Nokian irtisanomiset ovat nostaneet esille huolen tietotekniikan ammattilaisten työllistymisestä. Samaan aikaan teollisuuden rakennetta muuttaa voimakkaasti jo pidemmän aikaa käynnissä ollut ilmiö, digitalisoituminen, joka tulee tulevina vuosina vaikuttamaan jokaiseen Suomessa toimivaan yritykseen.

Entä jos nämä kaksi asiaa voisikin yhdistää? Voisiko digitalisaatio olla tilaisuus parantaa Suomen kilpailukykyä, uudistaa teollisuutta ja työllistää tietotekniikan ammattilaisia?

Digitalisointi tarkoittaa informaation purkamista bitteihin, mikä mahdollistaa tiedon tallentamisen, järjestelemisen ja muuntelun. Kun tämä yhdistetään mobiiliteknologiaan, kuten tabletteihin, sosiaalisiin verkkoihin ja pilvipalveluihin, kokonaiset teollisuudenalat mullistuvat.

Pilvipalvelut alentavat merkittävästi kynnystä aloittaa uutta liiketoimintaa ja mahdollistavat sen äärettömän kasvattamisen. Innovaatiot eivät siten ole enää isojen yritysten etuoikeus, vaan kilpailueduksi muodostuu kyky tehdä yhteistyötä uusien innovaatioiden luojien kanssa.

Digitalisaatio vähentää kuluja, helpottaa elämää ja mahdollistaa uusien tarpeiden luomisen. Nämä ovat isoja asioita mille tahansa liiketoiminnalle.

Hyvä esimerkki digitalisaation mahdollisuuksista on K-ruokakauppojen Pirkka-mobiilipalvelu, jonka resepti- ja ostoslistapalvelun voi ladata puhelimeen sovelluksena. Kun riittävän moni käyttää tämäntyyppistä sovellusta, ihmisten tekemien ostoslistojen perusteella voi alkaa ennustaa kaupan tuotteiden kysyntää ja optimoida varastoa.

Kun tähän lisätään ystävien suositukset Facebookissa ja mahdollisuus tarjota alennuksia ostokäyttäytymisen mukaan, on selvää, että digitalisaatio muuttaa merkittävästi vähittäiskauppaa.

Digitalisaatio vaikuttaa myös mediateollisuuteen, jossa yritykset ovat joutuneet turvautumaan irtisanomisiin perinteisen mediakulutuksen pienentyessä, mainostulojen vähentyessä ja alan pitäessä kiinni vanhoista tavoista tehdä asioita. Oppia voisi ottaa peliyrityksenä tunnetusta Roviosta, joka on itse asiassa uudentyyppinen viihde- ja mediayritys.

Rovio käyttää alkuperäisestä pelistä tuttua tuotemerkkiä ja pelihahmoja uuden liiketoiminnan luomiseen: oheistuotteet, kuten esimerkiksi Angry Birds -makeiset, -limonadit ja -leikkipaikkavälineet, tuovat jo huomattavan osan yrityksen liikevaihdosta. Tämä yhdistettynä Rovion valtavaan käyttäjämäärään panee monet yritykset miettimään, onko Rovio itse asiassa parempi kumppani mainontaan kuin perinteiset mediat tai Google.

Uudenlaista markkinointia edustaa myös helsinkiläinen Kiosked, joka muuntaa kauppapaikoiksi minkä tahansa internetin sisällön. Kioskissa kuluttaja voi ostaa tuotteen, jonka hän näkee esimerkiksi nettisivun kuvassa tai videossa. Palvelu on hyvä osoitus siitä, miten kasvuyritykset luovat kuluttajille ja brändeille innovatiivisia tapoja kohdata toisensa.

Rakensin muutama vuosi sitten perheelleni talon. Mallitin taloni kokeellisesti virtuaalimaailmaksi Oulussa kehitetyllä Realxtend-ohjelmistolla. Pystyin kulkemaan talossa avatarina ja kutsumaan sinne ystäviäni. Syntyi aivan uudentyyppistä vuorovaikutusta, kun keskustelimme virtuaalitalossani eri ratkaisujen toimivuudesta.

Virtuaalista talonrakennusta voisi jatkaa pidemmällekin: eri alueiden suunnitelmat voisi pyytää suoraan ohjelmaan, ja malli tarkentuisi kaiken ollessa pilvipalvelussa synkronoituna ja päivitettynä. Talopakettien valmistajat voisivat halutessaan muuttaa koko suunnitteluprosessin kuluttajalähtöiseksi.

Perinteisetkin ammatit ovat kohtaamassa digitalisaation. Suomalaisen Futudentin hammaslääkäreille kehittämä HD-videokamera mahdollistaa operaation kuvaamisen hammaslääkärin näkökulmasta. Videon voi jakaa verkkopalvelun avulla, joten hammaslääkärit voivat kouluttaa muita hammaslääkäreitä ja tarjota etäpalveluja hankalissa potilastapauksissa.

Kaikki nämä esimerkit havainnollistavat, kuinka kasvuyritykset puskevat digitalisaatiota eteenpäin.

Mutta löytyykö imua myös perinteisistä yrityksistä? Ollaanko niissä valmiita kokeilemaan uusia toimintamalleja ennen kuin on liian myöhäistä ja uudet yritykset syrjäyttävät vanhat?

Pearson-säätiön vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista korkeakouluopiskelijoista 25 prosenttia omistaa tabletin. Edellisenä vuonna luku oli vain 7 prosenttia, joten muutos on ollut dramaattinen ja kiihtyy edellen. TNS Gallupin tekemän Mobile Life -kyselyn mukaan Suomessakin tablettilaitteiden käyttäjiä on yli 300 000 ja määrä on mahdollisesti kaksinkertaistumassa lyhyen ajan kuluessa.

Sähköisen median kulutuksessa ja hyödyntämisessä edelläkävijöitä ovat opiskelijat. On helpompaa kopioida luennot kaverin tabletilta kuin monistaa ne kopiokoneella tai hankkia kalliita kirjoja.

Perinteiset oppikirjojen kustantajat saattavat hukata tämän tilaisuuden uudistua; musiikkiteollisuudelle kävi juuri näin.

Opetusministeriö voisi johdattaa kehitystä myöntämällä erikoismäärärahan digitalisaation kiihdyttämiseen, tablettien hankinnan tukemiseen sekä innovatiivisiin oppimateriaalihankkeisiin. Suomeen voitaisiin luoda sekä moderni oppimisympäristö että kasvuyrityksiä alueelle, jossa maallamme on perinteisiä vahvuuksia.

Suomalaisesta opetuksesta voi ja pitää tulla uusi vientituote, joka auttaa myös tietotekniikka-ammattilaisten työllistämisessä.

Kirjoittaja johtaa Vision+-tuotesijoitusrahastoa.