Eurokriisi vie huomion maatalouden rahakiistalta

 |   | 
 
Helsingin Sanomat

Suomessa vierailevat EU:n maatalouskomissaarit on viety perinteisesti maatilakäynnille Itä- tai Pohjois-Suomeen. Brysselin leutoon ilmastoon tottuneelle komissaarille halutaan näyttää, kuinka karuja ja vaikeita viljelyolot Suomessa ovat.

Eilen maanantaina pehmittelyvuorossa oli romanialainen maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸. Hän sai tutustua torniolaiseen lihakarjatilaan. Ciolos¸ tapasi myös maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok) ja Ruotsin maatalousministerin Eskil Erlandssonin.

Komissaarivierailu ajoittuu keskelle vaikeita neuvotteluja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta. Nykysäännöt ja -rahoitus ovat voimassa enää vuoden 2013 loppuun. Viimeistään ensi keväänä pitäisi olla selvillä, mihin suuntaan ja millä rahoilla EU-maiden maanviljelyä kehitetään.

Syksyn ja alkukevään kuukaudet ovat erityisen tärkeitä myös Suomelle, joka ajaa EU-neuvotteluissa kansallisia etujaan. Tällä kertaa maatalousneuvottelut ovat jääneet euroalueen kriisin varjoon.

Kummassakin väännössä on kuitenkin kyse rahasta: kun maataloustukia jaetaan, Suomi haluaa varmistaa mahdollisimman ison rahapotin ja edulliset ehdot.

Lobbaaminen on vaikeampaa kuin aiemmissa neuvotteluissa, koska EU:n maatalouspolitiikka kuuluu nyt niin sanottuun yhteispäätösmenettelyyn. Käytännössä päätöksentekoon osallistuvat EU-komissio, 27 jäsenmaata eli neuvosto sekä Euroopan parlamentti.

EU-komission tekemää ehdotusta käsittelevät parhaillaan sekä EU-parlamentin maatalousvaliokunta että unionin jäsenmaat. Euroedustajien ruodittavana on yli 7 400 muutosvaatimusta.

Tilannetta mutkistaa, että rinnalla käydään erillisiä neuvotteluja EU:n rahoituskehyksestä eli budjetista. Jos budjetista ei päästä marraskuussa sopuun, ei rahaa kiisteltyihin maataloustukiinkaan ole jaettavana. Maatalous vie noin kolmanneksen EU-budjetista.

Suomi on perinteisesti myötäillyt maatalousneuvotteluissa Ranskaa ja tehnyt yhteistyötä myös Itävallan ja Slovenian kanssa. Liberaaleja uudistuksia ja sääntelyn purkua ovat ajaneet Britannia, Hollanti, Ruotsi ja Tanska.

Liberaalileirin linja on ollut suomalaistuottajille kauhistus, mutta leirijako on nyt muuttunut. Suomi tekee maatalouskysymyksissä entistä enemmän yhteistyötä Ruotsin kanssa. Torniossakin komissaari sai vastaansa suomalais-ruotsalaisen ministerikaksikon.

Suomi ja Ruotsi ovat löytäneet yhteisen sävelen niin sanotussa viherryttämisessä, jolla EU-komissio haluaa sitoa suoria tukia ympäristöuudistuksiin. Suomen ja Ruotsin mielestä ympäristövaatimukset on jo nyt otettu huomioon tehokkaasti, ja uudistukset lisäisivät vain byrokratiaa. Tornion-vierailulla oli tarkoitus näyttää maatalouskomissaarille kädestä pitäen, että pienillä pohjoisilla tiloilla ei ole mahdollista viljellä viherryttämisvaatimusten mukaisesti kolmea eri kasvia.

Vaikka yhteistyö Ruotsin kanssa sujuu joissain kysymyksissä, ensi keväänä voi tulla takapakkia. Suomen ja komission on määrä sopia Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta ensi vuonna, kunhan koko unionin maatalousuudistus on ensin saatu pakettiin.

Neuvotteluista veikataan vaikeita, ja lobbaus on jo täydessä käynnissä. Ruotsilta apua ei heru, sillä ruotsalaiset karsastavat Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa saamaa erityiskohtelua.

Asiantuntijoilla ei ole selvää mielipidettä siitä, miten Suomen eurokriisissä vetämä tiukka linja vaikuttaa Suomen asemaan maatalousneuvotteluissa. Ymmärrystä Suomen erityisvaatimuksille voi olla entistä vähemmän. Toisaalta rintamalinjat maatalouskysymyksissä eivät mene yksi yhteen eurokriisin maajaon kanssa.

Maatalouspolitiikassa suuri eurooppalainen kiista käydään siitä, miten maataloustukia tasataan jäsenmaiden välillä ja sisällä. Kyse on ennen kaikkea vanhojen ja uusien jäsenmaiden eturistiriidasta. Suomi ei kuulu tämän kiistan keskushahmoihin.

Suomelle on perinteisesti ollut tärkeää säilyttää tuotantoon sidottu tuki. Tuen on katsottu takaavan, että maanviljely Suomessa jatkuu.

Liberaalimaat vastustavat tuotantoon sidottua tukea, mutta enemmistö jäsenmaista säilyttäisi sen.

Nyt väännetään tuen osuudesta. Maataloustuottajien etujärjestö MTK tavoittelee jopa 20 prosentin osuutta, mutta se ei ole realistista.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@hs.fi

Uutiset

Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
25.5.2013