Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan vanhuspalvelulakia, jonka on tarkoitus tulla voimaan kuluvan hallituskauden aikana. Aiheeseen liittyvässä keskustelussa unohtuu usein, millaisia palveluja ikääntyvät oikeasti haluavat.

Itä-Suomen yliopiston ja Tekesin tutkimusprojektissa on selvitetty eri ikäryhmien näkemyksiä heidän tarvitsemistaan palveluista. Kysely kohdistettiin 18–74-vuotiaille, ja vastauksia saatiin yhteensä 1 011 ihmiseltä. Ikääntyviä eli yli 55-vuotiaita oli vajaa kolmasosa vastaajista.

Eläkeikää lähestyviltä ja eläkeläisiltä kysyttiin henkilökohtaisia näkemyksiä muun muassa siitä, missä he haluaisivat seniori-ikäisinä asua. Vastaajien piti valita yhdeksästä vaihtoehdosta kolme mieluisinta.

Hieman yli 92 prosenttia ikääntyvistä haluaisi vanhempanakin asua nykyisessä kodissaan. Myös oma asunto palvelutalossa nousi toiveissa esille: 39 prosenttia piti sitä toiseksi parhaana ja 32 prosenttia kolmanneksi parhaana vaihtoehtona.

Ikääntyvistä 98 prosenttia haluaa itse valita tarpeitaan parhaiten vastaavan asumismuodon. 94 prosenttia haluaa seniori-ikäisenä asua itsenäisesti, vaikka joutuisi hankkimaan apuvälineitä, kuten turvarannekkeen. Hyvätuloiset ovat muita enemmän varautuneet tuleviin tarpeisiin taloudellisesti.

Kotona asumisen mahdollistavat usein erilaiset avustavat palvelut. Ikääntyvistä 60 prosenttia haluaisikin kodinhoitopalveluita ja 55 prosenttia ateriapalveluita. Noin puolet toivoo kotisairaanhoidon palveluita.

Tutkimuksen mukaan 73 prosenttia ikääntyvistä pelkää pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista. Ikääntymistä sinänsä pidetään kuitenkin yleisesti myönteisenä elämänvaiheena (72 prosenttia vastaajista). Taloudellinen riippumattomuus muista ihmisistä on ikääntyville erityisen tärkeää (94 prosenttia vastaajista).

Ikääntyviltä kysyttiin myös, millaisia virikkeitä ja palveluita he toivovat seniori-iän asuinympäristöltään. Mielenkiintoista oli, että eniten toivottiin internetin käyttömahdollisuutta: 86 prosenttia 55–74-vuotiaista vastaajista haluaa nettiyhteyden kotiinsa tai kodin lähettyville. Tämä kuvastaa sitä, että verkosta on tullut myös ikääntyneille tärkeä väline asioiden hoitoon ja yhteydenpitoon.

Esimerkiksi lääkärin läheisyyttä pitää tärkeänä 73 prosenttia ja apteekin läheisyyttä 65 prosenttia vastaajista. Lisäksi lähiympäristöltä toivotaan muun muassa ulkoilumahdollisuuksia (70 prosenttia vastaajista) ja luonnonläheisyyttä (59 prosenttia). Kirjastoa kaipaa 52 prosenttia ikääntyvistä vastaajista.

Nykyiset eläkeikää lähestyvät ja eläkeikäiset haluavat asua kotona, päättää asioistaan itse ja olla taloudellisesti riippumattomia ja aktiivisia kansalaisia. Tämä asettaa haasteita nykyiselle palvelujärjestelmälle.

Pelkona on, ettei asiakkaan ääni kuulu riittävästi palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä vaan niitä kehitetään muista lähtökohdista. Suurin syy tähän on taloustilanne, mikä on paradoksaalista, sillä koskaan aikaisemmin sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei ole panostettu rahallisesti yhtä paljon kuin nyt.

Lähitulevaisuudessa merkittävä kysymys suomalaisen hyvinvointijärjestelmän kannalta on ammattitaitoisen henkilökunnan vähentyminen. Suurin osa palveluista, joita vanhukset oikeasti haluavat, eivät kuitenkaan välttämättä vaadi korkeaa sosiaali- tai terveysalan koulutusta.

Useissa maissa nämä avustavat mutta seniori-ikäisen elämänlaatua eniten lisäävät palvelut on organisoitu vapaaehtoistyönä. Ratkaisu voisi olla mahdollinen myös Suomessa, mutta se vaatinee asenteenmuutosta niin asiakkailta kuin ammattilaisiltakin.

Tutkimuksemme mukaan valtaosa ikääntyvistä haluaisi itsekin tehdä vapaaehtoistyötä (52 prosenttia) ja osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (54 prosenttia). Kuinka tämä aktiivisten senioreiden potentiaali voitaisiin hyödyntää järkevästi ja asianmukaisesti?