Ulkomaalaisten koulutustaustat jäävät hämärän peittoon

Insinööri ja peruskoulun käynyt päätyvät samaan tilastosarakkeeseen
Ulkomaalaisten työllisyys kohentui, mutta on yhä selvästi heikompaa

 Mikä yhdistää amerikkalaista Nokian insinööriä, lukutaidotonta afrikkalaista perheenäitiä ja peruskoulun käynyttä 16-vuotiasta irakilaista?

He kaikki ovat samassa sarakkeessa Tilastokeskuksen taulukossa, josta pitäisi käydä ilmi Suomessa asuvien ulkomaiden kansalaisten koulutus.

Maahanmuuttajien koulutus- ja ammattitaustaa on vaikea arvioida. Tarkkoja rekistereitä ei ole. Suomeen tulee ulkomaalaisia monia eri reittejä ja monista syistä, eikä kaikkien tarvitse selvittää taustaansa.

Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että maahanmuuttajat voisivat olla hyvä sijoitus.

Vähintään viidennes ulkomaalaisista on saanut korkean asteen ja toinen viidennes keskiasteen koulutuksen.

Jos esimerkiksi Nokia palkkaa insinöörin, hänen koulutuksensa ei näy tilastoissa. Nokian tiedotusosastolta kerrottiin torstaina, että yhtiö työllistää 1700 ulkomaalaista Suomessa.

Työ- tai oleskelulupahakemuksessa ei edellytetä ammattitaustan kertomista, eikä verottajakaan saa tietoa siitä. Tilastoissa näkyvät vain ne, jotka ottavat yhteyttä työvoimatoimistoon.

Näin tekevät esimerkiksi lähes kaikki pakolaiset, jotka työllistyvät huonosti. Heidän syynsä tulla Suomeen onkin humanitäärinen.

Ulkomaalaisten työttömyysaste on laskenut viime vuosina, mutta on yhä 20 prosenttiyksikköä suurempi kuin suomalaisten eli 26 prosenttia.

Miten lukua voitaisiin yrittää pienentää?

Jo ongelman määritteleminen on vaikeaa, koska ulkomaalaisen työttömyyden taustalla voi olla eri syitä: kielitaidottomuus, koulutuksen puute, työnantajien asenteet, vieraantuneisuus työstä.

Esimerkiksi korkean tason kielikoulutuksen saaminen ei ole itsestään selvää maahanmuuttajalle. Koulutuspaikkoja ei ole tarpeeksi ja täydennyskoulutukseen on tunkua.

"Suomeen tulee koko ajan lisää koulutettua väkeä, mutta pätevöitymiskoulutusta ei ole tarpeeksi", Jenni Selänne Turun työvoimatoimiston Specima-projektista kertoo.

"Työllistyminen ei ole aina kiinni ulkomaalaisesta itsestään: pärstä vaikuttaa. Pellavapäästä poikkeavan näköinen on heikoimmilla", työministeriön ylitarkastaja Olli Sorainen sanoo.

Ulkomaalaisten voimavarojen saamista käyttöön ei pidetä ongelmana myöskään esimerkiksi eduskuntavaaleissa.

"Suomalaisten yleiskäsitykset ja tavat, joilla he keskustelevat maahanmuuttajista, ovat aika rumat. Ehdokas ottaa hirveän riskin, jos alkaa puhua aiheesta", Sorainen arvioi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi