tiistai 2.9.2014 | Sinikka, Justus  Onnittele e-kortilla

Tytöillä ulkonäkö kiilasi koulumenestyksen ohi

15.10.2007 0:00

 Itsetunto tarkoittaa uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Se on sekä tietoa että tunnetta omasta arvosta.

Hyvä itsetunto ei välttämättä ole kiinni suorituksista, vaikka niitä länsimaisissa kulttuureissa tavataan arvostaa.

Ulkonäköä ei ole aikaisemmin pidetty itsetunnon kannalta oleellisena Suomessa. Murrosikäiset tytöt ovat pitäneet koulumenestystä ulkonäköä tärkeämpänä, kun taas ulkonäkö ja treffien määrä ovat olleet amerikkalaistyttöjen listan kärjessä, koulumenestys hännillä.

Tyttöjen ulkonäköpaineet ovat kuitenkin meilläkin kiristyneet ja ulkonäkö on kiilannut koulumenestyksen ohitse.

Koulumenestyksen arvostamisen voisi ajatella ruokkivan suorituskeskeisyyttä. Toisaalta myös huolitellun ulkonäön eteen pitää tehdä paljon töitä.

Masennuksen ja huonon itsetunnon ajatellaan ruokkivan toinen toisiaan.

Masentunut ihminen näkee omat mahdollisuutensa tarpeettoman synkässä valossa, kun taas terveen ihmisen ajatellaan tulkitsevan ympäristönsä viestejä aina kotiin päin, itselleen edullisesti. Hyvän itsetunnon eväiksi voi hyvin riittää, että tuntee pätevänsä yhdellä elämänalueella. Ei tarvitse olla virtuoosi sekä työssä, opiskelussa, ihmissuhteissa että harrastuksissa.

Itsetunnon mittaamiseen on jo yli neljänkymmentä vuotta käytetty hämmästyttävän yksinkertaiselta vaikuttavaa kymmenen kysymyksen testiä.

Tämä Rosenbergin itsetuntomittari on yhä kansainvälisesti käytetyin mittari, vaikka osa tutkijoista on sitä mieltä, että monimutkaisen ilmiön selvittämiseksi tarvitaan myös haastattelua.

Rosenbergin mittaria käytettiin myös Helsingin yliopiston opiskelijoihin.

Itsetuntoa on mitattu myös vertaamalla ihmisen minäkuvaa ihanneminäkuvaan. Valtava kuilu näiden välillä viittaa huonoon itsetuntoon.

Toisaalta jos minäkuva on yhtä ihanneminän kanssa, se viittaa narsismiin. Terveellä ihmisellä pitäisi aina olla jokin tavoite, mihin pyrkiä.

Minäkuvaa voidaan verrata myös normatiiviseen minäkuvaan: minkälainen minun pitäisi olla. Suuri kuilu näiden välillä voi aiheuttaa ahdistusta.

Itsetunnon mittaamista vaikeuttaa ainakin se, että päinvastoin kuin monia muita psykologian ilmiöitä, itsetuntoa ei oikein voi arvioida käyttäytymisen perusteella. Sitä on kysyttävä ihmiseltä itseltään.

Ja aina on olemassa huijaamisen mahdollisuus.

Esimerkiksi työpaikan soveltuvuustestissä saattaisi tulla houkutus liioitella omia kykyjään ja osaamistaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

 
RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>