Muualla Euroopassa voi kelpaa vielä

 Maitorasvoja vieroksutaan vain pohjoismaissa, sanoo MTT:n professori Hannu Korhonen. Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa kermaa ja voita käytetään ruuanlaitossa entiseen mallin, mutta sydän- ja verisuonitaudit eivät rasita kansalaisia kuten Suomessa.

Ero selittyy Korhosen mukaan kasviksilla, joita Keski-Euroopassa syödään enemmän kuin Suomessa. Kasvisten antioksidantit estävät pahan kolesterolin syntyä.

"Jos suomalaisten ruokavalio olisi 1970-luvulla sisältänyt kasviksia, rasvakeskustelu olisi jäänyt paljon laimeammaksi", Korhonen sanoo.

Hän ei lausu "selvää kantaa" kysymykseen maitorasvojen ja sydäntautien yhteydestä. "Ne ovat yksilöllisiä asioita, joita ei ole tutkittu tarpeeksi."

Yksipuolinen rasvakeskustelu on Korhosen mukaan näivettänyt suomalaisen tutkimuksen.

"Takavuosina Suomi oli maidontutkimuksen johtava maa, mutta nyt ovat tutkijatkin katoamassa. Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa maitorasvasta kehitetään jatkuvasti uusia tuotteita."

"Maitorasvojen tutkimus pitäisi herättää uudelleen henkiin, jotta mekin voisimme käyttää hyväksi uusia tietoja perinnöllisten tekijöiden vaikutuksista rasvojen käyttäytymiseen elimistössä."

Korhonen viittaa Upsalan yliopistossa tehtyyn tapaustutkimukseen, jonka mukaan maitorasva ei lisääkään riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

"Muutamien ruotsalaisten tutkijoiden mielestä maidossa on tekijöitä, jotka kumoavat kovien rasvojen vaikutuksia. Nämä tiedot muuttavat näkemyksen maitorasvasta ihan toisenlaiseksi."

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska viittaa kintaalla ruotsalaiselle tutkimukselle.

"Harva asia on lääke- ja ravitsemustieteessä niin selvä kuin tämä. Tyydyttynyt rasva on monella tavalla haitallista", hän sanoo.

Puska luonnehtii maitorasvojen kysynnän kuihtumista isoksi kulttuurimuutokseksi. "Kun aloitimme työmme Pohjois-Karjalassa, kaupat myivät vain punaista maitoa. On hämmästyttävää, miten kuluttajat ovat siirtyneet rasvattomaan maitoon."

"Kansanterveyden kannalta olemme päässeet juuri siihen, mihin aikanaan pyrimmekin. Työikäisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on alentunut 80 prosenttia."

Vaikka voi on kadonnut keittiöistä ja ruokapöydistä, suomalaiset lihovat edelleen.

"Se koskee nuoria ikäryhmiä. Tärkein selittäjä on sokeri, limpparit ja karkit", Puska sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi