Muunnellut siemenet tuovat kuolemaa luonnolle ja ihmisille

Bioteknologiateollisuuden jalostamat "tappajasiemenet" nousevat käsiteltävien asioiden kärkeen 20.-31. maaliskuuta Brasilian Curitibassa, jossa järjestetään YK:n kahdeksas biodiversiteettikokous.

Tappajasiemenet ovat siemeniä, jotka tuhoavat luonnon monimuotoisuuden, viljelijät ja ihmisten vapauden. Tällainen lajike on esimerkiksi amerikkalaisen yritysjätin Monsanton niin kutsuttu bt-puuvilla, joka on ajanut jo tuhansia intialaisia viljelijöitä velkavankeuteen, epätoivoon ja kuolemaan.

Yhdysvaltain hallituksen ja biotekniikkateollisuuden kätyreinä toimivat Australian, Uuden-Seelannin ja Kanadan hallitukset yrittävät horjuttaa Euroopan unionin voimassa olevaa lykkäyspäätöstä, joka koskee kaikkia geenimuunneltuja elintarvikkeita sekä niin sanottua terminaattoriteknologiaa. Teknologian avulla geenimuunnellut kasvit saadaan tuottamaan "steriilejä" siemeniä, eli ne eivät lisäänny.

WTO, Maailman kauppajärjestö, asettui 7. helmikuuta vastustamaan EU:n kantaa. Järjestö antoi ymmärtää, että kansalaisilla ei ole valtaa valita, millaista satoa he haluavat pelloillaan tuottaa tai millaista ruokaa syödä maailmassa, jossa sääntöjen ainoa tarkoitus on tuottaa yrityksille vapauksia käydä kauppaa ja menestyä.

Monsanton myymä geenimuunneltu bt-puuvilla on yhä uudelleen pettänyt intialaiset viljelijät. Kokonaisia satoja on menetetty, ja monet onnekkaammatkin ovat saaneet satoa keskimäärin vain viidenneksen siitä, mitä Monsanto oli markkinoinnissaan luvannut.

Centre for Sustainable Agriculture -laitoksen tutkimus osoitti, että bt-puuvillan viljelijät maksoivat siemenestä 36 Yhdysvaltain dollaria eekkeriltä, kun perinteisen viljelyn valinneille siemenet maksoivat vain 10 dollaria eekkeriltä.

Bt-puuvillaa ruiskutettiin torjunta-aineilla, joiden kustannukset nousivat keskimäärin 59 dollariin eekkeriltä. Perinteiset viljelijät käyttivät sen sijaan ekologisia torjunta-aineita, joiden kustannukset jäivät alle yhdeksään dollariin eekkeriltä.

Viljelyn korkeat kustannukset ja alhaiset tuotot ovat velkaannuttaneet intialaiset talonpojat pahoin. Velkoja paetakseen moni ottaa itseltään hengen. Yli 40000 intialaisviljelijää on tehnyt itsemurhan kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana - tosin osuvampi termi olisi murha tai kansanmurha. Viime satokaudella Andhra Pradeshissa ja Maharashtrassa Vidharbhan alueella itsemurhan tehneistä viljelijöistä yli 90 prosenttia oli kylvänyt pelloilleen bt-puuvillaa.

Samaan aikaan Graham Brookesin ja Peter Barfootin kaltaiset bioteknologialobbarit manipuloivat tietoja salatakseen nämä hirveydet. Viime Intian-vierailullaan Brookes väitti, että intialaisviljelijät olivat ansainneet 113 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria käyttämällä bt-puuvillaa ja säästäneet 45 dollaria hehtaarilta. Tosiasiassa Monsanton siementen käyttö maksoi viljelijöille 50 dollaria lisää joka eekkeriltä, mikä nostaa kokonaismenetykset yli 226 miljoonaan dollariin.

Andhra Pradeshin ja Gujaratin osavaltiohallitukset ovatkin haastaneet Monsanton oikeuteen. Kansainvälisten suuryritysten monopolisoima siemenvalikoima on varma keino tuhota biodiversiteetti ja viljelijät.

Valtaosa kaikista kylvetyistä geenipelloista edustaa vain neljää kasvia: maissia, soijaa, canola-rapsiöljyä ja puuvillaa. Vain kaksi kenttäkoetta on johtanut kaupallistukseen laajassa mittakaavassa: rikkaruohoille vastustuskykyisten lajikkeiden ja bt-puuvillan kokeet. Yhden yhtiön, Monsanton, osuus kaikista myydyistä gm-siemenistä on yli 90 prosenttia.

Brookesin ja Barfootin selvitys ei perustu ensikäden kokeelliseen tutkimustietoon, vaan väärien oletusten ja manipuloitujen tutkimusten pohjalta tehtyihin päätelmiin. Lobbarit väittävät muun muassa, että rikkaruohoille vastustuskykyinen geenipuuvilla tuottaa amerikkalaisviljelijöille 66,59 Yhdysvaltojen dollarin lisätulot hehtaarilta.

Kuitenkin 90 texasilaista viljelijää on haastanut Monsanton oikeuteen, koska he sanovat menettäneensä laajoja satoja Monsanton jätettyä varoittamatta geenipuuvillan vioista.

Yritys ottaa terminaattoriteknologia laajasti käyttöön haavoittaa Intian viljelijöitä entisestään ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Kun biodiversiteettisopimuksen 8 j -artiklaa käsittelevä työryhmä kokoontui tammikuussa Granadassa, Yhdysvaltojen hallitus väitti virheellisesti, että itämättömyyteen pyrkivä terminaattoriteknologia "lisää tuottavuutta".

Alkuperäiskansat pitävät terminaattorikasveja uhkana vapaudelleen säilyttää perinteiset siemenet ja suojella viljelynsä biologista ja kulttuurista monimuotoisuutta. Mutta pelissä on enemmänkin: WTO:n päätös geenimanipuloituja organismeja (GMO) koskevassa kiistassa uhkaa kaikkien ihmisten vapautta päättää käyttämistään siemenistä ja ruoasta.

Kirjoittaja on kansainvälisesti vaikuttava naisasia- ja ympäristöaktivisti. Hän sai vaihtoehto-Nobeliksi kutsutun Livelihood Award -palkinnon vuonna 1993.

OIKAISU

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi