Lapsiperhe välttää vehkoja ja tyräkkejä

Myrkylliset huonekasvit aiheuttavat oireita, mutta vaarantavat hyvin harvoin lapsen hengen

 Kun lapsi kasvaa vauvaikäisestä taaperoksi, on hyvä käydä läpi kodin huonekasvit. Osa niistä voi olla myrkyllisiä tai allergiaa aiheuttavia. Kasvin lehtiä päätyy helposti pienen lapsen suuhun.

Lähes kaikki hengenvaarallisen myrkylliset kasvit ovat kuitenkin piha- ja luonnonkasveja; huonekasvien joukossa on vain muutama vaarallisen myrkyllinen kasvi. Niitä ovat oleanteri sekä pasuuna, jota voi talvehdittaa sisällä. Jo pieni määrä niiden osia aiheuttaa vakavan myrkytystilan lapselle ja aikuiselle.

Muut kodin myrkylliset kasvit ovat vähemmän vaarallisia. Osa niistä saa aikaan yleisiä myrkytysoireita ja osa paikallisia ärsytysoireita.

Yleisiä myrkytysoireita aiheuttavat kasvit ovat terveydelle vaarallisia vain, jos niitä syödään paljon. Lähinnä uhka koskee dementoituneita vanhuksia ja kehityshäiriöistä kärsiviä lapsia.

Pieni määrä kasvia ei yleensä aiheuta oireita.

"Neuvoisin silti lapsiperheitä välttämään kotona kaikkia yleisoireita aiheuttavia kasveja", ylilääkäri Kalle Hoppu HUS:n Myrkytystietokeskuksesta opastaa.

Paikallisesti ärsyttävät kasvit saavat ihon kutiamaan ja limakalvot oireilemaan. Jos lapsi syö kasvin osia, suussa tuntuu kipua. Pahimpia ärsyttäjiä ovat vehkat ja tyräkit.

"Nämä kasvit maistuvat onneksi niin pahoilta, että lapsi yleensä sylkäisee lehden suusta nopeasti", Hoppu kuvaa.

Vähemmän myrkyllisistä huonekasveista aiheutuu hengenvaaraa lähinnä vain, jos niiden maitiaisnestettä pääsee hengitysteihin. Se on kuitenkin harvinaista.

Ongelma sen sijaan on, että vanhemmat eivät tunne kodin kasveja eivätkä pysty kertomaan, mitä lapsi on syönyt.

Viime vuonna Myrkytystietokeskukseen tuli 245 puhelua, joissa kysyttiin alle 6-vuotiaan lapsen syömien kasvien myrkyllisyydestä. Eniten kysyttiin tuntemattomista kasveista.

"Silloin emme tiedä, mitä myrkkyä lapsi on saanut. Kodin kasvit pitää tuntea nimeltä", Hoppu sanoo.

Kun kasvin nimet ovat tiedossa, myrkyllisyyden voi tarkastaa Myrkytystietokeskuksen nettisivuilta.

Hyvä tapa on kirjoittaa kasvin nimi liimalapulle ja kiinnittää se ruukkuun huomaamattomaan paikkaan.

Jos lapsi on syönyt - ei vain maistanut - myrkkykasvia, lääkäriin pitää ottaa aina yhteys. Lapselle voi antaa lääkehiiltä, joka estää myrkkyjen imeytymistä elimistöön. Paikallisesti ärsyttävien kasvien vaikutuksia voi laimentaa juottamalla lapselle vettä tai maitoa.

Allergiaperheidenkin kannattaa valita huonekasvit tarkkaan. Osa kasveista voi aiheuttaa ihon kirvelyä ja ihottumaa tai siitepölyallergiaa muistuttavia oireita, kuten silmien kirvelyä ja nenän vuotamista. Astman oireet voivat vaikeutua.

Varsinkaan maitiaisnestettä sisältävät kasvit eivät sovi allergisten lasten ja vanhempien kotiin. Maitiaisnesteestä haihtuu ilmaan aineita, jotka aiheuttavat allergiaa. Pahimpia ovat kaikki fiikus-suvun kasvit, varsinkin limoviikuna.

Maitiaisnestettä on myös muun muassa tyräkeissä sekä jukkapalmussa.

"Myös saniaiset ja voimakkaasti tuoksuvat kasvit voivat aiheuttaa oireita. Jos epäilee, että jokin kasvi ärsyttää, sen voi viedä kahdeksi viikoksi pois kotoa ja kokeilla, helpottavatko oireet", allergianeuvoja Sirkka-Liisa Piippo Allergia- ja astmaliitosta vihjaa.

Joskus pienet lapset kaapaisevat ruukusta multaa välipalaksi. Multa ei ole myrkyllistä eikä se ole vaarallista pieninä annoksina.

Sen sijaan mullassa viihtyvät allergiaa aiheuttavat itiöt ja sienet.

"Ruukut on sen vuoksi pidettävä puhtaina. Multa täytyy vaihtaa vähintään kerran vuodessa", Piippo sanoo.

Myrkytystietokeskus, p. (09) 471 977, avoinna ympäri vuorokauden. Kuvia myrkyllisistä huone- ja pihakasveista: www.koivunenraunoanneli.net/myrkkykasvit.html

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi