaan kanssa, ja hän sanoi, että ilman muuta hän haluaa kuolla omassa huoneessaan, jossa on asunut jo pitkään", Yrjölä sanoo.

Yrjölän mielestä kuolema on hankala asia käsiteltäväksi - sairaiden vanhustenkin on vaikea puhua siitä.

Yrjölä on hoitanut sekä vanhempiaan että omaa miestään heidän viimeisinä viikkoinaan.

"Kun on kokenut kuoleman omaisena, niin ajattelen, että kokemuksen kautta voisin auttaa muita."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi