Käräjille harvoin, kantelut kasvussa

 Opettajien ja rehtoreitten edesottamuksia käsitellään ani harvoin käräjillä, mutta kanteluiden määrä on kasvussa.

Opettajien käyttäytymisestä kannellaan enimmäkseen lääninhallituksille, mutta ei juuri lainkaan eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.

"Kun kyse on fyysisestä kiinnikäymisestä eli opettajaa syytetään pahoinpitelystä, niin kyllä tällaisia tapauksia on äärimmäisen harvoin", arvioi apulaisjohtaja Markku Poutala Opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:sta. Oikeusjutut ovat yksittäistapauksia.

"Jos alkaa pinna palaa, niin pitää vetäytyä tilanteesta ja ottaa siihen joku toinen. Mielenmaltin menettämisen johdosta ei pidä sortua vääriin toimenpiteisiin", Poutala varoittaa opettajia.

Poutalan mukaan huoltajat ovat nykyään herkästi viemässä oikeuteen pienimmätkin tönäisyt tai välienselvittelyt. Syyteharkinnassakin rima voi olla alhaalla.

Rajanveto voi olla hankalaa silloin, kun opettaja hillitsee riehuvaa oppilasta tai tarttuu puhuttelusta karkaavaan. Hätävarjelu on sallittua, mutta hätävarjelun liioittelu ei.

Lääninhallituksille on tehty viime vuosina noin 150 perusopetusta koskevaa kantelua vuosittain, kun vielä 1999 määrä oli alle sata. Kantelut koskevat joko hallintomenettelyä tai opettajan toimintaa.

"Kurinpitokeinojen laillisuus, opetuksen taso ja menetelmät, tasapuolisuus ja esimerkiksi seksuaalisväritteinen kielenkäyttö", luettelee lakimies Esko Lukkarinen Länsi-Suomen lääninhallituksesta opettajista tehtyjen kanteluiden yleisimpiä aiheita.

Koulukiusaamista koskevissa kanteluissa moititaan yleensä koulun puutteellista toimintaa asian hoitamiseksi. Opettajat kantelevat myös jonkin verran toisistaan, jolloin kyse on työyhteisön ongelmista.

"Usein joudumme myös puuttumaan kodin ja koulun välisen yhteistyön epäonnistumiseen", Lukkarinen kertoo.

Lukkarisen mukaan karkeasti puolet kanteluista ei aiheuta mitään toimenpiteitä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi