Rasva palaa nyt liian laiskasti

Vyötärö paksunee jo niin, että vaatevalmistajat leventävät mallejaan
Omenalihavuuden yhdeksi syyksi epäillään lisääntynyttä stressiä

Aino Latikka

  Suomalaiset taistelevat rasvaa vastaan joka ikinen päivä. Tänäänkin jonkinlaisella laihdutuskuurilla on 800000 ihmistä, mutta ylipaino ei vain näytä hupenevan.

Ennakkotieto Kansanterveyslaitoksen vuosiraportista paljastaa, että ylipainoisten miesten määrä on viime vuonna edelleen lisääntynyt ja naisten pysynyt kutakuinkin samana kuin edellisvuotena.

Ylipainoisia on jo yli puolet 15-64-vuotiaista miehistä ja reilu kolmasosa naisista. Muut Suomessa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että myös naisista lähes puolet on ylipainoisia.

Naisilla lihavuus

lisääntyy iän myötä nopeammin kuin miehillä. Erikoistutkija Marjaana Lahti-Koski todisti väitöskirjassaan myös, että erityisesti eläkeikää lähentelevät miehet ja nuoret aikuiset olivat 1990-luvun lopulla selvästi lihavampia kuin ikätoverinsa kymmenen vuotta sitten.

Kymmenessä vuodessa etenkin omenatyyppinen lihavuus on yleistynyt. Se tarkoittaa vyötärönmitan tasaista kasvua.

Vyötärönympärys kasvaa

nyt jopa nopeammin kuin kilot lisääntyvät. Ilmiön ovat havainneet myös vaatevalmistajat, jotka ovat joutuneet uusimaan valmisvaatteiden malleja vyötäröltä väljemmiksi.

Omenatyyppisessä lihavuudessa vaarallisinta on vatsaonteloon kertynyt rasva. Keskivartalon rasvan lisääntyminen vaikuttaa veren insuliinipitoisuuteen ja verenpaineeseen ja kasvattaa näin riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Vyötärön leveneminen

voi osin johtua lisääntyneestä stressistä, kertoo professori Aila Rissanen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Stressistä kärsivän elimistössä stressihormoni kortisolin eritys lisääntyy. Sen ansiosta rasva kerääntyy mieluiten juuri vatsan seudulle.

Rissasen mukaan vyötärön nopea paksuuntuminen voi johtua myös liikunnan vähenemisestä ja sen myötä heikentyneestä lihaskunnosta sekä ryhdin lysähtämisestä.

Hän korostaa, että kunnossa olevat lihakset saavat ihon ja koko vartalon rasvoineenkin näyttämään paremmalta.

"Hyvä lihaskunto vahvistaa myös rasvakudoksen sidekudosta niin, että nekin paikat, joissa rasvaa on runsaammin, näyttävät sopusuhtaisemmilta ja vähemmän muhkuraisilta", Rissanen muistuttaa.

Vihattu rasva

on myös tarpeellista. Sitä on pehmikkeenä tärkeiden elinten tuntumassa kuten selässä lapaluiden välissä, silmäkuopissa, kantapäissä, niskassa ja kainaloissa sekä munuaisten lähellä. Lisäksi rasva tuottaa lämpöä.

Ihmisessä on kahdenlaista rasvaa: vähän ruskeaa ja paljon valkoista.

Rasvoista ruskea on sitä, jolla on jonkin verran merkitystä lämmöntuotannon kannalta. Ruskeaa rasvaa on esimerkiksi isojen verisuonten ympärillä, jossa se lämmittää aivoihin menevää verta.

Toistuva ja pitkäaikainen

kylmässä oleskelu aktivoi ruskeaa rasvaa.

Sitä onkin löydetty tavallista enemmän metsureilta ja muilta ulkotyöntekijöiltä.

Vauvoilla on aikuisia enemmän ruskeaa rasvaa, koska ne tarvitsevat paljon lämpöä.

Eläinkokeissa lihavuuden yhdeksi syyksi on osoitettu ruskean rasvan alentunut lämmöntuotanto.

Lääketeollisuus onkin yrittänyt kehittää ruskeaa rasvakudosta aktivoivaa laihdutuslääkettä.

Kokeissa ei ole onnistuttu: ruskeaa rasvaa aktivoivat yhdisteet ovat laihduttaneet vain eläimiä, eivät ihmisiä. Rasvatutkimusta kiinnostaakin nyt valkoinen rasva ruskeaa enemmän.

Valkoinen rasva

on sitä perinteistä läskiä, josta vimmatusti pyrimme eroon. Siitä tulee pulleus, joka kertyy vatsalle, lantiolle tai reisiin.

Valkoisellakin rasvalla on tehtävänsä: se toimii muun muassa energiavarastona.

Jos ihmisen ravinnonsaanti vaikeutuu, normaalipainoinenkin tulee viikkoja toimeen pelkästään omia rasvavarastojaan kuluttamalla.

Elimistö varastoi energiaa myös maksaan ja lihaksiin, mutta niiden varastot ovat rajallisia, eivätkä yhtä tehokkaita kuin rasvakudos.

Rasvakudos osallistuu

myös immuniteetin säätelyyn. Siinä on lisäksi hormoneja, jotka vaikuttavat ruokahaluun ja energiankulutukseen.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi