Applen perustaja Steve Jobs oli kenties aikamme luovin ja tuotteliain yritysjohtaja. Hän oli outo hippi, joka osallistui aktiivisesti Piilaakson ensimmäisen nörttisukupolven toimintaan.

Hippiliikkeestä Jobs omaksui taiteellisuuden. Nörteiltä hän oppi, mitä kaikkea mikroprosessoreilla voi tehdä.

Applen tuotesuunnittelussa taiteella ja tekniikalla oli tasavertainen merkitys. Yleensähän insinöörit tekevät laitteen ja sen jälkeen muotoilijat loihtivat jotain kaunista laitteen päälle.

Jobs totesi kuitenkin, että tämän vuosisadan uudet innovaatiot syntyvät tekniikan ja biologian risteyskohdassa. Tällä hän tarkoitti ihmisen kehoon ja aivoihin liittyvän tieteellisen tiedon pohjalta syntyvien uusien teknisten sovellusten vallankumousta.

Mittausmenetelmien kehittyessä saadaan yhä yksilöllisempää biologista tietoa, jonka tulevia sovellusalueita ovat oppiminen, älykkyyden kehittäminen ja persoonallisten käyttäjäkokemusten huomioiminen. Tulevaisuuden viestintävälineet mittaavat jatkuvasti käyttäjän emotionaalista ja kognitiivista tilaa sekä muistin toimintaa.

Muotoilu ja taide eivät poistu näyttämöltä, mutta niiden rinnalle – ja niiden ohi – nousee biologisen tiedon soveltaminen laajasti ihmisten arkipäivään.

Biologian ja tekniikan risteyksestä on jo alkanut syntyä uutta liiketoimintaa.

Esimerkiksi Omneuron on kalifornialaisen tiedemiehen Christopher deCharmsin perustama aivovalmennusta tarjoava yritys. Samalla tavoin kuin balettitanssija voi hioa liikkeitään katsomalla peilistä liikeratojaan, valmennettava voi Omneuronin aivopeilistä katsoa omien aivojensa toimintaa ja parantaa älyllistä suorituskykyään.

Menetelmän avulla käyttäjä voi oppia hallitsemaan myös omia tunteitaan. Jos tarkoituksena on vähentää pelkoa, henkilö keskittyy aivopeilauksen aikana aivojen alueisiin, jotka säätelevät pelkoa. Vastaavasti ylipainoinen oppii keskittämään huomionsa syömistä kontrolloiviin aivoalueisiin.

DeCharmsin aivopeili perustuu reaaliaikaiseen toiminnalliseen magneettikuvaukseen.

Lumosity kehittää aivojen suorituskykyä ylläpitäviä ja parantavia aivopelejä. Yrityksen ovat perustaneet matemaattiseen tietojenkäsittelyyn perehtynyt Columbian yliopiston kasvatti David Drescher, Princetonin yliopistosta valmistunut neuropsykologi Michael Scanlon ja Walt Disneyllä uransa aloittanut menestyksekäs ekonomi Kunal Sarkar.

Lumosity tarjoaa asiakkailleen monipuolisen valmennuspaketin, joka sisältää yli 30 peliä ja harjoitusta. Esimerkiksi älykkyyttä ja muistia voi kehittää pelaamalla päivittäin vertaamispeliä. Pelissä kutakin tilannetta verrataan ruudulla aiemmin nähtyyn tilanteeseen. Pelaajan pitää vastata, onko nykyinen tilanne samanlainen kuin aiempi.

Vaikka peli on yksinkertainen, sen vaikeutta voidaan lisätä monin tavoin. Verrattavien pelitilanteiden etäisyyttä voidaan kasvattaa. Helpoimmassa versiossa kuvaa verrataan edelliseen kuvaan. Vaikeimmassa versiossa kysytään, onko nyt nähtävä tilanne samanlainen kuin yhdeksän siirtoa aikaisempi. Haaste kasvaa, kun tarkkailtavien elementtien määrää lisätään; kuvioiden lisäksi pelissä voi olla muistettavia värejä ja ääniä.

Älyn ja muistin kehittymisen kannalta oleellista on, että pelin vaikeusaste muokkautuu kunkin pelaajan henkilökohtaisen kapasiteetin mukaan niin, että peli on sopivan vaikea kunkin pelaajan aivoille. Lumosityn pelien joustavuus perustuu David Drescherin kehittämiin laskentaohjelmiin.

hollantilainen Neurensics hyödyntää aivotutkimusta markkinoinnissa. Yrityksen ovat perustaneet Amsterdamin yliopiston neurotieteen professori Viktor Lamme ja brändiasiantuntija Martin de Munnik.

Kun deCharms laittaa valmennettavat aivopeiliin katsomaan omien aivojensa toimintaa, Lamme ja de Munnik näyttävät valmennettaville yritysten markkinointimateriaalia. Tuloksen perusteella he sitten kertovat yrityksille, mitkä mainokset tehoavat ihmisiin parhaiten. Näin yritykset voivat säästää merkittävästi markkinointiviestinnässään.

Neurensics hyödyntää aivokuvien käsittelyssä Lammen kehittämää laskentamallia, jolla saadaan nopeasti selville henkilön tuntemukset suhteessa nähtyihin videoihin ja kuviin. Aivokuvien käsittely on tehostunut tämän laskentaohjelman avulla niin paljon, että yritykset voivat hyödyntää aivotutkimusta kohtalaisen helposti.

Uusien innovaatioiden painopiste on siirtymässä tekniikan ja taiteen risteyksestä tekniikan ja biologian risteykseen. Yritykset tekevät kiinteää yhteistyötä tekniikan ja biologian huippututkijoiden kanssa. Lisäksi yritykset tekevät itse aktiivisesti tieteeseen pohjautuvaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Suomalaisiin korkeakouluihin tarvitaan koulutusohjelmia, joissa ihmisen biologian asiantuntijat ja tietotekniikkainsinöörit oppivat kommunikoimaan keskenään ja kehittämään yhdessä uusia vallankumouksellisia tuotteita ja palveluita.

Samalla on tuettava yrityksiä, joiden innovaatiot syntyvät tekniikan ja biologian risteyskohdassa.

Kirjoittaja on dosentti ja Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja.