Pieni mutta pippurinen

Etteikö vastasyntynyt osaisi muuta kuin nukkua, huutaa ja syödä? Täyttä puppua. Aivan vastasyntyneellä on vaikka mitä taitoja.

IMEMISREFLEKSI

Jos vauvaa koskettaa poskeen, lähelle suuta, vauvan suu aukeaa ja pää kääntyy sormea kohti. Rooting- eli imemisrefleksi on hyvin keskeinen. Sen avulla vastasyntynyt osaa kääntää päätään, etsiä rintaa ja elintärkeää ruokaa. Tämä hamuamisrefleksi ilmenee heti syntymän jälkeen. Terveen vauvan ei tarvitse opetella imemistä, taito on jo ohjelmoitu vauvan tietoisuuteen. Vauva oppii nielemään kiinteää ruokaa noin neljän kuukauden ikäisenä. Jos lapselle ei ole tarjottu kiinteää ruokaa kuuden seitsemän kuukauden ikään mennessä, lapsi oppii kiinteän ruuan nielemisen hitaammin kuin muut.

TARTTUMISREFLEKSI

Tätä tarvittiin silloin kun vielä elimme puissa. Vaikka siitä on jo aikaa , vauvojen tarttumisrefleksi on vieläkin erittäin voimakas, tiukasti tarttumalla vastasyntynyt jaksaa kannatella jopa omaa painoaan hetken verran. Tarttumisrefleksin voi havaita sekä käsissä että jaloissa.

KÄVELYREFLEKSI

Jos vauvaa työntää jalkapohjista tai nostaa kainaloista ja tukee jalkapohjia vasten lattiaa, vauva tekee kävelemisliikkeitä. Vatsalleen käännetty vauva tekee ryömimistä muistuttavia liikkeitä. Sanotaan, että molemmat refleksit häviävät ajan mittaan, mutta moni vanhempi on asiasta tiukasti eri mieltä - varsinkin siinä vaiheessa kun he yrittävät saada kiinni kiivaasti konttaavaa puolivuotiasta tai juoksevaa yksivuotiasta.

SÄIKÄHDYSREFLEKSI

Vauva levittää kätensä ja sormensa haralleen, kun se tuntee putoavansa tai kuulee kovan äänen. Tämä niin sanottu mororefleksi on vaistomainen yritys tarttua kiinni jostakin ja etsiä suojaa. Synnytyssairaalassa tätä ja vauvan tarttumisrefleksi testataan aina. Säikähdysrefleksiä esiintyy kaikilla terveillä, täysiaikaisina syntyneillä lapsilla.

KÄSIEN JA JALKOJEN HEILUTTELU

Vauva on viettänyt yhdeksän kuukautta kohdussa ja viimeiset kolme niistä varsin ahtaissa oloissa. Ei ihme, että tuore tulokas nauttii uudesta ulottuvuudestaan ja tutustuu samalla omaan kehoonsa. Ennen kuin vauva on kunnolla tottunut suurempiin ympyröihin, kapalointi voi kuitenkin tuntua vauvasta turvalliselta. Lapsen liikkuminen kehittyy kefalokaudaalisesti eli päästä jalkoihin, ja proksimodistaalisesti, kehon keskeltä sivuille.

Kefalokaudaalinen liikkuminen on sitä, että vauva oppii aluksi kannattelemaan päätään, sitten istumaan ja vasta sen jälkeen seisomaan ja kävelemään.

Proksimodistaalinen liikkuminen on sitä, että vauva oppii hallitsemaan käsivarren liikkeet ensin, sitten ranteen ja viimeisinä sormet.

KOSKETUS

Ilman kosketuskontaktia vauvalla on vaikeuksia hahmottaa omaa kehoaan, sitä mistä se alkaa ja mihin se päättyy. Tuntoaisti on pienelle vauvalle erittäin tärkeä aisti. Vauvaa ei voi hemmotella pilalle liiallisella koskettelulla tai hyväilyillä. Varsinkin vauvan suu on herkkä erilaisille tuntemuksille. Siksi vauva mielellään tunkee suuhunsa kaikkea maan ja taivaan väliltä; mistä se muuten voisi tietää, miltä pikkukivet, pölypallot ja legot tuntuvat?

ILMEET

Moni vauva osaa matkia heti synnyttyään. Jos isä tai äiti pyöristää huuliaan tai näyttää kieltään, vauva yrittää matkia. Ilmehtiminen on helppo tapa saada kontakti hoitajiin. Matkimalla äidin ja isän kasvojen liikkeitä vauva viestittää vanhemmilleen kuuluvansa joukkoon ja haluavansa kuulua joukkoon. Vauva pyrkii tiedostamattaan herättämään vanhemmissaan hoivaamisvietin.

KUULO

Viimeisten raskausviikkojen aikana vauva kuulee hyvin ja tunnistaa ääniä ja äänensävyjä, varsinkin äidin. Äidin ääni saa vastasyntyneen reagoimaan jo synnytyshuoneessa, ja vieraassa ympäristössä tuttu ääni rauhoittaa. Äidin sydämen sykekin tyynnyttää vauvaa. Jotkut vanhemmat pitävät vauvan sängyn vieressä vanhanaikaista, tasaisesti tikittävää kelloa. Säännöllinen kellon tikitys muistuttaa vauvaa sydänäänistä kohdun ulkopuolellakin.

NÄKÖ

Vauva erottaa pimeän ja kirkkaita värejä, varsinkin punainen on vauvalle mieluinen. Vahvat kontrastit ovat parempia kuin hempeät pastellivärit. Mustavalkoiset lelut ovat mukavia. Likinäköisenä vauva pitää liikkuvista esineistä, koska ne näkyvät hyvin. Sängyn yläpuolella roikkuva lelu kiinnostaa, mutta ihan yhtä paljon kiinnostavat tuulessa heiluvat oksat tai hulmuavat verhot. Vauva tunnistaa nopeasti äidin ja isän kasvot. Muutenkin kasvokuvat kiinnostavat vauvaa.

TUOKSUT JA MAUT

Ihan aluksi vauva erottaa makean. Makeana ruokana äidinmaito maistuu hyvin. Vain muutaman päivän kuluttua vauva erottaa jo karvaan makeasta. Se on tärkeä taito, koska karvaat maut varoittavat usein myrkyllisistä tai muuten syömäkelvottomista ruuista. Ensimmäiset tuoksut vauva tuntee heti synnyttyään. Oman äidin ja oman äidinmaidon tuoksut ovat vauvalle tuttuja jo parissa päivässä.

ITKU

Tämä on vauvan tapa kommunikoida. Itkemällä vauva kertoo, ettei kaikki ole kohdallaan. Itkulla on monia merkityksiä: nälkä, kylmä, kuuma, märkä, kyllästynyt, yksinäinen. Muutaman viikon päästä moni vanhempi tunnistaa vauvan itkusta, mikä on pielessä.

AIVOT

Vauvan aivot ovat kehittyneet toisesta raskausviikosta alkaen. Seitsemännestä kuukaudesta lähtien aivot kehittyvät huikeaa vauhtia, muutaman loppuviikon aikana täytyy ehtiä kasvattamaan kaikki elämän aikana tarvittavat aivosolut. Syntymän jälkeen aivosolut kehittyvät mutta eivät enää lisäänny. Viimeisten raskausviikkojen aikana aivoihin muodostuvat liike- ja aistikeskukset.

Kahdeksannella kuulla sikiön muisti on jo kehittynyt; vauva erottaa ja muistaa eri äänteitä, vaikkei vielä tunnistakaan niitä. Vastasyntyneen aivot painavat 350 grammaa, yksivuotiaana jo kilon verran ja aikuisella 1200-1400 grammaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi