Huimaako? Syy selviää oikeilla kysymyksillä

Huimaus on erittäin yleistä ja äärimmäisen harvoin vaarallista
Edes ammattilaiset eivät usein osaa tunnistaa asentohuimausta

 Matkailija kertoo nähneensä Italiassa museokierroksen aikana niin paljon kaunista taidetta, että häntä alkoi huimata.

Neurologian tohtori Mikael Ojala täsmentää, että ilmiö tunnetaan Stendahlin oireyhtymänä.

Nimi tulee ranskalaiskirjailijalta, joka kirjoitti 1800-luvun alussa päiväkirjassaan Firenzen taideaarteiden herättäneen hänessä sellaisen tunnekuohun, että hän luuli lähes kuolevansa.

Lääketieteeseen termi tuli 1970-luvun lopulla, kun turisteja joutui huimauksen takia jopa sairaalaan. He olivat kokeneet kuuluisia taideteoksia katsoessaan pakahduttavaa onnentunnetta.

Tunnekuohun aiheuttama huimaus on kuitenkin melko harvinaista. Sen sijaan suurin osa huimauksista tunnetaan nimellä hyvänlaatuinen asentohuimaus.

Se on yksi yleisimmistä vaivoista, jonka takia mennään lääkäriin. Yleislääkärien vastaanotolla peräti viisi potilasta sadasta on siellä huimauksen vuoksi.

Huimauksesta tiedetään Ojalan mukaan edelleen hyvin vähän jopa ammattipiireissä. Sen takia oireet voivat käynnistää kalliita tutkimuksia, jotka voisi välttää perinteisillä lääkärin ja potilaan välisillä keskusteluilla.

"Noin 90 prosenttia ongelmista selviää vastaanotolla", Ojala vakuuttaa.

Keskustelu on Ojalan mukaan senkin takia tärkeää, että huimaukseen liittyy joskus myös psykosomaattisia oireita, varsinkin nuoremmilla ihmisillä.

Päänalueen vaivat herättävät psykosomaattisia oireita herkemmin kuin jokin fyysinen vamma.

Vastaanotolla Ojala on nähnyt, että ihmiset ovat taipuvaisia ajattelemaan ensin aina kaikkein pahinta, vaikkapa aivokasvainta.

"Tosiasiassa vain hyvin pienellä osalla on jokin vakava sairaus."

"Jos osaa tehdä muutaman oikean kysymyksen, voi välttää myös kalliit magneettikuvaukset ja erikoislääkäreiden rumban", Ojala vakuuttaa. Hänen mukaansa kysymykset voi esittää aivan hyvin myös yleislääkäri perusterveydenhuollon puolella", Ojala sanoo.

Aluksi voi kysyä, alkoiko huimaus äkillisesti kello 6.02, kun herätyskello piti kytkeä pois päältä, Ojala antaa esimerkin. Jos alkoi, se ei voi liittyä pitkäaikaiseen lääkkeiden käyttöön eikä krooniseen tautiin, vaan se viittaa asentohuimaukseen tai verenkiertohäiriöön.

Entä onko huimaus karusellimaista? Jos on, liikutaan jo korvan lähellä. Aineenvaihduntaan ja verenpaineeseen liittyvät asiat voidaan unohtaa.

Paheneeko huimaus makuulle mentäessä, kuuluu seuraava kysymys?

Myöntävä vastaus kertoo jo melko varmasti hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta.

Onko samaan aikaan tullut muita oireita?

Heikentynyt kuulo viittaa korvaan, puhehäiriö aivoihin ja rytmihäiriö sydämeen.

"Diagnoosiin kuuluu myös lääkkeiden käytön tarkka selvitys", Ojala toteaa.

Huimauksen taustalla saattaa olla pieni annostuksen muutos ja uusi lääkitys.

Tai kyselyssä selviää, että huimaus johtuukin jäykästä niskasta, jonka voi parantaa fysioterapialla tai jumpalla.

Huimaus menee usein itsestään ohi. Sen takia vaivaa sanotaankin hyvänlaatuiseksi asentohuimaukseksi.

Tasapainoelimillä on Ojalan mukaan yllättävän hyvä kyky korjaantua. Toinen elin kompensoi vaurioituneen elimen toimintoja.

"Tärkeintä on huolehtia, että tasapainoelimiä aktivoidaan heti, kun jalat kantavat. On käytettävä järjestelmää. Vuodelepo on huimauspotilaan pahin vihollinen."

Lisää aiheesta: Mikael Ojala: Huimaako? Etukeno 2007.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi