Karisman lahjaa on helppo käyttää myös väärin.
Ihmisen rosoisuuskin voi olla karismaattista.

Jo on karisma!

Karismaattinen ihminen saa kuulijansa vakuuttuneiksi myös huonoista ideoistaan

 Suittu konsultti pitää hikipäisenä tuhatpäiselle yleisöjoukolle hengennostatustilaisuutta. Paikalta poistuu tyytyväisiä ja hymyileviä ihmisiä.

"No mitä se oikein puhui? Taisi olla vaikuttava esitys?" "En kyllä muista. mutta hyvin se puhui."

Karismaattisella ihmisellä on tiivis kosketus kuulijakuntaan. Vaikka sanoma katoaisi, tunne-elämys pysyy. Kuulijat muistavat ikänsä sen upean illan, rajun konsertin tai sykähdyttävän hengennostatustilaisuuden, jolloin oman elämän umpisolmut tuntuivat aukeavan.

Uskonnollisessa liikkeessä palavasti puhuvan karismaatikon taika katoaa, kun hänet viedään puhumaan skeptikkojen kesäleirille tai tieteellisesti maailmaa katsovien tutkijoiden kongressiin.

Yleisö puhaltaa hengen karismaatikkoon. Kyse on vuorovaikutuksesta, jossa puhuja hehkuu sitä vahvemmin, mitä paremmin viesti uppoaa kuulijoihin. Jos vastaanotto on nyrpeää, karisma katoaa.

Karisma on kreikkaa ja tarkoittaa jumalan suosionosoitusta. Koska joillakin ihmisillä on muita enemmän karismaa, jumalat ovat ilmeisesti suosineet joitakin hieman runsaammalla kädellä.

Karisman "sitä jotain" on vaikea määritellä.

Jollakin ihmisellä saattaa olla paljon kykyjä, mutta vain hyvin vähän karismaa: hänen puheensa ja olemuksensa vaikuttavat jotenkin paperinmakuisilta.

Karismaattisella ihmisellä näyttää olevan kyky laittaa hurmausvaihde päälle ja saada kuulijat vakuuttuneiksi ideoistaan, vaikka ne eivät aina ihan priimaa olisikaan.

Karismaa voi käyttää oikein tai väärin. Karismaattisella Martin Luther Kingillä oli unelma ja hän laittoi karismansa peliin ajaessaan mustien asiaa. Naistenhurmaaja voi käyttää taitojaan keplotellakseen itselleen hyväuskoisen tyttöystävänsä omaisuuden. Presidentti Bill Clintonin sanotaan olevan niin karismaattinen mies, että hänen kanssaan keskustelevalla on vahva tunne, että Bill on siinä hetkessä vain häntä varten.

Tällaista intensiivistä läsnäoloa ei voi harjoitella. Siksi karisma on lahja. Karismaa voidaan käyttää omien etujen ajamiseen ja suosion kasvattamiseen niin uskonnossa, musiikissa, politiikassa kuin talouselämässäkin.

Tuskin Elvikselle olisi siunaantunut miljoonia faneja ympäri maailman ilman karismaattista persoonaa, joka jätti kuulijoihin lähtemättömän vaikutuksen.

Karismaattisia suomalaispoliitikkoja pohtiessa mieleen tulee heti Urho Kaleva Kekkonen, jota vieläkin välillä kaipaillaan takaisin, kun nykypoliitikkojen karisma tuntuu kadonneen. Karismaattista ihmistä ympäröi eräänlainen sädekehä, johon kritiikki kilpistyy.

Hänellä on myös läheisiä ihmisiä, jotka ovat pyhittäneet elämänsä valovoimaisen ihmisen jalustalla pitämiseen.

Karismaattisen persoonan kilpeä on vaikea tahrata, ja tahrat lähtevät kilvestä pois ihmeen nopeasti.

Karismaattinen poliitikko saa helpommin anteeksi töppäilyjään ja virhearviointejaan ja hänellä on taito puhua asiat parhain päin. Edes valtava karisma ei pelastanut Bill Clintonia valkoisen talon seksiskandaalissa. Karismaattisen ihmisen moraalinen rappio aiheuttaa mediamyllytystä.

Historian suurmiehistä monet ovat ja olivat kirjaimellisesti suuria miehiä. Pääministeri Matti Vanhasen karismaa pönkittää 197-senttinen varsi. Saksan entinen liittokansleri Helmut Kohl ei kokonsa puolesta ollut takarivin tyyppejä. Mauno Koivistokin pärjää pitkien miesten pelissä lentopallossa. Paljonkohan Eero Heinäluoma menettäisi karismastaan, jos hän olisi korkealla äänellä puhuva, 164-senttinen mies, jolla on hento luusto? Myös matalalla äänellä puhuvasta, isokokoisesta Paavo Lipposesta huokuu isällisyyttä ja turvallisuutta.

Tanssija Jorma Uotinen on oma itsensä ja uskaltaa tanssia vaikka raitiovaunussa. Rohkeus, aitous ja älykkyys ovat karismaattisia piirteitä.

Terävästi argumentoiva ja asioista perillä oleva, ulkoisesti menninkäisen oloinen Osmo Soininvaara on monen mielestä karismaattinen.

Rosoisuus voi olla karismaattista. Yli parimetrinen Jussi Lampi säteilee kauas, vaikka on kaikkea muuta kuin sliipattu.

Valta ja karisma viihtyvät yhdessä. Siksi naiset eivät aina pääse näyttämään todellista valovoimaansa. Hillary Clintonia pidetään karismaattisena naisena, joka säteilee ja vaikuttaa ihmisten elämään, kuten myös vuonna 1979 Nobelin rauhanpalkinnon pokannutta Äiti Teresaa, joka pani karismansa peliin köyhien puolesta taistellessaan.

Karismaattisista ihmishirviöistä tunnetuin lienee Adolf Hitler, joka pystyi saman puheen aikana lietsomaan itsensä jumalallisen vihaan ja seuraavassa hetkessä liikuttumaan kyyneliin omista puheistaan.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi