Mahtava käärme ravistaa häntäänsä

Kiinalainen terveydenhoito tähtää tasapainoon ja kohtuuteen

 Aurinko pyyhkii lehtivihreiden yökasteita Myllypuron metsikössä. Kädet liikkuvat kesäaamussa pehmeästi, kun tutkija Helena Hallenberg tervehtii päivän alkua taijiquan, eli tutummin taijin, tahtiin.

Säännöllinen aamuharjoitus on hänelle yksi keino pitää yllä terveyttä, ja se on myös olennainen osa kiinalaista terveysajattelua.

Hallenberg on lähes kymmenen vuoden ajan tutkinut laajasti kiinalaista terveydenhoitoa, aluksi Kiinan muslimiväestön keskuudessa Suomen Akatemian tutkijana.

Viime syksynä ilmestyi Hallenbergin kirjoittama kirja Elinvoimaa kiinalaisittain, opas terveyden yll äpitoon. Sen jälkeen hän on pitänyt aiheesta yleisötilaisuuksia, joihin on ollut tunkua enemmän kuin tuoleja on ollut tarjolla.

"Luulen, että juju on sanassa itse. Ihmiset haluavat ottaa nykyisin enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan", Hallenberg arvelee.

Kiinnostus näkyy myös siinä, kuinka paljon yleisönosastoissa on viime aikoina käyty kiivastakin keskustelua eri hoitomuodoista ja niiden uskottavuudesta.

Myös kiinalaiseen terveydenhoitoon liittyy monia uskomuksia, joita Hallenberg pyrkii oikaisemaan heti alkuunsa.

Ei, kiinalaisten terveydenhoito ei ole sen mystisempää kuin meidänkään, eikä heilläkään ole mitään yhtä ihmeitä tekevää rohtoa tai harjoitusta terveyden ylläpitoon.

Hallenberg muistuttaakin kiinalaisen ja länsimaisen lähestymistavan erilaisuudesta.

"Kiinassa itsensä hoitaminen on nivoutunut vuosituhansien aikana osaksi arkista elämää. Ihmiset auttavat toisiaan esimerkiksi hieromalla päänsäryn yllättäessä. Suomessa terveys on yksityisasia ja melko irti leikattu osa elämää."

Yksi suuri ero länsimaisen ja kiinalaisen terveyskäsityksen välillä on se, ettei Kiinassa eroteta ruumiillista ja henkistä hyvinvointia toisistaan.

Toinen suuri ero on siinä, mitä itse asiassa hoidetaan: terveyttä vaiko sairautta.

Länsimaissa lääkärin pakeille käännytään vasta vaivan jo synnyttyä, mutta Kiinassa lääkärille on perinteisesti maksettu asiakkaan pitämisestä terveenä.

Mikäli lääkärin neuvot eivät sitten ole tepsineet ja asiakas on sairastunut, on hoito muuttunut ilmaiseksi.

Kiinalainen terveyskäsitys korostaa kohtuutta kaikessa, myös terveyden vaalimisessa. Liikunta, tyytyväisyys elämään, oikea ruokavalio ja hieronta ovat arkisia toimia, joilla sairastuminen ehkäistään ennalta.

"Kiinalainen tietää, ettei kaikkea voi hallita. Siksi hän pyrkii hallitsemaan vain itseään ja sopeutumaan muuhun."

Terveydenhuollon arkisuuden havaitsee Kiinassa helposti. Keho ja sen toiminnot ovat luonteva osa keskustelua tuttujen kesken.

Myös ilman päästäminen, nikottelu tai röyhtäileminen ovat hyväksyttyjä tekoja julkisissa tiloissa.

Eikä kyse ole barbarismista tai röyhkeydestä: kiinalaisen käsityksen mukaan ruumiintoimintojen tukahduttaminen vaarantaa terveyden.

"Kiinalaisella vastaanotolla vaivoja puidaan yhdessä ääneen. Kuukautisista tai valkovuodosta puhuminen ei ole perheessä mitenkään erikoista. Ainoa asia, mistä julkisesti ei juuri puhuta, on impotenssi", Hallenberg hymähtää.

Arkisuudesta kertoo myös se, miten ihmiset kerääntyvät aamuisin puistoihin harjoittamaan perinteisiä liikesarjoja.

Liikunnalla on iso merkitys terveyden ylläpidossa, mutta se yksin ei ole avain onneen.

"Ketään ei tee autuaaksi se, että liikuttaa kättä suuntaan tai toiseen. Tärkeintä on liikkeen takana oleva voima eli mieli", Hallenberg painottaa.

Mielen tärkeys ei kuitenkaan ylitä kehoa, vaan on sen kanssa tasapainossa.

"Lisäksi tulisi muistaa, että liikunnan tarkoitus on ilon kokeminen. Kun mieli on iloinen, on kehokin vapaa. Tämä poikkeaa aika paljon meidän liikuntakäsityksestä, jossa liikunta nähdään keinona pitää 'kone' kunnossa, jotta siitä saadaan irti enemmän suorituksia", Hallenberg kuvailee.

Useat Hallenbergin kirjassaan kuvaamat liikkeet pyrkivät vahvistamaan seksuaali-energiaa. Myös käsitys seksuaalisuudesta ja sen merkityksestä poikkeaa länsimaisesta näkemyksestä.

"Meillä seksuaalisuus nähdään kovin yhdyntäkeskeisenä suorituksena. Kiinalaisen ja intialaisen käsityksen mukaan seksuaalienergia on sama kuin elinvoima. Se pitää yllä koko maailmankaikkeutta."

Hallenbergin mielestä kiinalaisista terveyden vaalimiseen tarkoitetuista liikeharjoituksista voisi olla suuri ilo keski-ikäisille, ennestään vähän liikkuneille ihmisille.

Liikkeet, kuten "mahtava käärme ravistaa häntäänsä", tehdään omaa kehoa kuunnellen, sen ehdoilla.

"Perusterve tyyppi sen sijaan saattaa turhautua harjoituksiin, sillä suoranaiset vaikutukset voivat olla vähäiset. Vasta jonkin ajan kuluttua osaa arvostaa sitä, että harjoitusten avulla on säilynyt terveenä eikä ole sairastunut!" Hallenberg huomauttaa naurahtaen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi