Ulkomaanmatkoilla voi suhtautua juomarahojen pyytäjiin kahdella tavalla. Huonona päivänä voi muistella tuoretta Harvard Business Schoolin tutkimusta, joka osoittaa, että runsaita juomarahoja suosivat yhteiskunnat ovat usein myös hyvin korruptoituneita.

Jos aurinko paistaa, ilmiöön voi suhtautua myönteisemmin. Juomarahalla pyritään samaan kuin suomalaisella kotitalousvähennyksellä. Se ohentaa verokiilaa, jotta yksityinen kysyntä pystyisi luomaan uusia palvelutyöpaikkoja. Minkä yksittäinen ihminen menettää sosiaaliturvassa ja eläkkeissä, sen hän voittaa välttämällä työttömyyden.

Tipit ovat hyvä esimerkki harmaan talouden seurausten monimutkaisuudesta. Asiat näyttävät erilaisilta sen mukaan, kenen kannalta ja kuinka pitkää aikaa ajatellen asiaa katsoo.

Suomessa harmaan talouden suurimpana ongelmana pidetään menetettyjä verotuloja. Alaa pitkään selvittänyt Markku Hirvonen arvioi valtion menettävän vuosittain viisi miljardia euroa.

Ilmiötä vastaan taisteleminen on paitsi tärkeää, kuten tällä viikolla Olkiluodossa, myös poliittisesti houkuttelevaa. Kaikkien puolueiden mielestä helpoin tapa paikata valtion budjettia on vähentää harmaata taloutta. Se on leikkaus, joka ei koske minkään ministeriön rahoihin eikä suoraan korota yhtään veroa. Nykyhallitus arvioi saavansa harmaan talouden torjuntaohjelman ansiosta kassaan lisää liki 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Tavoite on siinäkin mielessä hyvä, että sen toteutumista ei voi koskaan tarkistaa tilikirjoista.

Matematiikka ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Jos joku saa palkkansa pimeänä ilman veroja ja sivukuluja, raha ei suinkaan katoa mustaan aukkoon vaan jatkaa kiertoaan. On hyvin todennäköistä, että kättä lämmittävät setelit kannetaan jo samana päivänä kauppaan, jossa niillä maksetaan arvonlisäveroja ja henkilökunnan palkkoja sivukuluineen.

Varsinainen ongelma on toisaalla: epäreilussa kilpailussa. Asiansa säädösten mukaan hoitava yrittäjä jää kilpailussa häviölle, vaikka hän muuten olisi parempi. Järjestelmä alkaa suosia epärehellisyyttä eikä taitavuutta ja tehokkuutta.

Jos tapa leviää laajemmalle, filunkitoimijat ja -alat ovat yhteiskunnassa yliedustettuja ja rehellisiksi ja taitaviksi tunnetut aliedustettuja. Ihmisten aika ja raha käytetään vääriin kohteisiin.

On oikeudenmukaista, että tehokas ja etevä voittaa kilpailussa.

Matti Kalliokoski matti.kalliokoski@hs.fi

Twitter: mattikalliokosk

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimituksen esimies.