Joka kymmenes helsinkiläinen toimeentulotuen saaja käy töissä

Vantaalla töissä on joka seitsemäs, Järvenpäässä jopa yli viidennes toimeentulotuen saajista
Tuen saajia on nyt puolet lamavuosien määrästä

 Työstä saatavat tulot eivät riitä läheskään kaikille Helsingin seudun pienipalkkaisille kuukauden menoihin. Helsingissä toimeentulotuen saajista yhdeksän prosenttia kävi viime vuoden tilastojen mukaan töissä.

Käytännössä prosenttiosuus on vielä tätäkin suurempi, koska tilastot eivät ota huomioon kaikkia osapäivä- tai pätkätöissä olevia koululaisia ja opiskelijoita. Heitä tuen saajista on lähes kymmenen prosenttia.

Pimeissä töissä käyvien ja siten vilpillisesti toimeentulotukea saavien määrä ei tilastoihin päädy, mutta heidän osuutensa on vähentynyt viranomaisten yhteistyöllä.

Espoossa toimeentulotuen saajista käy töissä hieman yli viisi prosenttia.

Vantaalla työssä käyviä on toimeentulotuen saajista enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa - noin 14 prosenttia - mutta koululaisten ja opiskelijoiden määrä saattaa nostaa osuuden jopa lähelle viidennestä.

Järvenpäässä peräti yli viidennes toimeentulotuen saajista käy töissä.

Helsingissä toimeentulotukea maksettiin viime vuonna 2111 euroa asiakasta kohden. Järvenpäässä, Keravalla ja Nurmijärvellä toimeentulotuen saajia on ollut noin 14 prosenttia kaikista kotitalouksista.

Järvenpäässä tuen määrä taloutta kohden oli toissa vuonna 2371 euroa vuodessa, kun se esimerkiksi Nurmijärvellä, Keravalla ja Tuusulassa on ollut neljänneksen pienempi. Keski-Uudenmaan asukkaiden tulotasoissa ei ole kuitenkaan oleellisia eroja.

"Meillä on paljon tulottomia toimeentulotuen hakijoita, jotka eivät saa työttömyyskorvausta. Järvenpäässä ei ole sellaisia yksiköitä, jotka olisivat edistäneet tukityöllistämistä. Työssä kävijöiden verraten korkea osuus toimeentulotuen saajista saattaa johtua laskuperusteista. Jos naapurikunnat laskisivat samalla tavalla, niin lopputulos voisi myös olla sama", johtava sosiaalityöntekijä Virva Juurikkala selvittää Järvenpään kaupungin lukuja.

"Me kannustamme osa-aikatöiden tekoon, mutta asiakkaiden mielestä (työ- ja tukianomusten) byrokratiaviidakko on edelleen vaikeakulkuista", Juurikkala sanoo.

Helsingissä kaupungin yhteenlasketut toimeentulomenot laskivat viime vuonna lähes kahdeksan prosenttia. Kymmenen vuotta sitten toimeentulotukea sai laman seurauksena yli 55000 taloutta. Viime vuonna talouksien määrä oli enää 36792. Uusia asiakkaita Helsingissä tuli vähemmän kuin toissa vuonna. "Työttömäksi on jäänyt henkilöitä, jotka saavat ansiosidonnaista päivärahaa. Pitkäaikaisia asiakkaita on myös aikaisempaa vähemmän", Helsingin kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen sanoo.

Palviaisen mukaan työn painopistettä on kohdistettu uusiin asiakkaisiin. "Toimeentulotuki saattaa erityisesti nuorille olla tie, mille hän jää. Tukihan ei ole elinkeino, ja pyrimme katkaisemaan sellaista kehitystä ja ohjaamaan asiakkaita aktiiviselle tielle."

Helsingissä on toteutettu myös hallinnollisia uudistuksia. Toissa vuonna Helsingissä oli 23 sosiaalipalvelun toimistoa. Viime vuoden alusta lähtien toimipisteitä on yhdeksän. Se on yhtenäistänyt käytäntöjä ja tuen myöntämistä.

Toimeentulotuen hakemisessa on ollut ongelmia etenkin Espoossa. Päätösajat olivat viime vuonna viidestä viikosta kahteen kuukauteen. Sosiaalitoimen palvelujohtajan Marja-Leena Remeksen mukaan käsittelyaika on nyt viidestä kymmenen vuorokauteen. Helsingissä toimeentulotuen käsittelyyn kuluu noin viikko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi