EU:n rajatarkastuksia tulee kiristää fiksusti

 |   | 
 
Helsingin Sanomat

Tervetuloa Eurooppaan. Ja kyllä heitä tänne tuleekin.

Pelkästään ilmateitse EU:n alueelle saapuu vuodessa yli 400 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2030 tulijoita arvioidaan olevan jo 720 miljoonaa. Hyvä niin. Kolmansien maiden matkailijat pönkittävät EU:n taloutta joka vuosi miljardeilla euroilla. Eurooppa tarvitsee tulijoita myös työvoimaksi ja uusien hedelmällisten ideoiden tuojiksi.

Kääntöpuoli on se, että EU:lla ei ole selvää kuvaa siitä, kuka unioniin mistäkin maasta tulee ja kuka täältä lähtee. Laittomasti EU:hun jäävät saapuvat yleensä Schengen-alueelle laillisesti. Viranomaisilla ei ole kuitenkaan tietoa siitä, kuinka moni ylittää viisuminsa.

EU:n viisumitietojärjestelmä (VIS) yrittää paikata tietoaukkoja. Nyt Afrikan, Lähi-idän ja Persianlahden alueen viisuminhakijoista otetaan tarkat tiedot sormenjälkiä myöten. Ensi vuonna käytäntö leviää lähes kaikkiin muihinkin kolmansiin maihin. Viisumitietojärjestelmän avulla viranomaiset voivat tarkistaa, että Schengen-alueelle saapunut ihminen on todella se, jolle viisumi on myönnetty. Lainvalvontaviranomaiset voivat etsiä järjestelmästä vakaviin rikoksiin syyllistyneitä.

Nykyjärjestelmän ideana on, että kaikki kolmansista maista Schengeniin saapuvat matkailijat tarkastetaan ja rekisteröidään samalla tavalla. Se on kallista eikä aina kovin tarkoituksenmukaista.

EU:n sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström esitteli viime viikolla komission näkemyksen tilanteen parantamiseksi. Älykkäät rajat -työnimellä kulkeva hanke oli torstaina ensimmäistä kertaa EU:n sisäministerien käsiteltävänä.

Ehdotuksen mukaan Schengen-alueella usein käyvät kolmansien maiden kansalaiset voivat hakea pääsyä eräänlaiselle vip-kaistalle. Tämä rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP) takaisi nopean pääsyn Schengen-maihin. Edellytyksenä on tietysti se, että ihminen on läpäissyt ennakkotarkastuksen ja -tutkinnan. Ohjelmasta hyötyisivät liikematkustajat, opiskelijat ja muut EU-maissa usein vierailevat harmittomat matkailijat. Rekisteröitymisestä perittäisiin parinkymmenen euron maksu. Rekisterin luominen ei olisi kuitenkaan ilmaista vaan maksaisi ainakin 600 miljoonaa euroa. Iso osa summasta uppoaisi rajatarkastusautomaattien rakentamiseen.

Toinen uudistusehdotus koskee maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmää (EES). Siinä on tarkoitus rekisteröidä EU:hun saapuvien maahantuloaika ja -paikka sekä vastaavat tiedot lähtiessä. Rajatarkastajat eivät olisi enää passin ja viisumin epäselvien leimojen varassa, vaan järjestelmä kertoisi automaattisesti oleskeluajan ylityksistä.

Etuoikeuksiseksi RTP-matkustajaksi hakeminen olisi vapaaehtoista. Mutta mihin tarvitaan uutta, 500 miljoonan euron hintaista maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmää? Eikö viisumitietojärjestelmä riitä? Ei, koska EU neuvottelee parhaillaan viisumivapaudesta useiden maiden kanssa. Neuvotteluja käydään muun muassa Venäjän, Ukrainan, Georgian, Moldovan ja Kosovon kanssa. Jos viisumipakosta luovutaan, kyseisten maiden kansalaisten tulemisia ja menemisiä ei enää rekisteröitäisi. Siksi tilalle pitää luoda uusi systeemi. Suomella on tässä erityinen intressi pitkän itärajan takia.

Ehdotus maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmästä on jo ehtinyt herättää arvostelua. EU-parlamentin vihreiden mielestä se synnyttää tietoturvaongelmia. Arvostelijoiden mukaan sormenjälkiä keräämällä EU leimaa kaikki tulijat mahdollisiksi rikollisiksi.

Monet EU-maat sen sijaan suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti, koska rekisteri voi auttaa torjumaan turvallisuusuhkia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Jäsenmaat saattavat haluta jopa tiukentaa komission ehdotusta. Ehdotus ei nimittäin sallisi lainvalvontaviranomaisille pääsyä rekisteriin. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mielestä rekisteriä pitäisi pystyä hyödyntämään vakavien rikosten torjunnassa ja tutkinnassa.

Täyskielto ei olisikaan järkevä. Rekisteri ei ole pelkkä kirjanpidon työkalu.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@hs.fi

Uutiset

Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
21.5.2013