Nuoren vuorokaudessa on liian vähän tunteja

Neljä nuorta viidestä käy nukkumaan vasta iltayhdentoista jälkeen

 "Kun ei mua nukuta!"

Monessa makuuhuoneessa tapellaan murrosikäisen nukkumaanmenosta. Kun televisiosta tulee hyvä sarja tai tietokonepeli on kesken, ei sänky houkuttele. Mutta aamulla, kun herätyskello soi, silmiä ei saa auki millään.

Murrosikäisillä on unirytmiongelmia eniten. Vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän kaikkeen, mitä nuoren elämään kuuluu. Silloin tingitään nimenomaan nukkumisesta.

Kymmenen vuotta sitten vain kolmannes 15-16-vuotiaista kävi nukkumaan kello 23 tai myöhemmin, nyt niin tekee neljä nuorta viidestä.

Koulut alkavat silti edelleen samaan aikaan, joten nuorten univelka on yhä yleisempää.

Kehossa tapahtuvien muutosten vuoksi unirytmi siirtyy murrosiässä luonnostaan yhdellä tai kahdella tunnilla eteenpäin.

"Tämä johtuu todennäköisesti melatoniinihormonista. Sen erityshuippu tulee pimeän aikaan, ja silloin ihmistä alkaa nukuttaa. Sukupuolihormonin erityksen vuoksi melatoniinin huippu siirtyy murrosiässä myöhemmäksi", lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä kertoo.

Unirytmiä siirtävät myös muut syyt. Kavereiden kanssa kuljetaan kaupungilla, parhaat televisiosarjat ajoittuvat loppuiltaan, ja tietokoneellakin pelataan pikkutunneille. Ja vaikka liikunta sinänsä lisää unihaluja, myöhäiseen jatkuvat urheiluharkat häiritsevät nukkumista.

"Ihmisellä on kyky valvoa vaikka kuinka pitkään, jos hänellä on mieleistään tekemistä. Jos murrosikäisellä on huoneessaan oma televisio tai tietokone, hän voi touhuta siellä miten myöhään tahtoo", Saarenpää-Heikkilä sanoo.

Viikonloppuna valvominen voi olla Saarenpää-Heikkilän mukaan lähes itsetarkoitus.

Mutta jos sunnuntaina nukkuu iltapäivään asti, on illalla mahdotonta saada unta ennen puoltayötä. Unentuloa helpottaa, jos viikonloppuna herää ja nukahtaa suunnilleen samaan aikaan kuin arkena.

Kahvi, tupakka ja huumeet huonontavat unen laatua. Varsinkin nuorten poikien unirytmiongelmiin ovat syynä lisäksi energia- ja kolajuomat.

"Kokis on yhtä tehokas piriste kuin kahvi. Monet murrosikäiset pojat juovat sitä puolitoista litraa päivässä eivätkä sitten nuku."

Myös tyttöjen nukahtamisvaikeudet ovat yleistyneet viime vuosina.

Saarenpää-Heikkilä arvelee tämän johtuvan siitä, että tunnolliset tytöt lukevat läksyjä ja harrastavat nukkumisen kustannuksella.

Unitutkija Markku Partisen mukaan nuorten vuorokausirytmin muutos on osa sosiaalista kehitystä.

"Historiallisestikin muutos on selvä. 1950-luvulla ei juuri ollut harrastusmahdollisuuksia ja televisio oli harvinaisuus. Silloin oli tavallista käydä nukkumaan jo kahdeksan aikaan illalla. Nyt rytmit ovat muuttuneet ja rauhoittuminen on myöhästynyt."

Kiireinen tahti kannustaa tehokkuuteen ja väheksyy lepoa. Todellisuudessa vain muutama prosentti ihmisistä selviytyy kuuden tunnin yöunella.

Suomalaiset nukkuvat keskimäärin 7 tuntia 50 minuuttia yössä. Murrosiässä unen tarve ei vähene, vaan se saattaa jopa kasvaa. Vuorokaudessa murrosikäinen tarvitsee unta yleensä 8-10 tuntia.

Lisäksi nuoret kestävät unenpuutetta huonommin kuin aikuiset.

Lääketieteen lisensiaatti Juulia Paavosen tuoreen väitöskirjan mukaan lapsilla varsinainen päiväväsymys voi puuttua tyystin. Sen sijaan liian vähäinen uni näkyy muun muassa levottomuutena, keskittymisvaikeuksina ja oppimisongelmina.

Samat seikat kertovat usein myös murrosikäisillä siitä, että yöuni on liian lyhyt.

Koulu suosii meillä aamuvirkkuja. Markku Partinen kannattaa unitutkijana sitä linjaa, että koulujen pitäisi alkaa nykyistä myöhemmin.

"Kun elämä on painottumassa iltasuuntaan, mikseivät myös koulut voisi alkaa vasta puoli yhdeksän tai yhdeksän aikaan aamulla. Tällöin koulupäivä päättyisi myöhemmin eikä oppilaalle jäisi tyhjää aikaa iltapäivällä", Partinen ehdottaa.

Outi Saarenpää-Heikkilä on samoilla linjoilla.

"Jos nuorella uni tulee vasta yhdeltätoista illalla, koulujen pitäisi alkaa myöhemmin. Ei väkisin voi nukkua. Jos ei nukuta, ei nukuta."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi