Julkisuus on ilmeisen mieluisaa Wikileaksin perustajalle Julian Assangelle niin kauan kuin se on hänelle myönteistä. Siinä mielessä hänellä on aihetta tyytyväisyyteen Ecuadorin Lontoon-lähetystössä, jossa hän todennäköisesti viettää tästä eteenpäin pitkän tovin.

Britannian kömpelö painostus myötävaikutti siihen, että Ecuador myönsi torstaina Assangelle turvapaikan. Hän ei kuitenkaan pääse nauttimaan siitä Ecuadorissa. Jos hän poistuisi lähetystöstä, britit pidättäisivät Assangen välittömästi ja luovuttaisivat hänet kaikkien oikeusasteiden vahvistaman päätöksen mukaisesti Ruotsiin. Siellä syyttäjä haluaa hänet paikalle raiskausepäilyjä koskevan esitutkinnan vuoksi.

Nyt Asssange voi Ecuadorin lähetystössä ylläpitää käsitystä, että hän on salaliiton uhri ja vaarassa tulla luovutetuksi Yhdysvaltoihin, missä häntä voisi uhata kuolemantuomio. Viesti sopii hyvin Ecuadorin vasemmistopresidentille Rafael Correalle, joka saa kansallista kunniaa ja kansainvälistä näkyvyyttä haastamalla Assangen kautta Yhdysvallat.

Ilman turvapaikkaa Assange olisi Ruotsissa käytävän oikeusprosessin jälkeen voinut vaikkapa palata kotimaahansa Australiaan nauttimaan kansainvälisen kuuluisuutensa hiipuvasta lämmöstä. Yhdysvaltain oikeusministeriön selvitykset mahdollisuuksista syyttää häntä vakoilusta tai mistä tahansa muusta eivät ole todellisuudessa erityisemmin edenneet.

T ietovuotojen merkitystä mullistanut Wikileaks-järjestö ja henkilönä kiistelty Assange on sekoitettu julkisuudessa hankalasti toisiinsa siitä lähtien, kun ensimmäiset suuret tietovuodot nousivat otsikoihin huhtikuussa 2010.

Wikileaks sai yhdysvaltalaisista lähteistä ja ilmeisesti etenkin sotamies Bradley Manningilta käsiinsä tietovuoren, joka läpivalaisi ensin Yhdysvaltain toimintaa Irakin ja Afganistanin sodissa ja antoi sen jälkeen runsaan kuvan Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon raportoinnista.

Assangen yhteistyö useiden maailman johtavien tiedotusvälineiden kanssa päättyi kuitenkin nopeasti riitoihin. Wikileaksin rivit repeilivät, ja kaiken kukkuraksi kaksi naista Ruotsissa syytti Assangea raiskauksesta ja ahdistelusta.

Syyteprosessin nykyvaihe käynnistyi kaksi kuukautta sitten, kun Assange hävisi viimeisen yrityksensä välttää luovutus Britanniasta Ruotsiin ja haki turvaa Ecuadorin suurlähetystöstä.

P äätös myöntää turvapaikka Assangelle oli erityisen helppo Ecuadorille sen jälkeen, kun Britannia otti esille mahdollisuuden hakea Assange väkisin lähetystöstä. Britannia osoitti harvinaisen vähän herkkyyttä turvapaikan historialliselle merkitykselle Latinalaisessa Amerikassa.

Menneinä vuosikymmeninä mantereen johtajat olivat aika usein turvapaikan tarpeessa tai vastavuoroisesti sen myöntäjinä. Britannian painostuksen jälkeen Correaa oikeistolaisempikin presidentti olisi hyvin mahdollisesti päätynyt samaan ratkaisuun.

Kyseessä oli poliittinen päätös, josta on myös haittaa. Ensinnäkään Assange ei oikeasti ole turvapaikan tarpeessa. Lisäksi hänen henkilönsä sotkeminen Wikileaksin merkitykseen jatkuu.

Kiistoista huolimatta Assangella on yhä kannattajansa, ja niin on myös presidentti Correalla. Heistä kahdesta Assange on kuitenkin uskottavampi sananvapauden kannattajana. Correa on muun muassa käyttänyt oikeuslaitosta vaimentaakseen Ecuadorin kriittisiä tiedotusvälineitä.

Ecuadorin lähetystöstä saattaa tulla jonkinlainen poliittinen pyhiinvaelluskohde, mutta Wikileaksin tulevaisuus on epäselvä.

Uusi julkisuuden aalto ja Assangen uhriasema saattavat elvyttää Wikileaksille elintärkeitä rahalahjoituksia. Järjestön merkitys vuotokanavana on kuitenkin hiipunut. Heinäkuun alussa Wikileaks ilmoitti julkaisevansa Syyrian johdon sähköposteja, joissa on merkittäviä paljastuksia. Toistaiseksi niitä ei ole kuulunut.