Maahanmuuttajat sopeutuvat yhä hitaasti pääkaupunkiseudulla

Suomen kielen taito kohentunut ja työllisyys parantunut

 Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien kotoutuminen on menossa hyvään suuntaan.

Se ei silti merkitse sitä, etteikö ongelmia ja haasteita riittäisi runsaasti vastaisuudessa.

Myönteisistä merkeistä huolimatta kotoutuminen näyttää olevan varsin hidasta, ja eri maahanmuuttajaryhmillä on erilaisia ja eriasteisia eroja sopeutumisessa.

Tutkijat Riku Perhoniemi ja Inga Jasinskaja-Lahti kysyivät seitsemään eri maahanmuuttajaryhmään kuuluvalta 457 ihmiseltä, miten he ovat kotoutuneet pääkaupunkiseudulle.

Ensimmäisen kyselyn aikaan 1997 vastaajat olivat asuneet Suomessa keskimäärin kuusi vuotta ja toisen kyselyn aikaan 2004 keskimäärin 13 vuotta.

Seitsemässä vuodessa maahanmuuttajien suomen kielen taito oli kohentunut melko hyväksi ja työssäkäynti yleistynyt. Kielitaito ja työllistyminen kulkevat paljolti käsi kädessä.

Töissä käyvien määrä oli noussut 36:sta 62 prosenttiin. Varsinkin venäläisten, virolaisten ja inkerinsuomalaisten työllisyys oli parantunut huomattavasti.

Maahanmuuttajien halu sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan oli pysynyt vahvana, sen sijaan pyrkimys ja halu sulautua valtaväestöön olivat vähentyneet.

Sopeutumishalusta kertoi tutkijoiden mukaan se, että eräillä maahanmuuttajaryhmillä oli paljon syntyperäisiä suomalaisia ystäviä sekä se, että he samaan aikaan pitivät kiinni omasta etnisestä identiteetistään ja omista perhearvoistaan.

Kotoutumisen melko hyvää onnistumista kuvasi tutkijoiden mielestä se, etteivät taloudelliset huolet, terveysongelmat ja syrjäytyminen olleet kasaantuneet merkittävästi samoille ihmisille tai samoille ryhmille.

Somalit ja arabit olivat kokeneet syrjintää muita enemmän, ja siksi he pyrkivät eristäytymään omaan seuraansa. Somaleilla oli myös ollut taloudellisia huolia, koska heistä vain joka neljäs oli työssä 2004.

Ystävistä somaleilla ei ollut puutetta, vaikkakin he yllättäen sanoivat saavansa muilta somaleilta melko vähän tukea.

Arabien kielitaito ei ollut seitsemässä vuodessa parantunut, vaikka heistä puolet kävi töissä ja vaikka heillä oli suomalaisystäviä yhtä paljon kuin muillakin.

Venäläiset suhtautuivat suomalaisiin muita kielteisemmin ja etäisemmin, vaikka he eivät olleet kokeneet paljon syrjintää. Monella venäläisellä oli vain venäläisiä ystäviä.

Vietnamilaisten mielestä heidän suomen ja äidinkielen osaamisensa oli heikkoa. Heiltä puuttui ylipäätään ystäviä.

Virolaisten ohella turkkilaiset sanoivat osaavansa hyvin suomea, koska he puhuvat sitä kotona aviovaimojensa kanssa.

OIKAISU

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi